tiistai 27. helmikuuta 2018

Paimennus 57


Sunnuntaina käytiin pitkästä aikaa Pukkilassa paimentamassa Kristiinan opissa. Oli kyllä hyvät treenit! Kristiina saa aina puristettua musta ja Cavasta parhaan puolen esille. Vitsit Cava on taitava, vielä kun mä pääsisin sen tasolle… Teemana meillä oli häkitys ja siinä ohessa meidän ongelmakohtiin huomion kiinnittäminen. Ongelmakohtiahan meillä riittää, liian villi ja vauhdikas koira, liian kuriton koira, liian hidas ohjaaja, liian kömpelö ohjaaja… Kristiina nauroikin, että lampaat ja koira luki tilanteita hyvin, mutta ohjaajalla ei ollut hajuakaan. Niin se kyllä onkin.

Ensimmäisellä kierroksella tehtävä oli jakaa iso lauma kahteen, toinen puoli jättää treenikentälle ja toinen puoli pyöröaitaukseen. Ei olla tällaista tehty ja epäonnistuttiin aika komeasti kaksi ensimmäistä yritystä. Kolmannelle kerralle Kristiina väänsi idioottivarmat ohjeet mulle ratakiskoista niin onnistuttiin jopa tehtävässä. Ongelmana näillä epäonnistuneilla kerroilla oli se, että annoin Cavan olla liian villi ja epävakaa. Lisäksi pysäytin Cavan liian lähelle, jolloin se työnsi laumaa voimakkaasti porttia kohti, jolloin lampaat jyräsi mun läpi portista sisään mahdollisimman kauas hullusta hörökorvasta. Tosin en mä osannut lampaita yhtään lukea itsekkään vaan jäin vaan ihmettelemään niiden keskelle kun ne jyräsivät mun yli. Kolmannella kerralla jätin Cavan kuitenkin melko kauas, sillä on yllättävän paljon laumaan vaikutusta vaikka se makaisin kauempana. Kauempana makaillessa se oli myös itse rauhallisempi ja tasaisempi eikä yrittänyt nousta joka kerta kun joku lammas liikahti. Tästä Kristiina sanoikin, että koiraa ei pitäisi käyttää kuin sen verran kuin se on välttämätöntä. Tämän häkkihomman jälkeen otettiin vielä vähän peruskuljetusta erittäin nöyrän pikkukoiran kanssa ja saatiin lopulta jopa kehuja siitä, miten Cava lähti kauniisti kaarelle kun otettiin treenikentälle jäänyt lauma lampaita peruskuljetukseen. Kaarella Cava otti nätisti etäisyyttä ja totteli stopinkin hyvin. Loppun peruskuljetus oli myös kaunista. Kristiina sanoikin sitten kun hengästyneenä pääsin lampailta pois tauolle, että Cava tekee super hienoa työtä kun vaan apinoinniltaan keskittyy.

Toisella kierroksella laitettiin pienempää laumaa pieneen metalliaitaukseen ja otettiin niitä sieltä pois. Tässä treenissä keskityttiin myös suuntakäskyjen vahvistamiseen, stopin läpiviemiseen (stopit oli muuten parempia kuin aikoihin!) sekä muutamassa kohtaa kun jouduin pyytämään Cavaa hieman lähemmäs lampaita niin otettiin jo ajo käskyä siihen. Cava teki hyvin ja se kyllä vaan toimii niin paljon paremmin kun sillä on joku selkeä tehtävä. Ensin tehtiin hieman peruskuljetusta, josta kuljetin lampaat aidan viereen ja stoppasin Cavan vahtimaan lampaita. Sitten koitin päästä lampailta pois, ilman että ne seurasivat mun perässä ja kipitin avaamaan portin ennen kuin Cava ehtii nousta (:D se totteli oikeasti hyvin, eikä noussut kertaakaan ilman lupaa, mutta en vielä ihan luota siihen näissä). Sitten lähetin Cavan suuntakäskyllä kaarella ja kuljetettiin lampaat häkkiin ja häkki kiinni. Sen jälkeen lähetin Cavan häkin taakse (häkin ulkopuolelle) ja avasin portin ja valutin lampaat portista ulos, minkä jälkeen kutsuin Cavan taas peruskuljettamaan. Hetki peruskuljetusta ja sitten uusiksi. Kristiina totesikin hyvin, että suuntakäskytkin vahvistuu kun käytän niitä tällaisissa selkeissä tilanteissa, joissa haluan koiran ottavana tietyn suunnan. Liian usein sanon Cavalle vaan jotain epämääräistä "hommiin"/"mennään". Ei vaan aina omat aivot toimi. Valitin Kristiinalle myös, että oikea suunta oli viime treeneissä vaikeampi ja tehtiin loppuun muutama siihen suuntaan. Nyt ei tosin ollut mitään isompaa ongelmaa suunnan valinnassa. Mun liikkumisessa senkin edestä (en liikkunut ja kun liikuin niin väärään suuntaan/myöhässä).

Oli kyllä hyvät treenit. Aivot ihan täynnä ja oikeastaan ekaa kertaa aikoihin mun paimennusmotivaatio on kohdillaan! Vaikkei treenit varmasti mitenkään huipusti mennyt niin ylitettiin kyllä molemmat Cavan kanssa itsemme ja kuten Kristiina sanoi, paimennus on niin vaikea laji ettei tarvitse olla iso onnistuminen kun tuntuu jo hyvälle. Pitää niin paikkansa! Ei olla melkein vuoteen oltu Kristiinan treeneissä, mutta hyvä että nyt tuli mentyä, sain itse ihan älyttömästi treenistä irti ja Cava tuntui paremmalle kuin pitkään aikaan. Cava oli kyllä mukavasti väsytetty ennen treenejä, joten voi olla että seuraavalla paimennuskerralla on energiaa enemmän ja ei päästä samaan flowfiilikseen kuin sunnuntaina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!