maanantai 25. joulukuuta 2017

SmartDOG™KOGNITIO testissä

12.12 osallistuttiin Cavan kanssa smartDOG testiin ja tätä oltiinkin odotettu! Testi on sen verran hintava, että opiskelijana mulla ei siihen ollut varaa vaikka jo keväällä/kesällä syntyi kiinnostus Cavan testaamiseen. Onneksi kuitenkin saatiin hieman sponssorointia aikaisen joululahjan muodossa ja päästiin osallistumaan. Testi oli mielenkiintoinen ja antoi itselle ainakin ihan uuttakin tietoa hörökorvasta ja sen käytöksesta. Toki paljon tuli myös vain vahvistusta omille ajatuksille. Cava ei varsinaisesti loistanut missään testiosiossa eikä tässä ollutkaan tarkoitusta mitata koirien "paremmuutta" vaan koiran ominaisuuksia. Joitakin yllätyksiä testissä tuli, mutta enimmäkseen Cava toimi kuten olin ajatellutkin.

"Testien avulla saat uutta tietoa koirasi muistista, keskittymiskyvystä, loogisesta päättelykyvystä, ongelmaratkaisukyvystä ja -tavasta, itsehillinnästä sekä ihmisen eleiden lukukyvystä, jota pystyt suoraan hyödyntämään koulutuksessasi. Pystyt myös vertailemaan edellä mainittuja ominaisuuksia muihin testattuihin koiriin, jolloin saat käsityksen mihin koirasi sijoittuu verrattuna muihin saman tai erirotuisiin koiriin. Koiran kognitiivisten ominaisuuksien ymmärtäminen auttaa sinua etenemään oikealla tahdilla koulutuksessa." (lisää https://smartdog.fi/)


Kognitio testi on kaikista laajin valittavissa oleva testikokonaisuus ja siinä testataan koiran kykyä ymmärtää ihmisen vihjeitä ja eleitä, koiran muistia ja kykyä loogiseen päättelyyn sekä koiran ongelmanratkaisua ja itsehillintää. Testi kestää 1,5h ja siinä on yksi lyhyt tauko välissä. Cava jaksoi testin melko hyvin vaikka alkuun tuhlasikin paljon energiaa säätämiseen. Lyhyesti Katriina Tiira kommentoi Cavaa testin aikana siitä, että se oli melko hankala koira tulkita kun sen kiihtymys ei kamalasti näkynyt ulospäin. Se saattoi esim. makoila ihan rauhassa, mutta heti kun nousi oli tosi kiihtynyt ja levoton. Hetkittäin se oli testiä tehdessäkin tosi korkeassa vireessä ja kiihtynyt, mutta ulospäin se antoi siitä viitteitä vain hyvin vähän. Cavassa oli testin mukaan myös impulsiivisuutta ja herkkyyttä, jotka saattavat siinä aiheuttaa pientä ristiriitaa kun impulsiivisuus saa sen ryntäämään takki auki tilanteisiin, joihin se ei välttämättä ole ihan valmis ja herkkyys sitten aiheuttaa jännitystä näissä tilanteissa. Kuulema Cava voi näillä ominaisuuksilla olla aika haastavakin koira ja itse ainakin huomaan Cavassa paljonkin juuri tuon impulsiivisuuden ja herkkyyden aiheuttamaa ristiriitaa ja ne tilanteet on usein hankalia.

KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Cava on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu vauhdikkaasti uuteen tilaan. Cava on erittäin hyvin motivoitunut testissä, ja pääosin hyvin keskittynyt hyvin, mutta keskittymiskyky välillä katoaa virheiden jälkeen. Cava on herkkä koira, joka reagoi vaikeaan tehtävään tai epäonnistumiseen kirputtamalla jalkaa tms, ”kutinaa”. Tätä nähdään eleissä vaikeassa osuudessa, loogisessa päättelyssä sekä muistin ensimmäisessä tehtävässä. Cavalla löytyy myös impulsiivisuutta, joka näkyy sekä sylinterissä että V-aidassa, jossa koira kiihtyy, ja ehtii kiertää aidan kolme kertaa ennen kuin aukko hahmottuu koiralle. Cavalla on tasapainoisesti molemmat ongelmanratkaisustrategiat käytössä – itsenäinen sekä ihmiseen tukeutuva. Looginen päättely on liian vaikea, ja muisti-tehtävässä Cava muistaa 2/4 oikein. Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Cava tietää paikan, ja painaa kyllä, vaikka hieman laite pelottaa.

ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen tunnereaktio ja käyttäytymismalli, helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim. pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan. Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi. Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, tällaiset koirat eivät välttämättä ole parhaita yksilöitä.

Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä sekä V-aita testillä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.

Palkkio näköärsykkeenä häiritsee Cavaa jonkin verran – sylinteri testissä koira tökkäsi muutaman kerran läpinäkyvään lasiin ennen kuin koetti juuri oppimaansa taitoa ottaa ruoka sivusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut keskimäärin 79% ja susilla 77% - Cavalla tämä oli 60%. Koiralla on jonkin verran impulsiivisuutta.

Tämän jälkeen Tiira kommentoi heti, että Cavalta löytyy impulsiivisuutta jonkun verran. Sanoi impulsiivisuuden olevan yleensä rohkeiden koirien ominaisuus, mutta muutti sitten testin edetessä mieltä Cavan rohkeudesta. Sanoikin sitten, että koira joka on näin impulsiivinen ja samalla kuitenkin näin herkkä kuin Cava niin voi olla hieman haastava. Impulsiivisuus saa Cavan ryntäämään takki auki tilanteisiin, joihin se ei välttämättä ole ihan valmis ja siitä löytyvän herkkyyden vuoksi voi säikähtää näissä tilanteissa. Tämä voi aiheuttaa koirassa ristiriitaisia tuntemuksia. Herkkyys taas voisi jopa olla hyväkin ominaisuus jos Cava olisi rauhallisempi, jolloin se ehtisi seurailla tilanteita ja harkita ennen niihin ryntäämistä. Tällöin herkkyys ei välttämättä näkyisi niin paljoa ulos päin. Herkkyys näkyi Cavalla myös siinä, että se reagoi tosi herkästi mun pieniinkin käskyihin.



ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita, jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä. Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut todennäköisesti eroavat toisistaan siinä miten hyviä ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ihmisen kanssa työhön jalostettujen rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu kunnolla.

Cava ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 77% oikein. Vaikein osio koiralle oli selkeästi käsi vihje, jossa on viive, sekä jalan vihjaus. Kaksi viimeistä osiota Cava teki virheettömästi.

Tässä osiossa Cava selvisi parhaiten katsevihjeistä ja se ottikin kovasti Katriinaan kontaktia eikä esim. jalkavihjauksia tainnut kaikkia huomata kun katse oli niin vahvasti ihmisen silmissä. Myös käsivihjeet olivat hankalia. Tiira sanoi lopuksi, että treeneissä saan olla tarkka sen suhteen minne katson, sillä todennäköisesti Cava suuntaa mun katseen kanssa samaan suuntaan ennemmin kuin vaikka mun käden osoittamaan suuntaan. Tää oli mulle vähän yllätys, luulin Cavan lukevan eleitä paremmin ja etenkin se että käsieleitä pienellä viiveellä oli Cavan näinkin haastava lukea.

ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma, V-aidan sisälle laitettiin ruokaa ja koiran on tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, koiran on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää. Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa. Ongelmanratkaisukykyyn vaikuttaa aina myös aikaisempi kokemus ja oppiminen.

Cava ratkaisee tehtävän nopeasti 22 sekunnissa. Cavaa hieman häiritsee näkyvillä oleva ruoka, ja se kiihtyy tehtävästä, ja juoksee ensin kolme kertaa aidan ympäri ennen kuin se huomaa aukon. Koira ratkaisee tehtävän itsenäisesti eikä pyydä apua ihmiseltä.

Tässä oli hyvin cavamainen suoritus! Se lähti heti oikeaan suuntaan, mutta sitten vauhti vei. Hieman yllätyin tästäkin, että se niin kovasti kiihtyi nameista (meillä oli pelkkiä omia nappuloita testissä mukana). Ongelmaa ei ollut lähteä nameista pois päin, mutta rauhallisella vauhdilla ja paremmalla keskittymisellä sillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet ratkaista tehtävä ihan muutamassa sekunnissa. Impulsiivisuus näkyi siis tässäkin tehtävässä ja se häiritsi keskittymistä. Ihmisen apua Cava ei kysellyt tässä ollenkaan ja lopulta ratkaisikin tehtävän pienellä tuurilla kun kiinnostui V-aidan kiinnityspuusta, joka pitikin tarkistaa ennen namien syömistä.



ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisun strategiaa – itsenäinen vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Tehtävä on aluksi helppo, mutta muuttuu mahdottomaksi ratkaista. Koiran tapaa ratkaista ongelma tarkkaillaan kahden minuutin ajan. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua pyytävä strategia on erinomainen silloin, kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja sitä, että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii itsenäisesti. Kotikoiralle apua pyytävä strategia on ehkä paras arkielämän hallittavuuden kannalta, mutta harrastuskoiralla, tai työkoiralla olisi hyvä olla edes jonkin verran itsenäistä tehtävän ratkaisua. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan jonkin verran ongelmanratkaisu -strategiaan, esim. koiralla pystytään vahvistamaan ohjaajan apuun luottavaa strategiaa.

Cavalla on käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käyttää 58% ajasta avun pyytämiseen ja 42% ajasta itsenäiseen työskentelyyn. Molempien strategioiden käyttäminen kertoo käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen tapaan.

Tässä Cava aloitti myös hyvin itsenäisesti ratkomaan tehtävää. Yllätyin jopa hieman tässäkin siitä, miten sinnikkäästi Cava jaksoi tämän mahdottoman tehtävän parissa puuhastella. Lopulta se sitten kuitenkin kääntyy ihmisten puoleen apua pyytämään. Tiira sanoi, että Cavalla on aika 50/50 ongelmaratkaisustrategiat käytössä ja sanoi sen olevan harrastuskoiralle melko optimi. Sinnikkyyttä ja intoa koittaa itse ratkaista tehtävä löytyy, mutta toisaalta ei ole "liian" itsenäinen vaan pyytää myös ihmiseltä apua.




MUISTI JA LOOGINEN PÄÄTTELY
Tämä tehtävä osio sisältää testin vaikeimman tehtävän. Loogisen päättelyn tehtävässä koiran on pääteltävä tyhjän astian perusteella palkkion sijainti (negaation kautta). Tämä on erittäin haastava koiralle, ja suuri osa koirista kiinnostuu tyhjästä astiasta sen vuoksi, että siihen kosketaan viimeiseksi. Koiran omaa päättelykykyä vaikeuttaa koiran herkkyys ohjaajan eleille ja kommunikoinnille – eli tässä tehtävässä testaajan viimeksi koskettama astia saattaa olla koiralle houkuttelevin, vaikka se on tyhjä. Vain noin 30% koirista ymmärtää tehtävän. Cava ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää. Tehtävä on haastava, ja vain pieni osa testatuista koirista ratkaisee sen. Toiset koirat ovat erittäin herkkiä ihmisen kommunikoinnille, ja tässä tapauksessa testaajan viimeksi nostama kuppi saattoi olla voimakkain vihje koiralle.

Looginen päättely oli Cavalle liian vaikea. Jos jotain positiivista tästä, niin Cava ei kuitenkaan lopettanut yrittämistä vaan sen aivot kyllä raksutti kovaa ja se koitti useampaakin eri strategiaa tehtävän ratkaisemiseen. Hieman se tässä stressaantui kun ei vaan yksinkertaisesti tajunnut, että mikä tehtävän ideana on. Stressaantuminen näkyi kirputtamisena.

Toiset koirat luottavat ihmisen vihjeisiin ja eleisiin suunnattomasti, ja muisti vs osoitus -tehtävä mittaa tätä (tietokannassa nimellä: vihje vai oma päättely). Testaaja vihjaa koiralle namin ”väärän” sijainnin. Tässä vaikuttaa osittain koulutus. Cavaa ei hämätty tässä tehtävässä ”väärillä” testaajan vihjeillä, vaan se päätteli itse näkemänsä perusteella missä palkkio on, eikä antanut osoitusten häiritä. Suurin osa koirista ei seuraa testaajan väärää vihjettä, vaan menee sinne, minne namin näki menevän.

Muistin kesto -tehtävässä koiran täytyy muistaa tarkalleen kohteen sijainti lähellä toisiaan sijaitsevasta kolmesta astiasta minuuttien odottelun jälkeen. Muisti- tehtävässä pisin aikaviive oli 2min 30s – käytännössä koiran muisti on paljon pidempi kuin tämä, ja se saattaa muistaa useita kuukausia, jopa vuosia tiettyjä asioita ja paikkoja – näin pitkiä viiveitä on vain hankala testata testiolosuhteissa, ja siksi vaikeus tehtävässä luotiin kolmella samankaltaisella muistipaikalla. Tehtävä on vaikea, koska samanlaisia astioita on kolme ja ne ovat lähellä toisiaan. Koiran näköyhteys peitettiin – tämä siksi, että mikäli koira pitää katsekontaktin astiaan kokoajan, tehtävä ei mittaakaan muistia, joka tarkoittaa asian palauttamista uudelleen mieleen. Testissä oikein muistaminen vaatii, että koira käsittelee spatiaalista tietoa (oikean purkin sijainti), painaa sen mieleensä, sekä noutaa tiedon tietyn aika viiveen jälkeen.

Cava muisti oikein kaksi (1min 30s ja 2min 30s) aikaa neljästä (1min, 1min30s, 2min ja 2min 30s) mikä on keskimääräinen suoritus tässä tehtävässä. Testi vaatii paitsi hyvää muistia myös kykyä keskittyä ja kykyä odottaa ja Cava odotti hiljaa ja rauhallisesti.

SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa. Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3 min aikaa puuhastella laitteen kanssa.

Cava painaa oikeaa nappulaa ensimmäisen kerran 23 sekunnissa, mikä on nopea suoritus. Koira manipuloi myös ensimmäisenä oikeaa nappia ja osoittaa selkeästi kykyä oppia mallista. Nopeus kertoo paljon myös koiran luonteesta: koiralla on halua selvittää, miten namit saadaan, sekä rohkeutta manipuloida laitetta. Koira myös oppii laitteen toiminnan nopeasti alle 1,5 minuutissa.
Kaikista testatuista koirista 63% painaa nappulaa, mutta näistä painaneista vain 43%:lla se on selkeästi mallista oppimista, loput painavat kokeiltuaan kaikkea mahdollista ja usein vahingossa.

Hieman laite jännitti Cavaa ja alkuun ajattelin, ettei se ehkä paina nappia ollenkaan. Etenkin tässä tuli Cavan herkkyys esille, se tiesi kyllä mistä pitäisi painaa mutta ei heti uskalla sitä tehdä. Painoi kuitenkin useamman kerran nappia ja oli kiva että se sai tässä onnistumisia eikä lamaantunut vaikka tehtävä oli sille hieman haastava jännityksestä johtuen.




AKTIIVISUUS
Koiran aktiivisuus mitattiin testissä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Koiran aktiivisuus mitattiin keskiarvona koko testissä oloajan. Testattujen koirien välillä on paljon eroa siinä, miten aktiivisia ne ovat testissä. Aktiivisuus käyttäytymisominaisuutena on yleensä hyvin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, mutta se voi vaihdella paljon tilannekohtaisesti. Esim. vilkaskin koira saattaa olla hyvin rauhallinen uudessa tilanteessa, mikäli se kokee tilanteen pelottavana tai mikäli se rauhoittuu keskittymään tehtäviin.

Koirasi aktiivisuus oli testissä 38. Koira on keskimääräistä aktiivisempi testitilanteessa. 

Kukaan ei taida yllättyä, että Cava oli keskimääräistä aktiivisempi testitilanteessa :D

Testi oli hauska ja oli ilahduttava huomata, että Cava jaksoi 1,5 tunnin ajan puuhastella näiden tehtävien parissa. Koin, että testi oli hyödyllinen ja sain uutta tietoa Cavasta. Katriina ei pahemmin ottanut kantaa koulutukseen, mutta itse voi tätä kaikkea tietoa varmasti hyödyntää. Tarkoitus onkin pohdiskella näitä juttuja itse treeninäkökulmasta ja toivottavasti jatkossa osaan suunnitella hörökorvan treenit paremmin sille sopiviksi. Testin jälkeen on tullut itsekkin seurailtua enemmän Cavan käytöstä ja tehtyä siitä huomioita.

2 kommenttia:

  1. Vähänkö siisti tää testi! Ite olen kanssa katellut ja himoinnut,, niin mielenkiintoista olisi tietää Viiman käytöksestä tuolla! Pitää kattella josko itekkin lähtis :)

    VastaaPoista
  2. Oli kyllä hauska testi ja testasi koiran luonnetta (tai ehkä enemmän persoonallisuutta) vähän eri näkökulmasta kuin MH-kuvaus tai luonnetesti :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!