torstai 8. kesäkuuta 2017

Tiltun toko 5


Tänään oltiin vikaa kertaa tokoilemassa Tiltun opissa ennen Cavan sterkkaa. Tosi hyviä treenejä ollaan tehty Tiltun opissa ja tykkään erityisesti siitä, että Tiltu kouluttaa ohjaajaa ja puuttuu ohjaajan pieniltäkin tuntuviin virheisiin. Eihän sitä voi koiralta vaatia jos itse antaa jatkuvasti epämääräisiä signaaleja siitä mitä pitää tehdä. Toki koiraakin koulutetaan, mutta ainakin mun ja Cavan tapauksessa koira on meistä se osaavampi tapaus ja itse säädän hirveästi ylimääräistä. Tänään puhuttiinkin paljon siitä, että mun pitää tietyissä asioissa oppia nopeammaksi, koska koira on niin nopea, mutta toisaalta myös mun perus ohjaamisen pitäisi muuttua rauhallisemmaksi, koska koira on niin nopea niin mun pitäisi enemmän vähän tasata sitä kuin villitä sitä. On tässä ohjaajalla oppimista, olla nopea oikeassa kohtaan ja toisaalta toisessa kohtaa omalla toiminnalla rauhoittaa ja tasata koiraa jos sillä meinaa keittää yli.

Tänään teemana treeneissä oli seuraaminen ja paikallamakuu. Seuraaminen on ollut KAMALAA viime aikoina ja sille olis nyt jotain tehtävä ja pian. Paikallamakuussa ei mitään ihmeempää ongelmaa (paitsi että liike on erittäin kesken), mutta halusin vähän vahvistusta vaan omalle tekemiselle. Seuraamisessa Cava on alkanut kiivetä tosi pahasti. Meidän seuruuhan on aina ollut aika ylöspäin menevää, mutta tällä hetkellä seuraaminen tuntuu enemmän sille, että Cava tavoittelee takajaloilla kävelyä.. Etutassut siis eivät osu joka askeleella maahan ja välissä isoja pomppuja. Nyt ajatusta pitäisi saada vahvistettua enemmän eteen ja alas kuin kauheasti ainakaan ylös. Olin iloinen siitä, että Tiltu ei paheksunut Cavan liikkuvaa etupäätä vaan ainoastaan sitä, kun etutassut eivät osuneet maahan. Rakastan Cavan seuruussa sitä, että se tuntuu ja näyttää sellaiselle tanssahtelulle ja en halua siitä pois sitä intoa, mikä sillä on. Nyt kuitenkin haluaisin palauttaa menon tasaiseksi, mitä se onkin pitkää ollutkin.

Käytiin seuraamisesta läpi oikeastaan kaikki osaset. Perusasento oli hyvä. Se on kyllä tasaisen hyvä ollut aina, jonkun asian osalta oon vissiin pohjat tehnyt huolella. Viime aikoina ollaan omissa treeneissä tehty tosi paljon motivaatiota perusasentoon ja treenattu ihan vaan puhtaasti perusasentoa ja sitä fiilistä, millä Cava hakeutuu siihen. Treeni tuottanut tulosta ja se on oikeasti Cavalle sellainen paikka, missä sillä on hyvä ja kiva olla. Perusasennon jälkeen otettiin lyhyttä suoraa pätkää. Siinä näkyikin hyvin jo meidän ongelma. Pomppiva heliumpallo. Lähdettiin turhaa pomppimista työstämään luopumisen avulla. Ei olla kauheasti tehty seuraamista luopumista apuna käyttäen, mutta tykkäsin siitä miten Cava vastasi siihen. Se keskittyi paremmin ja alkoi tasaamaan etupäätään. Muutettiin palkan suuntaa myös hieman alemmas. Tässä tuli itselle palautteeksi olla rauhallinen ja odottaa, että Cava tasaantuu siihen sivulle ja oikeasti luopuu namista ja palkka vasta sitten. Cavalle kehuja motivaatiosta ja erinomaisesta paikasta. Cava myös esitteli omatoimisesti peruutustaitojaan ja sekin oli ilmeisen hyvää.

Lisäksi käytiin läpi käännökset molempiin suuntiin, täyskäännös ja sivuaskeleet oikealle ja vasemmalle. Sivuaskeleita ollaan tehty tosi vähän. Oikealle Cava teki todella nätit siirtymät, ihan mieletön! Vasemmalle sillä oli vähän haastetta väistää mua, mutta sai aika nopeasti treenistä ideaa, nyt vaan vahvistetaan tätä niin eiköhän nekin ala sujua. Käännökset sujui tosi nätisti kunhan olin tarkka, että etupää pysyi alhaalla. Pientä avautumista oikealle käännöksessä ja täyskäännöksessä, mutta ei pahasti ja toisella yrittämällä nätit käännökset. Käännökset vaativat kauheasti ylläpitoa, kuten kaikki muukin. Vähitellen alkanut itsellekkin aueta, miten valtavasti pitää tehdä töitä sen eteen, että liikkeet pysyvät sillä mallilla kun toivon niiden olevan. Ei se liikkeiden opettaminen niin mahdottoman vaikeaa ole, mutta se että itse pystyy pitämään jokaisessa treenissä kiinni niistä omista kriteereistä tuntuu ainakin itselle aika vaikealle :D toisaalta haastetta on (ainakin meillä) myös siinä, että miten onnistuu pitämään treenit monipuolisina ja hauskoina koiralle. Cava on niin hurjan fiksu, että saman kaavan toistaminen treenistä toiseen vaan tappaa sen ilon tehdä hommia.

Seuraaminen ei siis ole toivotonta, mutta vaatii työtä. Paikkista katsottiin nopeasti lopuksi. Siinä ei pahemmin ollut ongelmaa, mutta sain vahvistusta omalle tekemiselle ja kannustusta nostaa senkin osalta vaatimustasoa. Tänään ei olis huvittanut lähteä treeneihin, vettä tuli, oltiin myöhässä ja meidän aamun treenit oli sellaista kaaosta että itseä harmitti ja ärysytti ihan tosissaan. Onneksi kuitenkin mentiin, tosi paljon hyvää Cavan ja mun tekemisessä jo on. Annan vaan itse taas vaihteeksi liikaa painoa niille huonosti menneille jutuille ja unohdan iloita niistä onnistumisista. Samoja asioiden äärellä painitaan kuin ennenkin. Nyt kuitenkin ollut suhteellisen hyvä flow treeneissä niin pitäisi nauttia siitä, eikä soimata itseä jokaisesta pienestäkin epäonnistumisesta treeneissä. Viime aikoina oon huomannut miten hirveän kriittinen olen omaa tekemistä kohtaan. Siinä jos missä olisi nyt itselle kehittymisen paikka.

Tää kuva on vaan niin ihana <3 meidän tiimi.

4 kommenttia:

  1. Ihanat yhteiskuvat! Ruutin kanssa mun pitää olla itse rauhallisuus ja Gavaa saa taas nostattaa. Ruutille noi luopumiset seurauksessa saanut hyvää keskittymistä esille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia! :) Cavallakin luopuminen yleensä tuo kivaa keskittymistä esille, pitäisi vaan muistaa käyttää sitä useamminkin hyödyksi.

      Poista

Kiitos kommentistasi!