perjantai 13. heinäkuuta 2018

Paimennuksen ratatreeni

Tänään käytiin paimentamassa Pukkilassa Kristiinan opissa. Oli tosi lämmin päivä ja aurinko paistoi. Ihana keli vaikka vähän meinasi ohjaajalla loppua puhti pellolla tarpoessa. Meillä oli ihan tavallinen treeni varattuna, mutta koska oltiin ainoana paikalla niin ei ollut niin tiukkaa tauotuksen kanssa. Tehtiinkin sitten ainoastaan yksi pitkä kierros hommia ja teemana oli ratatreeni. Mua alkoi hirvittää jo kun autosta hyppäsin ulos ja ilmoitettiin että joudutaan (vai päästään?) tekemään viime viikonlopun epiksien rataa. Rata oli todella pitkä, lähinnä kuljetusten osalta ja se oli ehkä radan isoin haaste. Tehtävät olivat itsessään helppoja, mutta tehtävältä toiselle tuli matkaa ja jos peruskuljetus ei ollut kunnossa ja koira puski lampaita niin aika haastavaksi meni radan suoritus.

Me ei ihan kisamaisesti rataa suoritettu vaan ihan koulutus mielessä. Kaikista epäsiisiteyksista sanottiin ja tarvittaessa otettiin uudestaan. Mä ajattelin, että ollaan selvitty hyvin jos ensimmäiset neljä tehtävää saadaan tehtyä ilman isompia haasteita, mutta Cava yllättikin mut positiivisesti ja selvittiin rata ihan kokonaisuudessaan läpi ilman ihmeempiä häslinkejä. Alla ratapiirrustus. Meillä radalla oli ainoastaan ne muutokset, että aloitettiin toiselta laitumelta ja kuljetettiin lampaat sitten sieltä portista ulos ja viereiselle pellolle ladon ympäri. Myöskään lauma ei meillä vaihtunut vaan otettiin häkistä ne lampaat mitkä sinne laitettiinkin. Toisessa häkissä oli kuitenkin häiriönä ja vetoa aiheuttamassa muutama lammas.


Radan jälkeen olin aivan poikki, mutta niin tyytyväinen. Stopit oli kivoja ja maahanmenot Cava teki pääasiassa ekalla käskyllä. Hitaat ne sen maahanmenot on mutta ekalla käskyllä alas meneminen on jo meille iso saavutus. Häkitys onnistui hienosti ja samoin häkistä lampaiden otto oli niin siisti! Ei mitään juoksemista ja huutamista Cavalta vaan tosi nättiä työtä. Pujottelu ei ollut kovin siisti, jouduttiin tehdä siellä ylimääräinen kiemura, mutta koira teki siinäkin hyvin. Ohjaajalle oli vaan yllättävän vaikea hahmoittaa kun pujottelu ei ollutkaan suora, kuten ollaan yleensä treenattu vaan enemmänkin U:n muotoinen. Lopun kuljetus tiepätkällä ja tieltä pellolle siirtyminen sekä laidunnus sujui superisti! Mulle on jäänyt pienet traumat Pukkilassa kun kerran ollaan tota tietä pitkin (varmaan yli vuosi sitten) lampaita kuljetettu ja koira puski lampaita niin pahasti mun jalkoihin eikä kuunnellut, että lopulta lampaat ottivat hatkat ja sinkaisivat lampolan pihalle ja koira tietysti perässä. No joo, nyt ei ollut mitään hässäkkää, Cava piti nätisti etäisyyttä ja malttoi hienosti odottaa tiellä että viimeinenkin lammas oli tullut pienen ojan yli pellon puolelle. Laidunnuksessa Cava makasi nätisti aloillaan vaikka menin ottamaan yhden lampaan "kiinni". Ajattelin että tässä tulisi Cavalle houkutus tulla mua auttamaan ja häsäämään siihen lähelle kun tilanne vähän outo. Tosi keskittyneesti ja tarkkana Cava seurasi että mitä ihmettä tässä nyt tapahtuu ja muakin vähän jännitti että mitä lammas tykkää että tuun sitä rapsuttelemaan.

Super kiva ja onnistunut treeni. Oon monesti kitissyt siitä että lampailla meidän yhteistyö tuntuu ihan olemattomalle ja perus treeneissä, joissa tulee treenattua ehkä hieman teknisempiä juttuja (suuntakäskyt, stopit jne) on niin helppo nähdä vain ne epäonnistuneet toistot ja harmitella niitä ja unohtaa ne monet hyvin menneet kohdat. Nyt kun jouduttiin aika kylmiltään tällaiselle radalle niin oli tosi kiva nähdä, että selvittiin molemmat koiran kanssa ja radalla oli selvästi enemmän onnistumisia kuin sitten epäonnistuneita kohtia. Kaikki tehtävät saatiin tehtyä, lampaat ei karannut ja koira kuunteli niin stoppeja kuin suuntakäskyjäkin pääasiassa hyvin. Olihan siellä mukana rutkasti epäsiisteyksiä ja en mä tällaista rataa haluaisi esim kisoissa mennä tekemään, muutaman kerran piti koiralle muistuttaa etäisyydestä ja liikkeellelähdöissä meillä on vielä työstettävää. Silti kokonaisuudessa taidettiin selvästi jäädä plussan puolelle. Kristiinakin kehui, että meillä oli tosi rauhaisaa peruskuljetusta ja sanoi, että epiksissä oli tosi hyvin huomannut että monella siinä peruskuljetuksessa paljon töitä ja helposti pidemmillä pätkillä koirat vaan puskivat lampaita ja ohjaaja jäi tukalasti lampaiden sekaan. Hieno ja etevä Cavs! ja hyvä MINÄ kun selvisin radasta ilman hermoromahdusta!

torstai 12. heinäkuuta 2018

Rally-tokoilua

Meidän rally-tokotreenit on olleet tauolla noin kuukauden, mutta olin kuitenkin jossain mielenhäiriössä ilmoittanut Cavan maanantaille rallyepiksiin ja tiistaille ihan viralliseen kokeeseen. Molemmat kisat olivat I-HAH:n kentällä Kivikossa. Meille uusi paikka, mutta oli tosi kiva kisapaikka! Tilaa oli hyvin lämmitellä koiraa, lenkille pääsi kivoja hiekkateitä pitkin ja Cavalle sopi hyvin odotella omaa vuoroa häkissa kentän reunalla. Kisakehä oli myös kivasti rajattu ja siellä vähän häiriötä niin pystyi hyvin keskittyä vain omaan suoritukseen. Miinusta ainoastaan siitä, että koiria ei oikein voinut jättää autoon kun autot piti jättää kentästä niin kauas. Cavalle kuitenkin sopi ihan hyvin häkissä odottelu, joten meitä tämä ei haitannut.

Viimeksi oltiin rallykisoissa toukokuussa ja silloin ei homma mennyt ihan toivotusti ja taukoakin ehti kisojen väliin tulla. Sain kerättyä tästä tosi kovat paineet ja kisajännitys oli varmaan pahempi kuin koskaan ja sunnuntai-iltana jo oksetti ajatella seuraavan päivän epiksiä. Pitäisi varmaan enemmän käydä epiksissä ja miksei ihan oikeissakin kisoissa treenaamassa tuota kisajännitystä.. Se nyt tuntuu taas ottavan hieman yliotetta. 

Maanantain epikset
Maanantain oli tosiaan vuorossa epikset ja ne olivatkin hyvää harjoitusta ennen tiistain koetta. Päästiin tsekkaamaan kisapaikka ja päästiin pitkästä aikaa radalle. Rata oli kiva ja mitään tosi vaikeaa ei siellä ollut. Hieman jännitti hyppy ja pyörähdys. Pyörähdystä ei olla aikoihin treenattu ja kun ennen radalle menoa sitä muutaman kerran koitin se toimi aika epävarmasti.. Tultiin kisapaikalle hyvissä ajoin ja Cava tuntui mukavan rennolta. Käytiin lenkillä ja treenailtiin vähän, mutta en halunnut pahemmin hinkata mitään vaan mentiin vaan katsomaan mikä on päivän kunto. Jälkikäteen ajateltuna Cava olisi ehkä tarvinut hieman pidemmän lämmittelyn, koska se oli vähän turhan korkeassa vireessä kun radalle mentiin. 

Radalle päästyä kylttivälit tuntui todella ahtaille. Huomasi hyvin tässä että pientä rutiinin puutetta molemmilta. Tuntui, että tuli jokaiselle kyltille vähän kiire ja ne olivat edessä nopeammin kuin olisin toivonut. Cava tuntui omaan käteen turhan vauhdikkaalta ja olisi useammassa kohdassa tehnyt mieli komentaa sitä kun se seuraamisessa hyppi ja pari kertaa osui hampailla mun kyynärpäähän. Tuhma-aussie! Alku sujui kuitenkin hyvin, mutta kuten ajattelinkin niin pyörähdys ei onnistunut, otettiin uusiksi joten -3 pistettä. Uusinnassa mä tein virheen ja -10 siitä vaikka Cava suoritti pyörähdyksen ihan hyvin. Hypyltä otettiin myös -1 kun olin oletettavasti hieman kiemurrellut enkä kävellyt täysin suoraa. En saanut tuolta 270 käännös vasempaan oikein hyvää linjaa hypylle ja hyppy tuntui tulevan eteen liian nopeasti. Siinä siis pientä kiirettä saada käskyt ajoitettua oikein. Olin kuitenkin tyytyväinen kun Cava suoritti hypyn. 

Radalta siis pisteitä 86/100. Fiilis oli kuitenkin kiva, pienestä ylivireestä huolimatta Cava piti hyvin kontaktia ja virekin oli varmasti yleisesti ihan ok, mutta tänään aiheutti itselle pientä kiirettä ehtiä Cavan vauhdissa ja tosiaan siitä seuraamisen pomputuksesta en tykännyt. Olin kuitenkin tyytyväinen suoritukseen ja hyvillä mielin seuraavan päivän koetta odotin. 


Episten ratapiirrustus
Tiistain rallykoe
Tiistaina saavuttiin taas hyvissä ajoin paikalle, ratapiirrustus vaikutti kivalle ja mitään isompia haasteita ei tuntunut olevan. Oma tavoite oli olla ottamatta turhia miinuksia. Oma fiilis tuntui kisapaikalle ajellessa hyvälle, eilisen kaamean pahoinvointia aiheuttavan jännityksen tilalla oli vain pieni kutkuttava tunne vatsanpohjassa ja hyvä luotto omaan ja koiran osaamiseen. Cava oli kuitenkin ihan hirveällä fiiliksellä kun päästiin kisapaikalle ja sen oli todella vaikea rauhoittua. Kyttäili muita koiria, rähisi, ja jouduin tosissani tekemään töitä että sain sen keskittymään vain muhun ja pystyttiin tehdä vähän seuraamista lämmittelyksi. En tiedä mikä ihme siihen meni kun maanantaina se otti samassa paikassa ihan rauhassa ja odotteli keskittyneesti omaa vuoroa. Omakin jännitys oli jo tiistaille hellittänyt ja paikka oli tuttu. Häkissa Cava odotteli ihan nätisti ja sai olla siellä ja itse seurasin kauempana viimeisiä mestariluokan koirakoita. 

Rataantutustumisen ajaksi jätin Cavan myöskin häkkiin, kuten olin tiistainakin tehnyt, ja nyt se oli siellä haukkunut ja äännellyt. Tosi outoa ja Cava ei IKINÄ ole haukkunut häkkiin jätettäessä. Ehkei sitten kuitenkaan ollut hyvä idea käydä koetta edeltävänä päivänä epiksissä? Cava oli vuorossa toiseksi viimeisenä ja kun luokassa oli 20 koiraa niin aikaa oli runsaasti vielä rataantutustumisen jälkeen. Käytiin kävelyllä ja leikittiin kentän ulkopuolella ja saatiin tehtyä ihan kivat valmistelut ennen rataa. Cava ei ollut niin hyvin kuulolla kuitenkaan kuin olisin toivonut, mutta oman vuoron lähestyessä en voinut enää asialle paljoa muuta tehdä kuin toivoa parasta ja koittaa tsempata oma mieli keskittyneeksi radalle.

Radalle kun mentiin saatiin hyvä siirtymä lähtökyltille ja siinä jo heräsi pieni toive, että ehkä se siitä malttaa kuunnella radalla hieman paremmin kuin radan ulkopuolella. Mutta liekö kaikki riekkuminen omaa vuoroa odotellessa väsyttänyt Cavan vai mikä, mutta se oli todella löysä kun lähdöstä lähdettiin. Jouduin maanitella sitä kulkemaan mun kanssa ja se haahuli sitten perässä. Ei ollut yhtään kontaktissa ja tuntui itselle todella vaikealta tehdä sen kanssa kun normaalisti sitä saa enemmänkin hidastella kuin sitten kannustaa eteenpäin. En siis oikein osannut toimia uudessa tilanteessa vaan itsekkin sitten vähän lamaannuin ja koitin vaan kannustaa kehuilla koiraa mahdollisimman paljon.

Pujottelussa oli lasten hiekkaleluja joiden ympäri piti kiertää, ne olivat ihmettelyn ja haistelun arvoisia. Virheet otettiin kyltiltä koira eteen ja peruuttaen 1 ask., 2 ask., 3 ask. Siitä -1 kontrollivirhe, koira astui mun kengän päälle ja toinen -1 mun virheellisestä askelluksesta. Seuraavalta kyltiltä istu, seiso kierrä koira otettiin myös -1 kun Cava nousi todella hitaasti seisomaan. Ja lopulta sitten -10 kyltiltä istu, käännös vasempaan, istu. Tässä Cava oli ilmeisesti korjannut istumistaan ja se katsottiin uudeksi istumiseksi. Tämä on ehkä ainut virhe, joka harmittaa, koska koitin tuolla kyltillä erityisesti katsoa tosi tarkkan että näin ei käy ja en kuitenkaan sitten huomannut tätä toista istumista. 

No pisteitä oli kasassa 87/100 kun maaliin päästiin, että kai se pitää olla kuitenkin tyytyväinen. Meidän parhaat rallypisteet mitä ollaan ikinä kokeesta saatu nimittäin. Harmitti silti kun koiran fiilis oli kehässä kaikkea muuta kuin hyvä ja tuntui tosi masentavalle kun meillä on niin vaikea saada hommaa toimimaan kisoissa. Etenkin rallyssä ei olla kisoissa oikeastaan koskaan ylletty sille tasolle mitä treeneissä ja nyt vielä tuo koiran huono fiilis kaupan päälle. Cava ei suoranaisesti tuntunut ahdistuneelle vaan se tuntui olevan vaan täysin pihalla siitä mitä oltiin tultu tekemään. Yllättävän hyvät pisteet saatiin siihen nähden että jouduin koko ajan onkimaan Cavaa takaisin hommiin ja sillä kävi nenä tosi monessa kohdassa maassa eikä kontaktista tietoakaan. Tosin rallyssa kai kontakti ei ole niin tarkka kuin esim tokossa, mutta luulin että haistelu olisi sentään vienyt pisteitä. Tällä kertaa ei kuitenkaan :) Toinen hyväksytty tulos avoimesta luokasta, nyt vaan enemmän kisamaista treeniä ja sitä kautta varmuutta radalle. Liikkeet kuitenkin ihan hyvin hallussa kun kaikista suoriutui ilman isompaa hämminkiä vaikka oli selvästi ajatukset jossain ihan muualla. Ehkä me vielä saadaan kaikki palaset onnistumaan myös siellä kisaradalla joskus :D 

kisarata