maanantai 30. huhtikuuta 2018

Supermölli

Viikonloppuna käytiin kokeilemassa jotain ihan uutta Cavan kanssa. Osallistuttiin nimittäin meidän ekoihin agility kisoihin! Kyseessä oli epäviralliset kisat ja supermölli luokka, mutta kuitenkin :D Cava osoittautui sekopäisemmäksi agilityeläimeksi kuin olin ajatellut ja melkoisesta virhepistesaldosta huolimatta meillä oli molemmilla tosi kivaa. Cavahan ei ole kauheasti agilityä tehnyt, treenejä varmaan joku 10 takana koko sen elämän ajalta eikä se ole ikinä tehnyt näin montaa estettä peräkkäin. Mulla ei ollut mitään hajua miten ohjata mustaa salamaa ja ensimmäisellä radalla myöhästyin täysin kun jäin vaan suu auki tuijottamaan, että oho sepäs tulee lujaa. Ensimmäisellä radalla oli aika paljon haastetta, kierrettiin useampi este ja otettiin pari kieltoakin. Toka rata sujui jo paremmin ja ainoastaan vitos este jäi välistä. En alkanut sitä hinkata ja ottaa uusiksi vaan jatkettiin rata loppuun kun tuntui hyvälle ja me oltiin jo ylitetty itsemme sillä että saatiin 1-4 esteet puhtaasti tehtyä. Loppusuora oli vähän haastava kun ei Cava osaa hypyille irrota tai osaa mitään eteen käskyä, mutta siitäkin selvittiin. Putkiin Cava irtosi paremmin kuin olisin uskonut. Tosi kiihkeäksi se aksassa meni enkä kauheasti tykännyt kun se etenkin ekalla radalla alkoi mulle räyhätä kun tuli pieniä ohjausepäselvyyksiä… Hurjan kiva agilitykoira siitä kyllä tulisi :) jos sitä kesällä ottaisi tavoitteeksi käydä vähän useammin aksaamassa niin syksylle voisi olla tavoitteena jo selvitä supermölliradasta puhtaasti maaliin. Tokomasis vaan jatkuu niin nyt on hyvä hetki käyttää aikaa myös muihin lajeihin. Alla ratapiirros ja video.





sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Wirneen tokopäivä

Tänään ajettiin Lahteen A-qility hallille Oili Huotarin tokokoulutukseen. Päivä oli Wirneen koirille järjestetty, mutta mukana muutama muukin "väärän" rotuinen :) Oli kyllä kiva päivä, kauheasti ei tullut muiden treenejä tällä kertaa seurattua kun tuli jäätyä suusta kiinni kentän ulkopuolella. Cavan treeneistä saatiin kuitenkin paljon asioita irti. Mulla ei ollut aamulla yhtään treenifiilistä ja olin melko varma, että Cava on ihan kamala. Sillä oli eilen vapaapäivä ja aamulla se oli kotona ihan ylikierroksilla kun pakkasin tavaroita. Intoili ja toi leluja ja joka kerta kun sille sanoi jotain tunki onnellisena lelujensa kanssa syliin. On se vaan hauska pieni koira. Sama intoilu jatkui sitten iltapäivällä treeneissäkin.

Me ollaan käyty tosi paljon nyt ohjatuissa koulutuksissa, vähän liikaakin. Ei olla hirveästi itsekseen ehditty treenata, joten aika hyvin mulla on tiedossa missä liikkeissä ongelmia ja mitä kaikkea niiden korjaamiseksi voisi tehdä. Oli siis tosi vaikea keksiä mitään treenattavaa. Tehtiin alkuun liikkuroitu setti (seuraaminen, hyppy, kaukot ja luoksetulo). Siinä tuli jo useampi ongelma esille ja saatiin niihin kaikkiin ihan kivoja vinkkejä. Näiden lisäksi katsottiin vielä loppu aika noutoa. Mulla on sen treenaamiseen kyllä vinkkejä ja Oilin mielipide Cavan noudosta vaan vahvisti omaakin käsitystä siitä mikä kaikki siinä liikkeessä mättää. Tehtiin myös meille ihan uusia häiriötreenejä kapulan kanssa ja saatiin hyviin esiin Cavan kapulajumia. Ilmeisesti se olisi sitten vaan treenattava :D Ei se nouto itsekseen parane, mutta kuten Oili sanoi Cavalla on ihan mahtava asenne, että ei pitäisi olla mikään ongelma kun vaan ahkerasti treenataan pienet yksityiskohdat kuntoon. Mun piti vielä kysyä ruututreeneistä ulkokentällä kun ne ei ole nyt oikein sujunut mutta unohdin tämän kokonaan.

Liikkuroidussa setissä liikkeiden välit onnistui harmillisen huonosti, ne täytyy nyt ottaa treeniin. Sosiaalinen palkka oli kuitenkin ihan ok, osassa olisin voinut itse kehua enemmänkin. Tässä treeni tuottanut jo tulosta ja yhtään "räyh, anna pallo" komennusta ei tullut! Liikkeistä seuraaminen oli taas aika pomppusaa, jälkeen päin mietittynä olisi ehkä pitänyt sanoa jo heti liikkeen alusta Cavalle pieni palaute. Oli kuitenkin vähän siinä rajoilla että meneekö pomput yli vai onko se vielä mun kriteerien mukaista. Vasemmalle käännökset ei kaaviossa olleet vielä kovin nättejä, mutta ne on nyt ollut erikseen treenissä ja varmasti kun saadaan vaan enemmän toistoja alle alkavat toimia kaaviossakin. Juoksu ja hidas kävely oli siistejä. Haasteita tuli kun seurautin muutaman tötterön läheltä ja ruutuun. Tämmöiset häiriöit pitää ottaa treeniin! Näissä Oili sanoi, että reagoin hyvin ja tsemppasin Cavan jatkamaan. Jos omissa treeneissä menee liikaa tällaisiin häiriöihin niin sitten vaan otetaan se pätkä niin monta kertaa uudelleen kunnes tekee hyvin eli palautetaan alkuun jos liikaa lankeaa häiriöihin.

Hyppy oli siisti, uudenlainen hyppy mutta ei ollut lainkaan epävarma. Ihanan iloinen ja näin kyllä heti jo hypyn toisella puolella Cavan ilmeestä että se tulee reippaasti sieltä yli. Vähän pomppasi perusasentoon, mutta tästä Oili ei sanonut mitään. AVO kaukot meni ok, otti aika paljon häiriötä yleisöstä, Oilista ja avautuvasta ovesta (mahdollisesti jostain muustakin) eli reagoi, teki kuitenkin kaikki vaihdot. Oili sanoi, että tämä on Cavalle niin helppo liike että osaa vaikka unissaan ja se antaa sille mahdollisuuden mennä häiriöihin. Ei olla pitkään aikaan tehty häiriötreenejä kaukoihin, ehkä olisi taas niiden aika. Pitäisi myös keksiä miten liikettä vaikeuttaa ja tehdä siitä Cavalle mielenkiintoisempi. Luoksetulo oli vikana ja tässä Oili huomasi saman mitä olen itsekkin harmitellut, eli jätössä Cava ei oikein ole hommissa vaan haistelee ja katselee muualle. Tähän saatiin useampi ehdotus, osaa ollaan kokeiltu ja osa meille uusia. Isoin muutos olisi jos Cavalle opettaisi tähän, että käskyn kriteeriin sisältyy se, että koira katsoo eteenpäin. Oili sanoi, että tämä ei ole iso juttu opettaa ja koira kyllä nopeasti tajuaa tämän. Aluksi mietin, että tässä on liikaa työtä, mutta toisaalta Cava tykkää siitä että sillä on selkeät kriteerit, joten tämä voisi ehkä kuitenkin olla Cavalle selkein ja myös pehmein tapa puuttua odottamisessa ajatusten harhailuun. Muita ehdotuksia oli opettaa Cavalle esim. suhinalla tai sanomalla än-yy-tee nyt pientä jännitystä odottamiseen, että sen pitää odottaa nätisti, mutta olisi hieman varpaillaan siitä koska käsky tulee. Tai sitten kun kävelee pois päin kutsuukin Cavan yhtäkkiä seuraamaan tai vapauttaa lelulle. Lelulle vapautusta ollaan tehty ja siihen on vastannut ihan kivasti. Pitäisi tätä odottelua vaan treenata niin paljon enemmän, aika vähälle huomiolle tuntuu jäävän tämä liikkeen osa. Lisäksi odottamista ja siinä skarppina pysymistä voi treenata esim. ottamalla kaukojen vaihtoja aina vähän matkan välein kun kävelee niin kääntyy ja käskee jonkun asennon. Jos tämä tuntuu liian helpolta niin sitten voi huudella selkä koiraan päin kaukojen asennonvaihtoja ja koiran pitää kuunnella ja totella.

Kokonaisuutena Oili oli kuitenkin sitä mieltä, että hyvältä näytti. Ihan kivalle se tuntuikin. Tiedän että Cava voi ja osaa olla keskittyneempi kun nyt oli melkoisen vallaton, mutta suoriutui kivasti. Tästä vallattomuudesta puhuttiinkin ja ihan totta, että Cavalla on vähän huoleton asenne hommiin. Saisi ottaa käskyt enemmän tosissaan ja vakavissaan. Se osaa kyllä, mutta tällä asenteella se tulee vielä enemmin tai myöhemmin mokaamaan jossain tärkeässä kohtaa. Tuntuu vaan tosi vaikealle saada sille oikeanlainen asenne tähän. Oon aikaisemminkin maininnut siitä, että Cavan mielestä tokoilu on vähän liian hauskaa. Tämä näkyi taas tänään hyvin, Cava oli hurjan vallaton ja mäkin lähden liian helposti sen pelleilyyn mukaan (suurimmaksi osaksi siksi, että se on niin hölmön onnellisen näköinen, mikä tekee mut onnelliseksi ja toisaalta taas vaikeaksi komentaa sitä ja vaatia tarkkuutta ja keskittymistä). Cavan menoa kun katsoo ei voi olla hymyilemättä ja väkisinkin tullut mietittyä, että miten ihmeessä toko voi pienen koiran mielestä olla niin siistiä.

Toisena juttuna keskityttiin sitten noutoon. Näytin yhden noudon ja siinä tulikin hyvin kaikki ongelmakohdat esille. Nykiminen kapulan heiton aikana, kapulalla leikkiminen, hidas luoksetulo kapulan kanssa ja kapulan pyöräytys ennen perusasentoon tuloa. Miten voikin yhteen liikkeeseen mahtua näin monta mokaa/virhettä?! Saatiin kuitenkin monta hyvää treenivinkkiä, joten kannatti kysäistä tästä. Heittoa pitää harjotella erikseen, paljon kapulan heiluttelua koira sivulla ja palkka on nätisti. Välillä kapulan heitto ja siitäkin palkkaa kun istuu nätisti. Näitä on toki tehty, mutta lisää vaan toistoja. Toinen juttu oli se, ettei Cavalla ole kauhea kiire mun luokse kapulan kanssa. Tässä voi takaisintulon vauhtia vahvistaa esim sillä, että lähtee itse juoksemaan karkuun ja kutsuu koiraa kun se ennättää kapulalle, jolloin sille tulisi ajatus napata vaan kapula ja rynnätä mun perään. Tätä on joskus kokeiltu, mutta ei tehty kauheasti. Erikseen sitten olisi syytä tehdä pitoharjoituksia. Ne sujui hyvin kun tehtiin pitoa erikseen ja toisaalta kun otin Cavan mun mukaan kävelemään niin siinäkin piti nätisti. Ongelma (kapulan pyöräytys suussa) tuli esiin lähinnä kun Cavan piti tulla perusasentoon. Veikkaan että tämä liittyy osaltaan siihen, että kapulan kanssa perusasentoon tuloa on treenattu melko vähän, Cava osaa sen kyllä mutta voisiko kuitenkin olla ehkä vähän epävarma ja se aiheuttaa otteen löystymisen ja kapulan pyöräyttämisen? Tämä on ihan oma ajatus, mikä tuli mieleen kun treenejä kertasin. Voi olla toki muuten vaan huolimatonta kapulan käsittelyä Cavalta. Tähän auttoi kun muistutin Cavaa pidä käskyllä muutaman metrin ennen perusasentoon pyörähdystä.

Sivulla Cavalle voisi tehdä myös irti ja pidä käskyjen erottelua. Tässä on tärkeää, ettei itse liikuta kapulaa vaan koiran pitäsi liikuttaa päätä. Eli kun koiralle sanotaan irti se itse päästää irti ja ottaa etäisyyttä kapulaan eikä niin, että kapula vedetään koiran löysästä otteesta irti. Tiukka ote siis siihen asti kunnes käsky tulee! Tässä voi välillä tehdä niin, että kun liikkuri liikkuroi niin sanoo koiralle joko pidä tai irti, jotta koira ei ajattele, että liikkurin käsky tarkoittaa aina kapulasta irroittamista. Koiran pitää pitää tiukasti niin kauan, että ohjaaja käskee irti! Näiden harjoitusten lisäksi tehtiin ihan vaan häiriöharjoituksia, missä Oili heilutti kapulaa/potki maassa olevaa kapulaa/heitti kapulaa ja Cavan piti ensinäkin pysyä istumassa sivulle (se karkasi pari kertaa aika törkeästi heitetylle kapulalle) ja kun se pysyi istumassa siltä vaadittiin maahanmenoja ja sivulle nousemisia. Maahanmenot onnistui pienen tahmailun jälkeen hyvin, mutta maasta perusasentoon nouseminen ei niinkään :D Pienet kapulajumit iski hörökorvalle ja tässä onkin meillä hyvä treenin paikka. En ole edes tajunnut sen menevän noin jumiin kapulasta. Häiriötreenejä siis noutoon ja seuraamiseen luvassa. Oli kyllä hyvät treenit, saatiin taas monta vinkkiä ja nyt vaan pitäisi ehtiä treenaamaan.


lauantai 21. huhtikuuta 2018

Paimennus 61 ja 62

Paimennustreenejä ei ole tullut päiviteltyä blogiin, koska treenien jälkeen olen ollut tosi väsynyt ja ärsyyntynyt. Meillä ne huonot treenit vaan jatkuu kerrasta toiseen tässä lajissa ja nyt päätin jättää paimennuksen kokonaan tauolle. Turha hakata päätä seinään kun edistystä ei tapahdu ja tällä hetkellä sekä mun että koiran mielentila hommaan on ihan väärä.

10.4 oltiin Seutulassa Mian treeneissä. Pohja oli kamala ja pelotti, että kaadun naamalleni sinne kuraan ja lampaan kakkaan. Se olisi kruunannut treenit täydellisesti. Aloitus ensimmäisellä kierroksella oli kuitenkin hyvä, tai ehkä juuri pohjasta johtuen. Cavaakin ällötti ja se liikkui normaalia hitaammin tassuja nostellen. Puhuttiin jo alkuun, että koitetaan treenissä välttää maahanmenoja. Maahanmenot on tökkinyt tosi paljon ja koska pohja oli mitä oli niin turha kiusata koiraa "turhaan" ja vaatia jotain mitä se ei paremmallakaan pohjalla tee. Otettiin stopit sitten seisomisina, mutta ne eivät oikein toimineet. Ei sinänsä ihme, koska en muista koska Cavaa olisi paimennuksessa käsketty seisomaan vaan lähes aina käytetty maahanmeno käskyä.

Tehtiin ensimmäinen kierros ja suurin osa toisestakin kierroksesta suuntakäskyjä. Suurimman osan suunnista Cava otti oikein mutta, Cava vieläkin tulee aika lähelle lampaita. Siihen ei nyt ollut niin helppo puuttua kun oltiin pienemmässä tilassa, joten tilaa väistää ei ollut kauheasti eli pakostikkin joutui työstää lampaita melko läheltä. Taas muutamassa kohdassa mä ohjasin epäselvästi ja Cava hermostui haukkumaan mulle. Stopit tosiaan eivät toimineet alkuunkaan, eivät maahanmenoina eivätkä seisomisina. Vauhtia myös aika paljon. Mun oli lisäksi tosi vaikea saada Cava ottamaan painetta kaarelle lähtiessä ja monessa kohtaa se lähti liian lujaa ja liian läheltä ja kun tästä huomautin niin se lähti väärään suuntaan. Ilmeisesti se on yhdistänyt tuon huomautuksen siihen että luulee lähteneensä väärään suuntaan. Pitäisi pystyä itse olemaan tässä selkeämpi koiralle, että se tajuaisi mikä meni vikaan/mistä palaute tulee.

Toisella kierroksella suuntien lisäksi kokeiltiin, miten Cavalta onnistuu lampaiden työntäminen pois mun jaloista. Tää oli tosi vaikeaa. Meidän piti kuljettaa lampaat kulmaan ja mun piti jäädä seisomaan niin, että Cavan pitäisi työntää lampaat siitä mun jaloista mun taakse. Tää oli tosi vaikeaa, koska Cavalla ei ole mitään käskyä sille, että se tulisi suoraa lampaita kohden ja siinä kohtaa kun lampaat meni mun ohi niin Cava lähti helposti kaartamaan. Cavan piti työstää tässä lampaita läheltä ja rauhassa. Ei ihan sen vahvuuksia. Pari kertaa se pääsi rähähtämään lampaita päin ja mä säikähdin näitä ja aloin käskyttää sitä liian tiukasti ja hermostuneesti eikä saatu oikein enää onnistumisia. Tää oli tosi vaikea treeni, koska mun olisi pitänyt pystyä katsomaan mun takana olevia lampaita ja toisaalta katsomaan Cavaa. Ihan liian vaikea treeni meille vielä. Harmitti vähän kun treenit loppui tähän ja mulle jäi itselle kurja fiilis siitä että hermostuin Cavalle ja toisaalta Cavalle jäi selvästi epävarmuus koko hommasta. Oltiin tehty kuitenkin pitkä pätkä jo ja Cava alkoi olla väsynyt.

20.4 oltiin Pukkilassa Kristiinan treeneissä. Kristiina kyseli mitä ollaan tehty ja kerroin sitten viime treeneistä ja siitä että molemmilla meni jo hermo ja luotto omaan tekemiseen ja nyt haluttaisiin tehdä jotain helppoa. Kristiina suunnitteli meille lyhyen radan ja sanoi että voidaan niitä tehtäviä harjoitella omaan tahtiin (ei siis mitenkään kisamaisesti, että kerralla kaikki läpi vaan rauhassa tehden ja pieleen menneet kohdat otetaan uudelleen). Rata kuulosti tosi vaikealle ja siinä oli paljon juttuja jota ei olla juurikaan tehty (tässä muodossa). Rata oli meillä teemana molemmilla kierroksilla ja siinä kyllä riittikin työstämistä. Rata alkoi pujottelemalla edes takaisin neljän tolpan ympäri. Pujottelulta lyhyt matka kuljetusta ja laidunnukseen siirtyminen. Laidunnuksen jälkeen oli tarkoitus kuljettaa lampaita hitaasti aidan viertä pitkin pidempi pätkä ja lopuksi lampaiden laitto häkkiin ja häkistä ulos ottaminen.

Ensimmäisellä kierroksella jännitti kauheasti ja olin varma ettei selvitä mistäkään tehtävästä. Alku ei oikein lupaillut hyvää kun Cava räjähti maahanmenosta täysillä lampaille. Mun yllätykseksi se kuitenkin otti tässä hyvin multa paineen kun stoppasin sen pääsyn lampaille ja rauhottui melkein heti. Otettiin lyhyt pätkä peruskuljetusta että saatiin hyvä lähestyminen pujottelulle. Ensimmäisellä kierroksella pujottelu onnistui vähän huonommin, lampaat pääsi parista kohtaa menemään tolppien vääriltä puolilta. Tää oli kuitenkin ehkä enemmän mun mokaa kun koitin pujotella liian tiiviisti. Cava teki rauhassa ja nätisti töitä tässä. Ei otettu sitä kuitenkaan uusiksi koska suurin osa väleistä meni hyvin ja tosiaan enemmän mun virhe kuin Cavan. Tokalla kierroksella saatiin kaikki lampaat kulkemaan pujottelusta oikein.

Pujottelun jälkeen siirryttiin laidunnukseen. Ekalla kierroksella lampaat eivät halunneet jäädä kentän kulmaan millään ja vaikka kuinka koitin kävellä Cavaa kohti niin lampaat tuli mukana ja Cavakin jo nousi ihmettelemään et mikä homma kun lambit tulee päälle. Lopulta lampaat rauhoittui sen verran että pääsin niiden luota Cavan taakse. Hetken päästä ne kuitenkin lähtivät valumaan Cavan ohi uudelleen. Siirsin Cavaa Kristiinan ohjeiden mukaan ja saatiin lampaat pysähtymään. Toisella kierroksella tämä lyhyt laidunnuskin sujui paremmin ja lampaat oli sen verran rauhallisia, että pystyin itse mennä kauemmas Cavan taakse eikä Cavaa tarvinut siirtää uudelleen. Kristiina neuvoi tähän, että jos lampaat ei meinaa millään jäädä/väistää koiraa niin voi hyvin itse mennä koiran viereen ja poispäin ajon käskyllä (mitä meillä ei kylläkään vielä ole) antaa koiran lyhyen matkaa kävellä lampaita päin. Tää kuulosti tosi loogiselle, mutta en tiedä uskallanko vielä kokeilla. Cava ei oikein osaa tätä maltilla lampaita kohti menoa ja toisaalta mun lampaiden lukutaito on sen verran heikkoa että mentäisiin varmaan liian lähelle ja lampaat juoksisi kohta koira perässä karkuun :D

Laidunnuksesta lähdettiin suoraa aidan viertä pitkin kuljettamaan lampaita lähemmäs häkitystä. Kuljetus oli aivan liian vauhdikasta molemmilla kierroksilla vaikka Cava olikin omaksi itsekseen suhteellisen rauhallinen ja kiltti (ei esim laukannut). Hiki päässä koitin saada sitä hidastamaan ja muutaman lyhyen pätkän se menikin ihan nätisti. Ei saatu myöskään lampaita kulkemaan siististi aidan viertä pitkin vaan osa lampaista levisi keskelle kenttää kun Cava tuuppi niitä niin kovaa mun ohi ja vielä aidasta irti kohti kentän keskustaa. Ehkä tästä huonosti menneestä kuljetuksesta johtuen ei saatu häkitystäkään onnistumaan. Cava ei suostunut pysähtymään kun koitin jättää sen vahtimaan lampaita, että pääsisin avaamaan portin vaan juoksi ensin pari ympyrää ja sitten vasta suostui kuuntelemaan. Lampaiden vartioiminenkin sujui huonosti, ja kesken portin avaamisen Cava nousikin mun perään ja jätti lampaat itsekseen. Molemmilla kierroksilla tämä oli tosi vaikea kohta. Ensimmäisellä kierroksella saatiin kuitenkin sitten tehtyä nätti suuntakäsky vartioinnin jälkeen ja kuljetettua lampaat häkkiin. Saatiin lampaat myös ihan nätisti sieltä ulos ja lopuksi Cava jäi nätimmin vahtimaan lampaita kun kävin sulkemassa portin. Toisella kierroksella häkitys ei kuitenkaan sujunut. Ensin tehtiin huono vartiointi ja sen jälkeen Cava lähti liian villisti kuljettamaan lampaita enkä saanut sitä kuuntelemaan stoppeja. Lopputuloksena että muutama lammas juoksi häkkiin ja loput levittäytyi häkin ympärille. Otettiin sitten uudelleen lampaat pois häkin läheltä ja parempi lähestyminen. Tällä kertaa saatiin lampaat jokseenkin häkkiin, vaikka porttia sulkiessa sain itse tuuppia viimeiset matamit sisälle. Ulosotto ei myöskään ollut siisti vaan Cava hieman hermostui ja alkoi haukkua lampaille häkin takana.

Ei saatu sitten vielä tähän lopettaa vaikka itse olin jo ihan poikki vaan otettiin lyhyt huili ja saatiin seuraavaan treeniin ohjeet ja lopuksi oli tarkoitus vielä muistutella maahanmenoja kun ne eivät toimineet ja aiheuttivat isoimmat epäonnistumiset radalla. Olisi ollut parempi lopettaa, koska mä en enää uutta aloitusta saanut ohjattua riittävän selkeästi ja Cava pääsi juoksemaan tosi rumasti lammaslauman keskelle. Se ei ole moista aikoihin tehnyt, mutta tulipa taas nähtyä millainen sika se on heti kun tilaisuus tulee :( Harmitti ihan hemmetisti kun nyt ollaan tehty nättejä aloituksia ja mun pieni epäselvyys ohjaamisessa aiheutti tällaisen kaaoksen. Luotin liikaa Cavaan ja se kyllä heti kostautui. Tän jälkeen oli taas omat hermot kireällä ja sen sijaan että olisi pitänyt keskittyä maahanmenoihin (jotka olivat huonoja joka toistolla…) niin näin vaan koko ajan Cavan ilmeestä sen suunnittelevan uutta lauman hajoittamista. Lopussa Cava alkoi vähän väsyä ja saatiin pari ok maahanmenoa ja siihen lopetettiin.

Näiden kahden treenin jälkeen oon ollut lähinnä iloinen siitä, että meidän paimennuskortti loppui ja voidaan hyvällä mielellä jäädä nyt hetkeksi tauolle. Harmittanut molempien treenien jälkeen hirveästi. Cava on tehnyt tosi tyhmiä virheitä ja ihan tosi tyhmissä kohdissa. Se on ollut taas aivan liian tuhma ja monesti tullut mietittyä, että onkohan siitä paimeneksi (ainakaan mun koulutuksella). Se on treenannut 2 vuotta ja edelleen sen maltti ei kestä ja purkautuu juurikin noina lauman hajoittamisina. Mä taas puolestani oon joka treeneissä ihan hermona ja pelkään mitä Cava seuraavaksi tekee. Kristiinakin nauroi kun kävelin lähettämään Cavan suuntakäskyllä kiertämään lampaita että koko mun kroppa on ihan jännittynyt ja oon kauhusta jäykkä vaikka Cava tekee nää pääasiassa ihan hyvin. Kerään siis itse turhaa jännitettä mun ja Cavan väliin ja ennemmin kuin myöhemmin tää jännite purkautuu joko sillä, että Cava rähähtää lampaille tai tulee mulle haukkumaan.

Tiedän ettei saisi verrata Cavaa tai itseä muihin, mutta tuntuu tällä hetkellä niin raskaalle että kaikki muut ottavat koko ajan tässäkin lajissa valtavia harppauksia. Me ollaan viimeinen puoli vuotta treenattu suhteellisen aktiivisesti ja en huomaa turhautumiseltani mitään edistystä. Suuntakäskyt eivät vieläkään toimi ilman voimakasta ohjausta (Cavalla ei tunnu olevan pienintä hajuakaan että mitä pelkät suulliset käskyt tarkoittavat). Kristiina kuvailikin hyvin, että nyt mun ja Cavan treenit on kun sotaan lähdettäisiin ja kumpikaan ei luota toiseen ja mistään yhteistyöstä ei ole tietoakaan. Mä estän Cavaa ihan väärissä kohdissa (yleensä silloin kun se tekee oikein) ja toisaalta oon hidas/myöhässä mun palautteissa silloin kun oikeasti olisi aiheellista sanoa sille. Tässä varmasti isoimmat syyt sille ettei olla edistytty. Mun on hirveän vaikea luottaa Cavaan ja toisaalta antaa sille työrauha kun se tekee hyvin. Masentaa kun seuraan koirakoita, jotka treenanneet vain joitain kuukausia ja tekevät jo samoja harjoituksia kuin Cava, jonka kanssa on treenattu yli 2 vuotta. Tullut usein mieleen, että ehkei se olekkaan niin hieno paimenkoira kuin olen joskus kuvitellut. Toki ohjaajalla tässäkin lajissa meillä isoin vaikutus. Vaikea kuitenkin onnistua kun koiraan on vaikea luottaa ja oma fiilis on se että ollaan molemmat tässä lajissa niin huonoja. Tuntuu että tekee enemmän hallaa meidän suhteelle kuin olisi harrastus josta molemmat nautitaan. Nyt onkin siis hyvä hetki jäädä tauolle ja kasata ajatuksia. Ehkä kesällä käydään kokeilemassa miten homma sujuu tai jos ei tee mieli niin keskitytään muihin lajeihin.

jälkitreenit on tälle keväälle aloitettu välivuoden jälkeen ja Höris ollut ihan super (hurjaa vauhtia lukuunottamatta)! 

tiistai 17. huhtikuuta 2018

Sunnuntaina omatoimiset tokot

Hallivuorolla tokoilua. Tuli näissä treeneissä tehtyä ehkä vähän liikaa, mutta lauantaina Sirken koulutuksessa tulleita ideoita piti päästä testaamaan ja toisaalta perjantain jälkeen halusin tehdä ruudun kanssa helpotetun treenin ja saada onnistumisia. Hallissa ruutu ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, eli seuraavat ulkotreenit ruudun kanssa pitää suunnitella hyvin ja tehdä helppo treeni, jotta saadaan sielläkin onnistumisia. Nämä treenit meni kuitenkin hyvin ja saatiin tehtyä aikalailla sellainen treeni kuin olin suunnitellutkin.

Ruutua tehtiin Oilin ohjeilla, näytöllä ja kun meni ruutuun hyvin niin sitten rauhaa ja tasaisuutta siihen ruudussa seisomiseen. Kaikilla toistoilla paikka oli ihan super! Tästä jäi tosi hyvä mieli ja osasin myös lopettaa ajoissa eikä tullut ahnehdittua liikaa vaikka useampi toisto otettiinkin niin ei jääty turhaa hinkkaamaan kun kaikki toistot olivat hyviä. Ruudun jälkeen halusin ottaa kaukoja häiriössä (treenikaveri teki aksaa vieressä). Tehtiin nopeita vaihtoja niin että olin aika lähellä ja palkkaa tuli usein. I-S ja I-M vaihdot olivat hyviä, mutta M-S vaihdot ei. Ne on meillä selkeästi heikoimmin treenattu osanen, täytyy ottaa ne nyt pieneksi projektiksi ennen kuin lähdetään yhdistelemään vaihtoja. Nyt oon treenannut aina yhtä vaihtoparia ja sitten vapautus ja sen jälkeen toista. Pari kertaa kokeiltu sekoitella eikä niissä ole isompaa ongelmaa ollut. Itselle tuntuu kuitenkin selkeämmälle treenata kerralla yhtä vaihtoparia jos tarkoitus on hinkata tekniikkaa. Pitäisi toki uskaltaa rohkeammin haastaa koiraa ja lisätä treenien vaihtelevuutta. Ruudun ja kaukojen jälkeen Cavalle lyhyt tauko.

Näiden lisäksi testattiin myös Sirken vinkkejä luoksetuloon. Mun mielestä Sirken selittämä takapalkka luoksetuloon, jota sitten stopeissakin voi hyödyttää kuulosti niin hauskalle, että kokeiltiin siitä pari variaatiota. Cava vastasi treeniin tosi hyvin ja luulen että voisin takapalkkaa apuna käyttäen lähteä opettamaan stoppeja. Kokeiltiin myös muutama toisto lelun heittämistä mun viereen jos sillä saisi Cavan fokusta luoksetulon lopussa alemmas ja ei tulisi niin pompulla perusasentoon. Tässä tuli jo varsin hyvä treeni ja olin tyytyväinen kokonaisuuteen. Treenin loppuun innostuttiin kuitenkin ottamaan vielä lyhyt pätkä agilityä ja alettiin opettamaan Cavalle in käskyä :D Cava tajusi homman nopeasti ja vitsi siitä tulisi hauska (ja ihan pirun nopea) agilitykoira. Kesällä olisi tarkoitus ehtiä enemmänkin aksaamaan.


maanantai 16. huhtikuuta 2018

Sirken tokokoulutus


Lauantaina meillä oli Sirke Viitasen tokokoulutus. Ihana sää osui koulutuspäivään ja kenttäkin oli lähes sulanut, joten kelpasi kyllä ulkoa treenata vaikka lopputuloksena oli varsin hiekkainen ja likainen hörökorva. En ihan aamusta ehtinyt koulutukseen, mutta hyvissä ajoin kuitenkin ennen omaa vuoroa ja häiriötreenejä kuuntelemaan muiden treenejä. Niistäkin jäi taas paljon itselle käteen ja treenattavaa kyllä Cavan kanssa riittää. Cavan treenipäivä alkoi häiriötreeneillä, aikalailla meille jo tuttuja harjoituksia, mutta aina vaan niin hyödyllisiä. Kovasti oon iloinen siitä, miten paljon Cava on näissä kehittynyt. Kentällä pyöri 10 eri tasoista koirakkoa ja suurin osa ihan uusia tuttavuuksia Cavalle, mutta siltikään sitä ei tuntunut ahdistavan eikä ärsyttävän ja se keskittyi tosi mukavasti hommiin. Hieman perjantain ulkotreenikorkkauksen jälkeen nimittäin hirvitti millainen keskittymiskyvytön adhd mulla on treenattavana. Cava kuitenkin yllätti ja oli oikein pätevä. 

Häiriötreenit:
Häiriötreenit aloitettiin tekemällä pieni lämmittely. Otettiin koirat isoon ympyrään ja tarkoitus oli seurauttaa oman tason mukaan ympyrän keskustaa kohden ja sieltä pois. Aluksi pidin Cavan pari toistoa remmissä, mun on edelleen tosi vaikea luottaa siihen tämmöisissä vaikkei se varsinaisesti koskaan mitään tosi tyhmää ole keksinyt. Mielummin kuitenkin ottaa varman päälle kuin sitten seuraa sivusta kun hulluaussie saa hepulit ja juoksee ympäri kenttää. Nopeasti kuitenkin otin remmin pois ja eipä Cavalla tässä ollut ongelmaa. Sen seuraaminenkin tuntui niin hyvälle! Ihanaa, kun sitä seuraamista on talvi tahkottu ja muutaman kerran tuntunut jo oikeasti toivottomalle että saadaanko me siitä enää kunnollista. Tämän jälkeen hieman pienennettiin ympyrää ja tarkoitus oli tehdä sivulta maahanmenoja ja lyhyitä jättöjä ja taas sivulle käskemisiä eli alo- ja voi-paikkisten häiriökäskyjä. Lisäksi häiriötä tuli siitä kun osa vapautti koiria leikkimään hyvän suorituksen jälkeen. Näissä ei Cavalla isompaa ongelmaa, se ei kuunnellut muiden käskyjä. Hieman se oli hitaampi maahanmennessä kuin tykkäisin ja pari kertaa jätti mun puoleista kyynärää vähän ilmaan. En palkannut näistä ja lopuksi petrasi jo hyvin ja teki juuri sellaisia maahanmenoja kuin kuuluukin. 

Näiden jälkeen tiivistettiin ympyrää vielä hieman ja käännettiin koirien selät ympyrään. Tässä tehtiin lyhyt setti kaukoja. Otin Cavalle alkuun I-M vaihtoja, mutta kun ne oli hyviä testattiin S-I vaihtoja. Ne eivät olleet ihan niin hyviä, selvästi tekniikka vähän hajosi kovassa häiriössä. Pari siistiä vaihtoa ja vapautin sitten lelulle eikä tehty enempää. Ympyrätreenien jälkeen jaettiin porukka puoliksi ja puolet teki seuraamista ja puolet luoksetuloja. Sama treeni oli meillä Tiltun treeneissä tokoleirilläkin. Cavalle siis ihan tuttua puuhaa. Se suoriutui molemmista hyvin. Seuraamisessa palkkailin täyskäännöksiä kun ne on nyt vähän päässeet valumaan ja luoksetuloissa otin vaihtelevasti kokonaan sivulle ja välillä suoraan lelupalkalle. Luoksetuloja oli ehkä vähän haastava tehdä näin isossa porukassa kun pidempää matkaa oli vaikea saada ilman että joku ehti siihen väliin. Hyviä häiriöitä tuli kuitenkin siihen luoksetulon odotteluun. 

Lopuksi tehtiin vielä vauhdikkaampi treeni, koira ympyrässä ja vuorotellen lähetettiin kiertämään tötterö. Cavalle tässä ei tuntunut olevan mitään ongelmaa, vauhdikas ja tiivis kierto ja siisti perusasento. Tämän treenin jälkeen Cava tuntui hieman väsyneelle, joten ei tehty enempää koska meillä oli omaa treeniaikaa vielä myöhemmin ja en halunnut että Cava on siellä ihan poikki. Osa jatkoi vielä tunnaritreenillä, se olisi varmaan ollut meille vielä liian vaikea vaikka tosi mielenkiintoiselle näytti. Koirat oli ympyrässä ja tunnarit keskellä, jokainen teki vuorotellen ihan kisamaisesti, että ohjaaja antoi Sirkelle oman kapulan vietäväksi sinne ja kääntyi ympäri. Sen jälkeen koira lähetettiin etsimään. Monilla kävi virheitä ja osaa selvästi häiritsi mennä kapuloille kun siellä oli hetki sitten toinen koira käynyt. Olisi ollut kyllä kiva testata Cavankin kanssa, mutta ehkä myöhemmissä treeneissä. Sirke mainitsi tässä myös lyhyesti ihan yleisestä tunnaritreenistä, että esim rivissä/jonossa kun kapulat on niin kannattaa laittaa nami ennen ekaa kapulaa ja tällä vaikuttaa siihen mistä koira lähtee etsimään. Vaihdella myös oman paikkaa niin, että välillä se on jonon eka ja välillä sitten vasta pitkän jonon loppupäässä, jolloin tulee pitkä haistelu. Välillä toki hyvä tehdä myös tunnaria niin, että kapulat on sekaisin eikä missään selvässä järjestyksessä ja antaa koiran etsiä ilman että itse esim. namilla auttaa sitä aloittamaan tietystä kohtaa. 

Cavan treeni
Aloitettiin treeni seuraamiselle ja siinä tarkemmin vasemmalle käännöksillä. Nämä on Cavalla olleet tosi huonoja ja en oikeastaan edes muista onko niitä erityisesti treenattu. Varmaan joskus nuorena mutta nyt ei aikoihin. Ongelma näissä siis se, että Cava ei käytä kunnolla takapäätä ja se käännöksessä hieman katoaa kontaktista ja jossain vaiheessa sitten nappaa mut suoralla kiinni. Hieman nolotti kun Sirke sitten kysyi että miten oon treenannut ja jouduin toteamaan että ei me olla tätä mitenkään treenattu :D Totesin sitten itsekkin, että ongelma ei varmasti ole muussa kuin treenaamattomuudessa. Saatiin kuitenkin hyvät vinkit millä lähteä tätä työstämään ja Cava vastasi treeniin hyvin. Siellä on kivat vasemmallekäännökkset kehittymässä kunhan vaan saadaan lisää toistoja ja muistan pitää omista kriteereistä kiinni. 

Jaettiin vasemmalle käännös siis osiin ja ensin kokeiltiin kaikkia osasuorituksia muutaman toiston verran ja kun niissä ei mitään selkeää ongelmaa näkynyt niin yhdistettiin osaset ihan sitten käännökseksi ja sekin näytti hyvälle. Eli vielä vaan pari sataa toistoa näitä niin eiköhän se sitten kaavionkin osana suju nätisti! Aloitettiin tekemällä ensin ihan paikalla käännöksiä perusasennosta perusasentoon. Näissä ei tuntunut olevan isompaa ongelmaa. Muutama huonompi toisto toki mahtui joukkoon, mutta ei mitään sellaista ongelmaa mikä olisi joka toistossa näkynyt. Seuraavaksi käännyin paikoillani ja jatkoinkin muutaman askeleen. Käännöksen jälkeen kehu, jolloin ei laskenut kontaktia ja sitten peruasennosta palkka. Näiden jälkeen otin Cavan lennosta seuraamaan ja muutaman askeleen jälkeen käännyin vasemmalle ja pysähdyin ja palkkasin siitä jos kontakti pysyi nätisti. Kun kaikki nämä osaset sujui siististi tehtiin ihan "kokonainen" käännös, eli lyhyt seuraaminen alkuun, käännös, kehuminen ja lyhyt seuraaminen käännöksen jälkeen. Cava teki ihan älyttömän siististi! Kivaa kun vihdoinkin päästään työstämään seuraamisen yksityiskohtia eikä aina tarvitse tapella kengurupomppujen kanssa. Nyt otetaan käännökset pieneksi projektiksi ja kun ne saadaan sujumaan niin peruutus ja sivuaskeleet täytyisi myös ottaa treeniin.

Toisena juttuna avauduin Sirkelle meidän kisamaisten treenien haasteista. Saatiin tässäkin palata ihan peruasioihin. Sirke oli sitä mieltä että oikeanlainen rytmitys liikkuroiduista kokonaisuuksista puuttuu ja Cava ei vastaa sosiaaliseen palkkaan riittävän hyvin. Olen aina ajatellut, että Cavalla on ihan hyvä sosiaalinen palkka, mutta Sirken mielestä Cava odottaa kuitenkin lelua liikaa ja turhautuu kun ei saakkaan sitä. Tämä näkyy sitten siinä että sillä saattaa tulla ääntä kun kehun sitä ja toisaalta myös sitten liikkeissä kun se kuumuu palkkaa odottaessa ja keskittyminen herpaantuu. Ensin pitäisi siis opettaa Cavalle oikeanlainen asenne sosiaaliseen palkkaan, sen pitää ilahtua ja saa vaikka vähän pomppia, mutta tuhma ei saa olla. Ensin siis kehua ja innostusta, jos Cava on tuhma niin rauhallisesti pannasta kiinni ja sanotaan että tämä ei käy ja sitten uusi yritys, jos on nätimmin kehuttaessa niin voi antaa pallon. Koiralle pitäisi saada ajatus, että sosiaalinen palkka on se tavoiteltava juttu ja pallo kiva lisäbonus, mutta koira ei saisi turhaantua ja keittää yli jos palloa ei tulekkaan. Kun saatiin Cava reagoimaan sosiaaliseen palkkaan vähän nätimmin otettiin mukaan alkuun keskittyminen. Tätä voi sitten käyttää koiralle liikkeiden välissä ja sillä kertoa koiralle, että nyt pitää keskittyä. Nyt treenataan hetki että saadaan nämä kaksi rytmitettyä hyvin ja sen jälkeen väliin otetaan helppoja liikkuroituja liikkeitä ja tätä kautta lähdetään uudelleen rakentamaan Cavan koesuoritusta. 

Treeni tuntui kivalle, Cava oli aluksi ihan porsas ja äänteli ja näpsi sosiaalisessa palkassa. Tuli siinä sitten miettittyä, että joo ei se meidän sosiaalinen palkka kuitenkaan ole "ihan hyvä", jos näin käy. Selvästi Cava komentaa että lelu tänne ja oon ehkä vähän muuttunut sen kanssa vaan käveleväksi lelu- ja namiautomaatiksi ja palkkaa tulee nykyään vähän liiankin helposti. Sirke kuitenkin totesi, että tällaisen koiran kanssa näin käy helposti koska kävelevänä lelutelineenä pääsee yleensä jo aika pitkälle. Myönnän, että sosiaalista palkkaa tulee treeneissä käytettyä ihan liian vähän vaikka Cava siihen monessa kohtaa vastaa. Vaikkapa tuo aikaisempi seuraamistreeni, niin kehu oli sille selvästi vinkki siitä, että hyvin menee ja jatka vaan samaa mallia ja niin se tyytyväisenä jatkoi. Miksi siis sitä tulee käytettyä niin vähän? Tässä on kyllä itsellä paikka nyt muuttaa omia treenitapoja. Enemmän kehua mukaan! 

Tämän jälkeen meillä oli vielä muutama minuutti aikaa, ei kyllä kauheasti ehditty tehdä, mutta kysyäisin Sirkeltä mielipidettä Cavan perusasentoon luoksetulossa (ja muissa vauhtiliikkeissä). Mä puhuin törmäämisestä, mutta Sirke totesi että hänen mielestä Cava ei varsinaisesti törmää vaan se pompahtaa siinä sivulla ja hänen mielestä se johtui enemmän siitä, että Cavalla on fokus kauhean ylös (katsekontaktiin?). Antoi meille useamman vaihtoehdon mitä kokeilla, alkuun vaikka niin, että Cavan juostessa kohti jessaan ja tiputan lelun mun viereen, jolloin fokus siirtyisi alemmas leluun tai sitten vaihtoehtoisesti lelun sijasta  voisi kokeilla esim kosketusalustaa, johon koira täppäisi tassut ennen sivulle pyörähtämistä. Jos oikein radikaaleja keinoja haluaa niin sivulle tulon voisi vaihtaa myös niin, että kiertää mun takaa. Tästä kuitenkin oltiin Sirken kanssa samaa mieltä, ettei ehkä vielä ole syytä tätä miettiä kun perusasento muuten on siisti ja varmasti tosi tuomarikohtaista miten tuo pompahdus pisteisiin vaikuttaa. 

Muiden treeneistä jäi mieleen:
Seuraamisen peruutus: palkka maassa koiran edessä, esim. pienellä targetilla, pitäisi pyrkiä palkkaamaan liikettä eikä istumisia. Koiralle voi opettaa temppuna, että se nousee seisomaan kun ohjaaja siirtää vasemman jalkansa taakse ja tästä sitten lähdetään peruuttamaan askel kerrallaan kun koira osaa tämän. Tätä voi myös käyttää sitten kun koira osaa peruuttaa niin peruuttaa pienen pätkän ja pysähtyy niin että vasen jalka on takana ja koira seisoo > ei tule palkattua istumisia. Seuraamisen sivuaskelista muistiin, että niissä ei uusilla säännöillä rintamasuunta saisi muuttua. Vasemmalle askeleet voi aloittaa niin, että nojaa/paino vasemmalla jalalla ja sitten astuu oikealla jalalla vasemman jalan yli ja koira väistää tästä hieman taakse, jolloin ohjaajan helpompi askeltaa. 

Takapalkka luoksetulossa (stopit): jotta koira ei alkaisi ennakoida niin palkataan eri kohdista (ei aina stopista). Kun koira odottaa niin sen voi joskus vapauttaa suoraa palkalle (palkka pelkästä odotuksesta), vapautuksen voi tehdä myös kesken juoksun, jolloin tulee myös vahvistettua palkasta luopumista (aluksi näin etenkin jos koiran vaikea jättää palkka ja juosta siitä pois, samalla tulee myös vahvistettua koiralle nopeaa reagoimista ja jarrutusta stoppia ajatellen kun se kesken juoksun vapautetaankin takana olevalle lelulle). Lisäksi voidaan tehdä sellaisia luoksetuloja takapalkalla, että koira kutsutaan luokse ja kun se tulee hyvin hetsataan se ohjauksella kiertämään ohjaajan ympäri ja siitä lähetetään palkalle. Tällä koiralle ajatusta taas siitä, että kannattaa juosta täysiä kunnes toisin sanotaan eikä toivottavasti ala ennakoida stoppia niin paljon. Sitten kun aletaan ottaa stoppeja koiraa voi vaihdellen vapauttaa takapalkalle suoraa stopista tai sitten stopin jälkeen kutsua luokse ja hetsata kiertämään ohjaajan ympäri ja siitä sitten lelulle. 

Kaukot: jos koiralle vaikea ympäristö/paljon häiriötä niin tehdään läheltä ja otetaan vaihtoja nopeassa tahdissa, jolloin koiran helpompi sulkea häiriöt ympäriltä kun pakko keskittyä tai menee käskyt ohi/ei ehdi tehdä vaihtoja. Vaikeassa ympäristössä palkkaa myös paljon ja helpoistakin asioista esim. jätöstä. Koira kyllä muistaa jos ollut liian vaikea treeni ja sille jäänyt epävarma fiilis ja tämä näkyy seuraavassa treenissä. Kaukojen tekniikasta oli myös puhetta, että voi opettaa koiran tekemään vaihdot joko pompun kautta tai sitten kroppa jännittyneenä. Näillä saa molemmilla vähän eri näköisiä koiria, mutta kummallakin lopputulos yleensä hyvä. Riippuu koirasta kumpi sopii ja toisaalta myös ohjaajan mieltymykset vaikuttaa. Pitää vain itse tietää mikä on oma kriteeri. 


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Ulkotreenikauden korkkaus



Perjantaina suunnattiin ekaa kertaa isolle ulkokentälle treenaamaan tokoa. Tuli suunniteltua treenit vähän huonosti ja vaikka olin miettinyt että Cava saattaa ulkona olla hieman villimpi kuin se on nyt hallitreeneissä ollut niin enpä osannut tällaista odottaa. Cava oli suhteellisen rauhallinen vielä kentälle kävellessä ja näytti odottavan rauhassa kun sidoin sen hetkeksi kiinni ruudun rakennusta varten. Kuitenkin heti kun hain Cavan treeniin se tuntui olevan ihan räjähtämispisteessä. Pomppi, ei keskittynyt ja otti vähemmän hallittuja spurtteja milloin minnekkin. Oli tosi vaikea saada siihen mitään kontaktia, se kyllä saattoi istua ja katsoa mun suuntaan, mutta henkisesti se ei ollut lainkaan läsnä vaan ajatukset olivat juoksemisessa.

Olisi pitänyt jo tästä tajuta hieman muuttaa treenisuunnitelmaa, mutta sinnikkäästi lähdin tekemään alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kun Cava tuntui olevan hieman kuulolla niin siirryttiin ruudun pariin, tarkoituksena vahvistaa paikkaa. Treeni oli kuitenkin Cavalle liian vaikea, koska mielentila oli täysin väärä ja paikka oli keskittymisen kannalta selvästi vaikea. Juokseminen ruutuun myös villitsi Cavaa lisää ja lopputuloksena oli meidän huonoin ruututreeni aikoihin. Jälkeenpäin ajateltuna tämä ei ollut mikään yllätys ja täytyy ruudun (ja varmasti muidenkin vähän epävarmempien liikkeiden) osalta hieman helpottaa treenejä ulkokentällä ja tietysti nyt käydä ahkerasti ulkona treenaamassa ettei iso ulkokenttä olisi niin valtavan innostava.

Ruudun jälkeen laitoin Cavan hetkeksi kiinni ja mietin uuden suunnitelman lopputreeneille. Päädyin treenaamaan noudon alkua ja kapulan heittoa ja siinä sivulla istumista nätisti. Tämä sujui muutamaa huonoa toistoa, jossa Cavan etutassut liikkuivat, lukuunottamatta hyvin. Koska en kuitenkaan riittävästi ottanut opiksi ruudun kanssa sähläämisestä, päätin vaikeuttaa tätä noutotreeniä tekemällä lyhyen kisamaisen suorituksen, jossa tämä on osana. Tarkoitus oli tehdä liikkeestä maahanmeno, siirtymä ja kapulan heitto ja palkata siitä. Tämä oli ajatuksena tyhmä, koska jäävät on meillä hajoilut ja olin jo viime tokotreenien jälkeen päättänyt tehdä niitä nyt hetken itsekseen. Ajattelin kuitenki, että liikkeestä maahanmeno on niin tuttu liike alokasluokasta, että se varmasti onnistuisi. Eipä onnistunut. Tässä vaiheessa alkoi jo vähän harmittaa, mutta tein muutaman autetun maahanmenon ja sen jälkeen otettiin uudelleen liikkurin kanssa. Taaskaan ei mennyt maahan. Saatiin me sitten lopulta onnistuneesti tämä treenipätkä tehtyä, mutta nyt on pakko miettiä uudenlainen lähestyminen kisamaisiin treeneihin kun liikkurin kanssa helpotkin liikkeet tuntuu nyt Cavalle vaikeille. Lopetettiin treeni tähän onnistuneeseen settiin ja nyt sitten mietitään miten jatkossa olisi paras tehdä liikkuroidut treenit ja miksi Cava tuntuu nyt menevän liikkuristakin sellaiseen keskittymiskyvyttömään tilaan ettei keskity yhtään mitä käskyjä sanon vaan arpoo liikkeet sen mukaan mitä kuvittelee olevan tulossa. Varmaan liittyy jotenkin siihen, että on viime aikoina ennakoinut liikkurin kanssa. Tai varmaan jollain tasolla samaa ongelmaa tämäkin.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Rallytreenejä


Blogi laahaa hieman jäljessä, viime keväänä ja kesänä kävi vähän sama homma, että motivaatio blogin päivittämiseen laski vaikka ulkotreenikausi on ehdottomasti aina ollut meillä aktiivisinta treeniaikaa. Nyt meidän lähikentät on jo ihanasti sulanut ja ensimmäiset ulkotreenitkin päästy jo tekemään. Ohjattuja rallytreenejä on ehtinyt olla jo kahdet ja niistä nyt tässä lyhyesti.

Ensimmäiset treenit oli 5.4 ja siellä teemana oli ratatreeni. Meille nämä ratatreenit ovat olleet todella hyödyllisiä, ollaan selkeästi talven aikana saatu ratarutiinia ja itselle on yhä helpompi ehtiä käskyttää ja ohjata Cavaa radalla. Cava on myös saanut mukavaa itsevarmuutta ja nyt se on jo tovin tuntunut tutulle ohjattavalle myös rallyssa. Aluksi kun epävarmuus näkyi Cavassa hitautena se tuntui aivan erilaiselle ohjata kuin esim. tokossa ja senkin takia olin itse usein liian myöhässä käskyttämässä sitä kun se ei samalla tavalla rallyssa reagoinutkaan käskyihin kuin tokossa.

Nyt Cavakin tuntuu todella syttyneen rallyyn ja olen viime aikoina saanut kaivaa jarruja tähänkin lajiin. Lähtökyltillä ollaan hieman turhan innokkaana ja tästä meidän hylkäys mölleissäkin johtui kun Cava ei lähtökyltillä lähtölupaa odotellessa malttanut pysyä pöksyissään. Cavan innostumisen myötä omakin innostuminen rallya kohtaan on kasvanut ja nyt on jo kisakalenteria ahkerasti selattu. Koska olen kamala jänishousu ja niin ikävän tuttu kisajännitys on taas nostanut päätä (pelkkä virkun selaaminen saa tämän aikaan) niin toistaiseksi kisailmot on jääneet. Yksiin rallymölleihin uskaltauduin kuitenkin ilmoittautumaan, joten ehkä sitten kohta virallisiinkin.

Näissä ratatreeneissä meillä oli hieman erilainen treeni kuitenkin tiedossa, sillä Katri kouluttaja laittoikin meidät parille erilaiselle radalle ilman, että päästiin etukäteen tutustumaan rataan. Tämä olikin jännää, koska itse tykkään suunnitella omat askeleet kylteille ja muuenkin opetella radan suhteellisen hyvin ulkoa, niin ettei radalla paljon tarvitse kylttejä katsoa. Mietin myös kuumeisesti, miten mahdan kaikki kyltit Cavan vauhdissa tunnistaa. Radat sujuivat kuitenkin yllättävän hyvin. Ei tehty yhtäkään kylttiä väärin ja jopa pujottelut ja spiraalit onnistuin lähteä tekemään oikein vaikken ehtinyt kuin vilkaista kylttejä. Itselle tuli kivasti itsevarmuutta näistä radoista, koska meno oli sujuvaa ja kaikki kylttisuoritukset tehtiin oikein ilman etukäteissuunnittelua ja tutustumista.

Jäi sieltä tottakai käteen lista treenattaviakin asioita, esimerkiksi oikealla puolella seuraaminen oli kamalampaa kuin aikoihin ja tästä ei voi kyllä syyttää muuta kuin laiskaa ohjaajaa joka ei vieläkään ole saanut tätä otettua kunnolla työn alle. Lisäksi pujotteluissa ja spiraaleissa oli askarreltu tötteröihin hauskat pääsiäiskoristeet sulkineen päivineen ja ne olivat Cavan mielestä hurjan kiinnostavat. Tämmöisiä häiriöjuttuja ollaan tehty aika vähän ja jouluna muistan Cavan kiinnostuneen myös vähän liikaa tonttulakeista, jotka oli pujottelun tötsien päälle laitettu. Nämä on kuitenkin niin helpot häiriöt toteuttaa omissakin treeneissä, että tekosyitä ei pitäisi olla. Puolenvaihdot on meillä vielä hieman epävarmoja, ne sujuu kyllä suurimmaksi osaksi ihan oikein, mutta sellainen sujuvuus niistä tuntuu vielä puuttuvan. Sivulla peruutus oli myös hankala, osittain johtuen siitä, että kyltti tuli vähän yllärinä itselle ja en ehtinyt tehdä normaaleja valmisteluja. Katri antoi tähän hyvän idean, että seuraa käskyn sijaan voisin hieman sihisyttää ässää, jolloin sillä (toivottavasti) on koiraan hieman kokoava ja hidastava vaikutus. Kokeiltiin tätä pari kertaa radan ulkopuolella ja se tuntui toimivan. Cavalle tämä peruutuskyltti on hankala kun siinä ei tule ensin peruasentoa vaan peruutukseen lähdetään suoraa vauhdista.

Hyviä kotiläksyjä jäi siis näistä treeneistä ja rallya pitäisi ehdottomasti treenata itsekseen useammin, nyt ollaan käyty kerran viikossa ohjatuissa treeneissä ja niiden lisäksi sitten ehkä kerran viikossa tehty jotain pientä kotona (nyt projektina ollut eteentulot ja niissä suoruus sekä eri sivulletulojen erottelut, ulkotreeneihin kun päästään kiinni niin projektiksi voisi ottaa vihdoinkin opettaa sen oikealla puolella seuruun edes kohtuulliseksi).

Toiset rallytreenit oli 12.4 ja niissä keskityttiin eri pisteillä tekemään tekniikka saman tyylisten kylttien kanssa. Pisteitä oli tosi monta, mutta me ei ehditty ihan kaikilla pisteillä käydä. Aika rankkoja tämmöiset tekniikkatreenit koiralle, joten pidettiin tunnin treeniajasta muutama huilitauko ja osalla pisteissä keskityttiin sitten pidempää. Otin näissä treeneissä jo sen oikean puolen treeniin ja pyrin tehdä mahdollisimman paljon kylttejä vain oikealla seurauttaen. Monet kyltit kun on vasemmalla tehden ihan tuttuja koiralle ja oikealla seuraaminen vaatii meillä ehdottomasti treeniä niin samalla tuli ihan puhtaasti siitäkin palkkailtua.

Ensin aloitettiin houkutuksella. Siellä oli jotain kalaherkkuja laitettuna, mutta ei ollut Cavalle ongelmaa, keskityttiin sitten muutaman toiston verran hyvän seuraamispaikan palkkaamiseen. Toiseksi pisteeksi valittiin pyörähdyskyltit ja tuplasaksalaiset. Pyörähdys vasemmalla ollaan saatu hiottua aika varmaksi, mutta oikealla puolella se on vielä täysin kesken. Tähän olikin ihan hyvä sitten keskittyä pidemmän kaavan mukaan ja ottaa useampia toistoja. Aluksi tosi helppoja ja lopuksi jo ihan reippaasta seuraamisesta tehtyjä. Tämäkin tuntuisi kuitenkin vaativan vain toistoja, pohjat liikkeeseen on hallussa mutta pientä epävarmuutta esiintyy edelleen. Tuplasaksalainen oikealla seuraten oli hankala. Mulla on tähän oma käsky kyllä ja Cava siihen reagoi, mutta tiiviys puuttui osasta suorituksista ja Cava hieman hukkui käännöksen aikana. Loppuun saatiin pari ihan hyvää toistoa kun helpotin ja käännöksen jälkeen pysähdyin. Ei siis tehty lopulta tuplasaksalaisia vaan ihan yhtä saksalaista oikealla seuraten. Täytyy se saada ensin varmaksi ennen kuin siirrytään treenaamaan tuplakäännöstä.

Tämän jälkeen otettiin pieni hengähdystauko ja mentiin käytösruutuun. Otin sivulla makaamista ja kokeilin tehdä niin, että otin pienen jätön tähän mukaan. Käskin Cavan sivulta maahan ja sen jälkeen paikka käskyllä siirryin suunnilleen puolikkaan askeleen sivusuunnassa pois päin koirasta. Tämä auttoi Cavaa selvästi ja saatiin tehtyä tosi levollinen käytösruutu. Jos olen suoraa sivulla tehnyt Cava on toisinaan alkanut ennakoida esim sivulle nousua ja tuntuu muutenkin levottomammalle ja reagoi herkästi mun pieniinkin liikahduksiin niin että nousee ylös. Aika pienellä sai sille jo paremmin ajatusta siihen että kyseessä on paikalla makaaminen. Käytösruutua ollaan muutenkin treenattu tosi vähän ja se tulee varmasti olemaan voittajaluokassa meille isoin haaste. Pitäisi yrittää joka treeneissä ottaa edes lyhyitä pätkiä. Etenkin kun näissä ohjatuissa treeneissä saa hyvin sitä muiden koirakoiden aiheuttamaa häiriötä. Omissa treeneissä tätä olisi aika tylsä (vaan siltikin hyödyllistä) treenata.

Käytösruudun jälkeen suunnattiin harjoittelemaan peruutusta edessä. Alkuun muistuttelin meidän front käskyä, jolla Cavan olisi tarkoitus tulla eteen seisomaan. Hyvin muisti tyyppi vaikkei mitään hajua koska ollaan tätä viimeksi tehty. Sitten peruutusta. Tässä näkyi taas meidän tuttu ongelma. Cava alkaa ehkä n. 2 koiran mitan päässä hilaamaan takapuoltaan minusta katsottuna oikealle. Se tekee tämän aina. On kokeiltu palkan suunnalla vaikuttaa tähän sekä erilaisilla esteillä, mutta heti kun esteet poistaa niin ongelma palaa takaisin.. Nyt kokeiltiin tähän sellaista, että jätin palkan mun jalkojen väliin ja Cava peruutti siitä pois päin, ajatuksena olisi, että fokusoisi palkkaan ja pysyisi suorana. Hakee kuitenkin vahvasti katsekontaktia muhun. Ehkä tätä katsekontaktia jotenkin apuna käyttämällä saisi sitä suoremmaksi.. En tiedä. Kyse on kuitenkin vain takajalkoista ja rallyssa niin tärkeä rintamasuunta pysyy kyllä ihan oikein. Pitää pohtia tätä :)

Tämän jälkeen ehdittiin vielä tehdä muutama jäävä oikealla seuraten sekä ottaa ihan vaan omatoimisesti oikealla seuraamista ja siinä mm. käännöksiä ja sivuaskelia. Oikealla seuraaminen tuntui ihan hyvälle, mutta tietty tasaisuus siitä puuttui. Cava tuntuu yrittävän kamalasti ja sen on vaikea pysyä oikeassa kohdassa. Ehkä kuitenkin ihan vaan epävarmuutta ja yliyrittäminen helpottaa kun varmuus ja sitä kautta tasaisuus löytyy. Paikalla käännökset sujui kivasti, Cava tuntui käyttävän takapäätään hyvin ja se piti kontaktin myös kivasti. Varmuutta siis vielä pidempiin pätkiin ja erilaisten tehtävien esittelyä myös oikealla puolella. Itsellekkin vielä vaikeaa/vierasta kun koira on "väärällä" puolella.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Kohti avointa luokkaa

Eilen oltiin Jessican treeneissä pitkästä aikaa. Treenien aiheena oli avoimen luokan liikkeet ja alkuun otettiinkin nopea tsekkaus kaikista liikkeistä, että missä mennään. Tosi paljon siistimistä liikkeissä ja ehkä sellainen tietynlainen varmuus vielä puuttuu. Toki avoimen liikkeitä on treenattu jo aiemminkin, mutta nyt olisi tarkoitus ottaa ne todella työn alle ja saada paketti koevalmiiksi. Mitään uutta tai vierasta ei Cavalle näissä liikkeissä ole, mutta sitäkin enemmän treenattavaa.

Paikalla istuminen 1 min.
Tätä on päästy aika kivasti nyt treenaamaan, ei mitään isompaa ongelmaa. Lisää kuitenkin varmuutta ja etenkin nyt kun pääsee ulos treenaamaan niin lisää treenejä täydestä matkasta. Hallikaudella tullut tehtyä yleensä vähän lyhyemmältä matkalta. 

Seuraaminen
Seuraaminen tuntuu pitkästä aikaa hyvälle. Sen kanssa onkin taisteltu aikalailla koko talvi, mutta treeni on tuottanut tulosta. Toki edelleen saa olla tosi mustavalkoinen pomppimisen kanssa, vanhat huonot tavat kun palaa niin nopeasti jos itse ei ole tarkkana. Tässä lisää treeniä tarvitsee vasemmalle käännökset, peruutus kaavion osana ja tarkkana perusasentojen kanssa pidempiä kaavioita tehdessä.

Liikkeestä istu/maahan ja seisominen
Jäävät on ollut hieman hajalla meillä. Niiden suhteen olisi tarkoitus tehdä nyt helppoja treenejä, treenata yhtä asentoa/treeni. Varmuutta pysymiseen kun kävelen taakse, häiriöt, istumisen tekniikka ja alun seuraaminen (keulii herkästi kun jäävät on niin kivoja..).

Luoksetulo
Odottamiseen tasaisuutta ja varmuutta, lopun perusasento siistiksi (nyt törmää herkästi).

Kaukot
Eilen kaukot sujui ihan superisti. Treenaa häiriöitä. 

Hyppy
Varmuutta, vieraita hyppyjä ja eri korkeuksia (Cava menee n. 55cm hypyllä jo vähän epävarmaksi niin hyppytreeniä sen verran että saa itsevarmuutta myös vähän korkeammilla hypyillä), lopun perusasento

Merkin kierto
Ei ole kauheasti treenattavaa, lopun perusasennon kanssa saa olla tarkkana ja vahtia hieman treeneissä, että kierto pysyy riittävän tiiviinä. 

Nouto
Tässä pitäisi vielä vahvistella palasia. Lopun perusasento on etenkin vauhdista vielä sellainen ettei aina ole riittävän siisti. Ottoa on hieman treenattu, mutta siinä Cavalla saisi mun mielestä olla enemmän ajatus lähteä kiireellä mun luokse. Tämäkin kyllä parantunut talvesta, mutta vaatii vahvistusta. Kapulan heitossa Cavalla helposti tulee nykimistä/tassut liikkuu tms. joten ihan vaan sivulla olotreeniä, pitää istua nätisti kapulasta huolimatta!

Ruutu
Erilaisia ruutuja eri paikoissa. Paikan vahvistamista.

Aikamoinen lista treenattavaa ja hiottavaa, mutta nyt on treenisuunnitelmat pariksi viikoksi tehty ja sen jälkeen olisi tarkoitus ottaa uusi tarkistus ja käydä liikkeet kertaalleen läpi. Tavoite päästä kesäkuussa korkkaamaan avoin luokka ihan oikeasti :) 

Eilisistä treeneistä vielä sen verran, että tuli todettua ettei Cava osaa noutaa meidän välissä olevaa kapulaa. Tämä myös treeniin EVL:ää ajatellen, mutta auttaa toki jo AVO:n nouto treeneissä. Ruudun bongasi hyvin, mutta oikea paikka oli hukassa. Näitä treenattiin AVO liikkeiden läpikäymisen lisäksi. Erityisen huippua oli se, että Cavan mielentila oli ihan tosi hyvä. Se oli keskittynyt ja teki tosissaan, mutta vauhtia ja iloa ei silti puuttunut. Juuri tämmöistä Cavaa on kiva treenata, ei turhia pelleilyjä mutta ei tietenkään liian vakavaakaan puurtamista. Hyvä startti avoimen luokan treeneille. 


sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Rallymöllit

Tänään käytiin Kirkkonummella KKK:n järjestämissä rallyepiksissä testaamassa mikä on meidän kisakunto. Halli oli Cavalle ihan uusi paikka, kiva että teki uudessa paikassa näin mukavan suorituksen. Oltiin melko hyvissä ajoin paikalla, annoin Cavan odotella autossa ja vähän ennen rataantutustumista otin sen kävelemään ja hetkeksi halliin sisälle. Sitten takaisin autoon ja sieltä vasta pari koiraa ennen odottamaan omaa vuoroa. Tämä toimi hyvin. Cava oli mukavan rento ja meillä oli molemmilla tänään hyvä kisavire. Jännitin kyllä vähän, mutta ei kuitenkaan sellaista kauhun sekaista ahdistusta mitä yleensä. Cava taas ei tuntunut ottavan painetta muista koirista kun odottelutila oli riittävän väljä ja kukaan ei tunkenut iholle. Rata oli aika mukava, vaikka olinkin mielessäni toivonut, että hyppyä ei olisi radalla. Siihen hyppyyn meidän suoritus sitten kosahtikin kun Cava karkasi lähdöstä oletettavasti hypylle ennen suorituslupaa. Hylätty olikin siis meidän tulos tältä radalta. Harmi, koska rata tuntui muuten ihan älyttömän hyvälle ja kiltti tuomari arvosteli meidän radan 98 pisteen arvoiseksi, ilman karkaamista. Saatiin kuitenkin arvokasta kisakokemusta, molemmilla oli radalla hyvä fiilis (mä ehkä vähän jäykkänä jännityksestä, mutta normaalia parempi) ja tietääpähän taas mitä pitää treenata. 7. kyltiltä otettiin -1 TVÄ, menin hieman liian lähelle kylttiä, jolloin Cavalla oli tosi vähän tilaa suorittaa se. Ongelma tuli siitä, kun Cava suorittaessaan roiskaisi hiekkaa kylttiin ja selkeästi vähän säikähti tästä kuuluvaa ääntä. Jäi sitten katsomaan kylttiä ja muillakin kylteillä (etenkin eteentulokyltit) huomasin, että Cava vähän jännitti olla kyltin lähellä… Herkkis mikä herkkis :) Palkintojenjaossa oli mukava yllätys, että voitettiin tuomarin palkinto hylkäyksestä huolimatta.

Ratapiirros

Arvostelulomake

torstai 5. huhtikuuta 2018

Tokoleiri osa2


Leirin toisena päivänä meillä oli kouluttajana Tiltu Antikainen ja treenejä herättiin aamulla aikaisin jo seuraamaan. Mä tosin nukuin jotenkin todella levottomasti koko yön ja aamulla heräsin yli tunti ennen kelloa. Ehdittiin sitten käydä lumisateessa köpsöttelemässä Cavan kanssa pidempi aamulenkki ja oli kyllä nättiä kun lunta satoi ja oli ihan hiljaista. Cava pääsi rallattelemaan suurimman osan lenkistä vapaana ja se tuntui niin hyvän tuuliselle. Se on kyllä ihana koira tuli monta kertaa mietittyä. Lenkin jälkeen tavaroita kasaan ja aamupalalle vielä ennen halliin siirtymistä.

Jos leirin ensimmäinen päivä sujui treenien osalta ja muutenkin hyvin niin toisena päivänä kyllä väsymys painoi koiraa ja ohjaajaa. Mua jännitti maanantain treeni jotenkin tosi paljon, olin kamalan väsynyt ja en oikein tiennyt mitä me voitaisiin Cavan kanssa treenata. Tämä oli yhdessä sellainen soppa, että mentiin sitten vaan esittelemään meidän "varmoja" liikkeitä, joissa esitettiin kaikki erilaiset virhevariaatot mitä nyt vaan voi koira tai ohjaaja tehdä. Ihan hirveetä, ei siinä tiennyt treenin jälkeen että itkisikö vai nauraisiko vai molempia. Onneksi Cavalla oli kivaa ja se nautti kyllä vaikka mä olin jotenkin ihan hukassa vaikkei mitään ihmeellistä tehty.

Cavan treeni:
Ensin tehtiin lyhyt siirtyminen ja merkin kierto. Siirtymisessä Cava huiteli mun edessä eikä ollut mitenkään hommissa, joten palautin sen useamman kerran alkupisteeseen ennen kuin sain taistelua siirtymän läpi. Tästä jo kouluttaja totesi, ettei Cavaa tuntunut kauheasti kiinnostavana etten päästänyt sitä hommiin vaan siirsin sen ns. alkuun. Olisi ehkä ollut itse parempi toimia niin, että kääntää koiralle kokonaan selän ja koiran pitää aktiivisesti hakea kontaktia, jotta pääsee hommiin. Merkin kierto itsessään sujui ok. Sen jälkeen otettiin siirtymä ja hyppy. Cava kiersi hypyn ja lähti rallailemaan. Tätähän se teki viime keväänä/kesänä paljonkin ja tehtiin hirveästi töitä että saatiin hyppy varmaksi. Otettiin toinen yritys hyppyä ja taas Cava kiersi ja lähti juoksemaan. Tässä mä jo vähän harmistuin, kun olin ajatellut että hyppyongelma on jo selätetty ja aikoihin tällaista ei ole tapahtunut. Niinpä jäin hypylle stoppaamaan Cavaa ja lähdin vähän liikaa sen rallaamiseen mukaan kun olisi ollut järkevämpi stopin jälkeen napata se kiinni ja ottaa uusi yritys. Jäätiin sitten treenaamaan hyppyä, vaikkei se varsinaisesti ollut aihe, jota olisin halunnut treenata mutta siinä kun nyt taas vanha ongelma nousi pintaan niin yritettiin se saada ratkeamaan.

Mulla kuitenkin tuli tän jälkeen tosi epävarma olo ja varmistelin ja autoin ihan kamalasti Cavaa. Tiltu tästä heti sanoi, että en saisi näin paljon auttaa ja tukea Cavaa vaan luottaa enemmän sen osaamiseen. Otettiin hyppyä aluksi ihan suoralta linjalta ja kun ne sujuivat ensimmäisten epäonnistuneiden toistojen jälkeen niin vaikeutettiin tehtävää Cavalle niin, että mä olin vinossa hyppyyn nähden. Tarkoituksena vahvistaa hyppyä Cavalle ja tavallaan myös Cavan vastuuta että sen pitää kuunnella ja tehdä mitä sanottiin vaikka mä en ole siellä toisella puolella suoraan auttamassa. Annoin tässäkin kuitenkin tosi voimakkaat käsi- ja kroppa-avut koska jotenkin vaan ahdisti Cavan sekoilu hypyillä ja halusin välttää kaikki uudet epäonnistumiset. Tästäkin tuli mulle kyllä Tiltulta sanomista, että autan koiraa ihan liikaa. Varmasti onkin näin ja olisi pitänyt jotenkin unohtaa ne epäonnistuneet toistot, mutta mielessä vaan painoi kaikki se työ mitä kesällä ja vielä syksylläkin tämän kanssa tehtiin ja näin jo mielessä miten koko tämäkin kesä menee hyppyjen vahvistamiseen. Huonoa ohjaamista siis multa nämä treenit ehdottomasti. Epäreilua koirallekkin etten tavallaan antanut sille enää mahdollisuutta itse onnistua kun jäin liikaa niihin epäonnistumisiin kiinni. Cavaahan ei pienet eikä suuremmat epäonnistumiset pahemmin jää painamaan ja mitä enemmän saa juosta niin sen parempi.

Kun saatiin hypyt sujumaan niin aikaa oli vielä reilusti jäljellä eikä mulla oikeastaan ollut treeni-ideoita kun toivoin vaan että treenit olisi ollut meidän osalta jo ohi. Otettiin sitten kaukot Tiltun ehdotuksesta tarkasteluun kun sanoin, että niissä ollut välillä ongelmana, ettei Cava tee ensimmäistä vaihtoa. Näissä saatiin taas Tiltulta tiukkaa palautetta siitä, että autan liikaa koiraa onnistumaan ja Cavalla on nyt vähän sellainen hällä väliä asenne ettei sen tarvitse keskittyä ja/tai kuunnella kun mä kuitenkin lopulta seivaan sen tekemät virheet. Eli mä en saisi odottaa että Cava ottaa kontaktia, vaan on Cavan oma moka jos se ei keskity ja katselee muualle kun käsky tulee. Mulle jäi tässä vähän epäselväksi kun toiselle koirakolle Tiltu sanoi kaukoissa siitä, ettei korjattua suoritusta enää pitäisi palkata koska ei haluta vahvistaa korjattua suoritusta ja korjauksen jälkeen pitäisi ottaa ihan kokonaan uusiksi. Tästä poiketen Cavan kanssa vaan vaadittiin ne vaihdot ja lopulta sai palkan vaikkei tehnyt kai yhtäkään istumista ekalla käskyllä ja tekniikkakaan ei ollut se mitä yleensä vaadin. Tiltun mielestä näistä piti kriteereistä piti nyt joustaa. En ihan tajunnut että oliko tässä nyt treenin idea saada Cava vain kuuntelemaan  vai treenattiinko kaukoja (miksi palkka kun vaihdot eivät olleet kriteerien mukaiset ja vaati monessa kohtaa lisäkäskyjä)? En siinä tajunnut kysyä, mutta jälkeenpäin jäi mietityttämään mikä treenin pohjimmainen idea oli ja mistä koiraa tässä palkattiin. Ei ehkä omissa treeneissä jatketa tällä tyylillä vaan koitetaan kaukoja vahvistaa muuten.

Loppuun sain vielä itselle pitkän listan kehitystä vaativista asioista, teen Cavalle ehkä hieman tylsiä treenejä, se osaa jo enemmän kuin uskonkaan ja en aina vaadi siltä riittävästi. Tämä on varmasti ihan totta, en suoraan sanottuna tällä hetkellä ihan kirkkaasti hahmoita sitä, mikä Cavan osaamistaso on, millaisia tehtäviä siltä voi vaatia ja millaiset harjoitukset alkaa jo olla liian helppoja sille. Mun pitäisi olla myös huomattavasti mustavalkoisempi ja sainpa jopa siitäkin noottia etten aina kehunut koiraa kun se teki oikein. Jo tuossa alussa mainittu neuvo siitä, että jos Cava päättää alkaa keulimaan ja sooloilemaan mun käskyistä huolimatta niin selkeämpää ja varmasti tylympää Cavalle olisi kääntää sille vain selkä, niin että palkan mahdollisuus lähtee kokonaan pois ja jos Cava ei ole hommissa niin ei munkaan tarvitse olla. Nyt lähden helposti vähän houkuttelemaan sitä mun mukaan ja jos Cava ei keskity niin omalla liikkeellä ja juurikin houkuttelulla pyrin saamaan sen takaisin hommiin. Nyt Cava oli jo väsynyt treenissä, mutta teen tätä kyllä ihan normaaleissakin treeneissä tosi paljon, että pelastelen sitä. Pitäisi ehkä antaa sen välillä reilusti mokata ja menettää se palkka. Enhän mä sitä kokeessakaan voi koko ajan tsempata ja auttaa vaan sen pitää itse kuunnella ja suorittaa tehtävät. Aika samaa juttua siis ensimmäisen päivän treeneissä, oma toiminta selkeämmäksi ja vastuuta myös koiralle.

tässähän joutuu hörökorva ihan miettimään

Muiden treeneistä jäi mieleen:
Kuten Oili painotti kovasti perusteita omissa treeneissä ne tulivat hyvin esiin myös Tiltun treeneissä. Tiltu laittoi ohjaajia hyvillä kysymyksillä miettimään itsekkin, että mikä on ohjaajan kriteeri tässä liikkeessä, mitä käsky tarkoittaa (ei ole reilua ja selkeää koiralle, jos sama käsky tarkoittaa kahta eri toimintaa esim. ruudussa ruutuun oikealle paikalle juoksua ja toisaalta ruudun yli irtoamista palkalle). Aina pitää työstää sitä mitä käsky tarkoittaa.

Tiltu myös alleviivasi sitä, että hän itse haluaa omien koirien kanssa että niillä on kolme vahvaa asentoa (istu, maahan, seiso), jotka toimivat kaikista suunnista. Eli ohjaajan sijainnilla ei ole väliä vaan koira pitäisi saada käskettyä istumaan, seisomaan tai maahan riippumatta siitä missä ohjaaja on ja mikä koiran vauhti on. Peruskäskyjä ja jos näissä on tekniikkahäiriöitä niin se näkyy lähes kaikissa liikkeissä.

Yhdelle koirakolle tuli ihan hyvä vinkki luoksetuloon, että jos koiralla on tosi kova odotusarvo juoksemiselle eikä se malta odottaa nätisti (Cavallahan tässä luoksetulon odotuksessa on ongelmia ollut) niin luoksetulon alun voi tehdä lennosta jäävänä. Tällä saadaan myös rikottua kaavaa ja koira ei ajattele niin paljon luoksetuloa ja juoksemista vaan se tulee sille yllätyksenä. Luoksetulon stopeissa kun halutaan rauhoittaa koiran asentoa niin voi käyttää takapalkkaa niin, että ohjaaja käskee koiran pysähtymään ja sitten kehuu koiraa ja kiertää koiran taakse jättämään palkan ja siirtyy sitten alkuperäiselle paikalle, josta vapauttaa koiran takapalkalle. Sitten voi itse vaikka vähän peruuttaa kun koira syö ja ottaa saman tien uuden toiston ja syömisen jälkeen kutsua koiran ja käskeä stopin. Tällä saadaan koiran ajatusta taaksepäin ja pois ohjaajasta. Kannattaa pysähtyä eikä kiirehtiä ohjaajan luokse.

Yhdestä tunnaritreenistä jäi mieleen kun tehtiin koiralle tosi vaikeita tunnarimuodostelmia, niin että oli useampi tunnarikuvio lähekkäin ja koiran piti rauhassa malttaa haistella ne. Ei ollut helppo harjoitus kokeneellekkaan koiralle ja tämän jälkeen Tiltu sanoikin, että otetaan välissä helpompi toisto ihan suoralla tunnarijonolla. Vahvistetaan välissä taas teknikkaa. Ei siis pitäisi tehdä treenissä pelkkiä vaikeita toistoja vaan välissä ottaa helpompia. Useammalla oli tunnarin palautuksen kanssa pieniä ongelmia, selkeästi sellainen liikkeen osa mikä jää vähemmälle treenille. Täytyisi Cavankin kanssa muistaa treenata enemmän tunnarin loppua. Sitä varmasti vielä pitää vahvistaa erikseen ennen kuin alkaa vaatia sitä tunnaritreenin lopuksi.

Häiriötreenit:
Toisena päivänä meillä oli yhteiset häiriötreenit kuuden koiran ryhmässä. Nämä oli Cavalle ihan tuttua huttua ja se selvisi hyvin. Kovasti se on kyllä kehittynyt, vuosi sitten oltaisiin oltu enemmän pulassa tällaisissa treeneissä. Nyt Cava teki rennosti töitä eikä sen keskittymistä paljoa ympärillä olevat koirat ja niiden treenit häirinneet. Ensimmäisenä häiriötreeninä meidät jaettiin pareihin, joissa toinen koirakko teki Z liikettä ja toinen koirakko häiriköi noutoliikkeillä. Noutoja sai tehdä erilaisesti, joko pelkkää kapulan heittoa tai tavallisia noutoja tai sitten niin, että kapula ja koira jätettiin ja kutsuttiin sitten sivulle. Z sai tehdä oman tason mukaan, joko asentoja tai sitten pelkkää seuraamista.

Tämän harjoituksen jälkeen jaettiin niin, että 3 koirakkoa teki seuraamista ympäri hallia omassa tahdissa ja 3 koirakkoa teki luoksetuloja siellä sikin sokin. Tässä oli jo enemmän vauhtia kun kaikki tehtiin aika lähekkäin, mutta hienosti kaikki koirat keskittyi. Cavaa ehkä vähän jännitti tässä, se alkoi luoksetulon alkuasennossa hieman haistelemaan jos joku meni ihan läheltä ohi. Tämän jälkeen otettiin kaikki koirat suoraan riviin ja puolet teki tässä kaukoja ja puolet paikalla oloa. Paikalla oloissa palkattiin kontaktista ja koiran piti tosiaan keskittyä ettei saa muuttaa asentoa vaikka vieressä toinen koira käskytettiin tekemään kaukoja. Cava teki sekä paikalla istumiset että kaukot tosi siististi. Kokeiltiin tässä jopa muutaman vaihdon verran istu-seiso vaihtoja ja nekin alkavat jo sujua häiriössä.

Viimeisenä häiriöharjoituksena meillä oli vielä ringissä paikallaoloa niin, että koirat olivat naama ringin sisään käännettynä. Ringin keskelle laitettiin kaikilta vähintään yksi lelu ja niitä sitten heiluteltiin ja ihmeteltiin siinä porukassa. Kukaan koira ei tainnut lelu hämyihin mennä niin tehtiin sitten niin, että jätettiin lelut maahan ringin keskelle ja lähdettiin kaikki ihmiset pujottelemaan ringissä istuvien koirien ympäri. Tämäkin sujui sen verran hyvin, että napattiin lelut matkaan ja uudelleen pujottelemaan koirien ympäri, samalla leluja heilutellen. Cava selvisi tästäkin hienosti, eikä tuntunut häiriintyvän vaikka ihmiset käveli sen ohi/takaa ja edestä. Näissä häiriöharjoituksissa ainakin näkyy hyvin se työ mitä ollaan tehty, ihan hurjaa kehitystä havaittavissa. Cava ei joutunut edes pahemmin hillitsemään itseään näissä vaan se pystyi tehdä ihan rentona.

onnellinen leirieläin <3 

Tokoleiri osa1

Ostettiin uusi lelukin, niitä kun ei vielä ole Cavalla tarpeeksi!

Pääsiäistä vietettiin Strömforsissa HSKP:n nuorten koirien tokoringin kevätleirin merkeissä. Puitteet olivat ihan loistavat ja molemmille päiville oli huippukouluttajat saatu meitä kouluttamaan. Oli myös hyvin aikaa seurailla muiden treenejä ja jo siitä sai ammennettua itselle oppia ja inspiraatiota omiin treeneihin. Cavan vuoro oli molempina päivinä mukavasti aamupäivästä, ei kuitenkaan heti ekana että se ehti rauhassa hengailla hallilla, mutta kuitenkin niin ettei odotteluaika ollut mahdottoman pitkä. Sunnutaina meitä oli kouluttamassa Oili Huotari ja koulutusten päätyttyä oli vapaata treeniaikaa sekä paikkistreenit.

Cavan treeni:
Cava aloitti treenit ruudulla. Se on tauon jälkeen tökkinyt pahemman kerran, ei olla tehty sitä ikuisuuteen missään koulutuksessa enkä suoraan sanoen ihan luota omiin taitoihin sen liikkeen kanssa. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, sillä Cava bongasi ruudun heti kun tultiin ns. lähtöpaikoille ja se selvästi tiesi mikä tehtävä kyseessä vaikka vieras halli ja vieraan näköinen/värinen ruutu. Kävin kuitenkin näyttämässä ruudun ja lähetin Cavan sinne. Näyttöruutuja otettiin useampiakin ja niiden lisäksi muutama eläinkoe ja katsottiin mitä ilman näyttöä tapahtuu. Ei mitään ongelmaa löytää ruutuun millään toistolla. Tämä tuntuu kyllä olevan tosi yleistä meille, että treeneissä joku liike tökkii ja menen sitä koulutukseen treenaamaan ja siellä koira tuntuu muistavan täydellisesti mitä olen sille koittanut opettaakkin.. Positiivistahan tämä tietenkin on. Kehuja tuli koiran hyvästä motivaatiosta ja ylipäätään siitä, että pohjat tähän liikkeeseen on tehty hyvin. Kehitettävääkin onneksi löytyi, Cavan seisomisasento ruudussa on hieman epävakaa, odottaa palkkaa ja sillä näyttää olevan hirveä kiire singota ruudusta jonnekkin. Tätä voidaan treenata niin, että rauhassa käyn namilla palkkailemassa Cavaa ruutuun ja pakitan vähän ruudusta pois ja taas uudelleen syöttelypalkkaa. Niin että vahvistetaan sille ajatusta seistä rauhassa ruudussa.

Lisäksi Oili korosti koko päivän kaikkien treeneissä sitä, että pitää aina miettiä mikä itselle on tärkein kriteeri ja mitä kyseisessä harjoituksessa treenataan. Tämä samainen teema tuli meidänkin treenissä esille. Ensimmäisellä toistolla mm. korjasin Cavan perusasentoa kun kävelin ruudun näyttämisen jälkeen takaisin Cavan luokse. Tässä meni kovasti aikaa ja toisaalta toi perusasennon korjaaminen saattaisi jollain koiralla vaikuttaa siihen että ikään kuin unohtaa ruudun kun näytön jälkeen aletaan perusasentoa säätämään. Ei siis tarvitse kaikkia lähetyksiä ottaa perusasennosta vaan voi jäädä itse lähemmäksi ruutua, jolloin toistoja saa otettua nopeammassa tahdissa eikä aikaa mene ylimääräiseen säätöön vaan treenataan vain sitä ruutuun oikealle paikalle menoa. Perusasentotreeni on sitten erikseen. Puhuttiin myös siitä, että mikä mulle itselle on tärkein kriteeri ruudussa. Oilille tärkein kriteeri oli se, että koira ylitti ruudun keskilinjan ja paikka oli siis keskilinjan yli takaosassa. Se oliko koira ihan keskellä vai hieman sivussa oli toissijaista. Voi olla koiralle liian vaikeaa jos paikka on liian tiukasti määritelty ja jos koira ei ikin päädy juuri sille oikealle paikalle ja sitä aina korjataan ja palkkaa tulee harvoin niin se voi laskea koiran motivaatiota tähän liikkeeseen (tai treeniin ylipäänsä). Hyviä pointteja ja tässäpä on itsellekkin pureskeltavaa, ei nimittäin ole ehkä täysin selvät ne omat kriteerit ja ylipäätän ne rajat minkä sisällä oleva suoritus on vielä ok ja hyväksytään. Vasta jos koira alkaa joka toistolla valua tiettyyn reunaan niin siihen puututaan ja paikkaa korjataan keskemmäksi, yksittäiset toistot joissa koira ajautuu vähän sivuun (mutta on kuitenkin selvästi ruudun sisällä) vielä hyväksytään ja palkataan.

Koska ruututreeni sujui kaiken kaikkiaan tosi hyvin niin ehdittiin hyvin katsoa vielä jääviä. Näissä meillä on ongelmana se, että ollaan tehty ihan kamalasti erottelutreenejä, mikä on aiheuttanut Cavalle pienen epäuskon siihen että voitaisiin treenata esim 5 toistoa peräkkäin pelkkää istumista. Eihän se ole mahdollista kun aina tehdään vaan erotteluja. Paluu siis ihan perustreenien pariin. Tässä oli kuitenkin positiivista kuulla se, että Cava selvästi osaa kaikki jäävien käskyt ja erottelee ne hyvin. Valitettavasti jos aletaan "hinkkaamaan" ja toistamaan yhtä jäävää niin Cava lakkaa keskittymästä eikä kuuntele vaan arpoo asentoja.

Jäävissä sain itse palautetta siihen, että omat käskysanat ovat todella samanlaiset. Olisi parempi painottaa etenkin istu ja seiso käskyjä niin, että ne koirasta kuulostavat enemmän eriltä. Eli isTU ja SEIso. Lisäksi sain palautetta siitä, että kun koira ottaa väärän asennon niin oma toiminta ei ollut täysin johdonmukaista ja se vaihteli joka kerralla. Huomasi siis hyvin, ettei itsellä ole selkeää toimintasuunnitelmaa miten tehdä kun virhe sattuu. Ensin virhe pitäisi tietenkin korjata ja koiralta vaatia oikea asento. Sen jälkeen otetaan muistutteluna helpompi toisto esim. peruuttaen koira edessä tai sitten apujen kanssa sivulla. Näistä helpotetuista toistoista ei pitäisi koskaan palkata muuten kuin kehuilla, koska muuten koira saattaa oppia, että kun tekee väärin tulee kuitenkin sen jälkeen helpotettu toisto apujen kanssa (jossa mokaaminen vaikeaa) ja palkka tulee sitten. Helpotetun toiston jälkeen otetaan sitten uusi "normaali" toisto ilman apuja ja siitä palkka jos koira onnistuu.

Jäävienkin jälkeen meillä jäi vielä hetki treeniaikaa. En ollut tähän miettinyt mitään kun oletin koko ajan menevän ruudun ja jäävien ongelmien ratkomiseen. Ongelmat olivat kuitenkin aika pieniä ja enemmän mun toimintaan liittyviä kuin sitten Cavan osaamisessa olevia puutteita. Otettiin loppuun sitten vielä seuraamista vaikka en olisi yhtään halunnut esitellä meidän pomppuloikkia. Cava oli kuitenkin jo ehkä vähän väsynyt ja seuraaminen oli tosi hyvää. Siinä oli hyvä fiilis ja pientä etujalkojen tanssahtelua lukuunottamatta ei mitään pomppuja. Oili kehui Cavan paikkaa ja sanoi, että jos tuosta tanssahtelusta ei eroon halua niin ei mitään moitittavaa. Pieni tanssiminen onkin mulle aina ollut täysin ok, se tulee Cavalta niin luonnostaan. Pomppimista vaan koitettu karsia. Seuraamisessa mäkin sain kehuja kun yhdessä liikkeelle lähdössä Cava pomppasi niin otin heti stopin ja pieni "puhuttelu" Cavalle ja sitten uusi, parempi lähtö. Ainakin seuraamiseen on itsellä jo ihan selkärangassa toimintasuunnitelma jos treeni lähtee menemään väärään suuntaan. Jäi super hyvä mieli näistä treeneistä, Cava tuntui hyvälle ja sen mielentila oli juuri sitä mistä tykkään. Täydellinen se ei ole, mutta hyvällä tiellä ollaan ja pohjat on hyvällä mallilla. Ohjaajalle vähän selkeyttä vaan tiettyihin tilanteisiin ja sitä kautta sitten pystyy olemaan reilumpi koiralle.


Muiden treeneistä jäi mieleen:
Oili korosti muidenkin treeneissä vahvasti perusasioita ja aina jos jossain oli virhe niin palattiin ihan lähes pentutreenien tasolle tarkastelemaan liikkeiden osasia ja etsittiin se heikoimmiten sujuva kohta ja tämä usein olikin se mistä virhe lähtee kasvamaan. Jos vaikka seuraamisessa oli ongelmia niin yleensä ongelman korjaamiseksi lähdettiin ensimmäiseksi vahvistamaan perusasentoa tai muuttamaan perusasennon paikkaa.

Myös ohjaajan mustavalkoisuus oli päivän kantavia teemoja. Koiralle pitää aina olla reilu ja selkeä siitä, mitä halutaan ja mitä ei haluta. Ei varsinaisesti tullut Cavan treenissä tämä, mutta meillekkin tosi tärkeä muistaa. Oili myös halusi, että koira on vahvasti auki ohjaajaan eikä ohjaaja ns. kerjää koiran huomiota. Jos koira lähtee haistelemaan tms. omille teilleen niin sitä voidaan kerran kutsua ja jos se ei tule niin haetaan vaikka pannasta ja jatketaan hommia (ja sitten tietysti palkka kun koira tulee mukana ja unohtaa haistelut). Häiriöherkälle koiralle voi myös kisoissa tehdä lämmittelyalueella tosi vaikeita häiriöharjoituksia, jolloin koiran on ihan pakko keskittyä ja olla auki ohjaajalle. Sitten kun mennään kehään niin siellä on vaan kivaa ja helppoa ja tuttuja juttuja eikä pahoja häiriöitä ja tiukkaa kuria. Ei toki kaikille sovi, mutta Oili oli oman terrierin kanssa tehnyt näitä. Voisi ehkä Cavallekkin kokeilla. Se tuntuu noilla häiriötreeneillä aukeavana niin paljon paremmin mun suuntaan ja sulkevan ympäröivät häiriöt paremmin mielestä.

Yhtenä ihan hyvänä kysymyksenä Oili heitti myös yhdessä treenissä, että haittaako ohjaajaa se että koira hengailee kauheasti treeneissä muiden ihmisten luona ja kun ohjaaja vastasi ettei haittaa niin Oili kysyi vielä perään, että haittaako se sun koiraa ja/tai sen suoritusta. Tätä varmasti olisi itsekkin hyvä pohtia. Usein ajattelee, että jos itseä ei joku koiran käytös haittaa niin voihan siitä sitten olla koiralle kuitenkin stressiä/se aiheuttaa koiralle epävarmuuden suoritettavasta tehtävästä ja/tai siitä mikä on sallittua.

Palkkaamisesta puhuttiin myös sitä, että usein palkataan liikkeiden lopuksi, mutta kokeessa kaikki kohdat on yhtä tärkeitä. Pitäisi palkata liikkeiden välejä, liikkeiden aloituksia ja liikkeiden keskiosia kisamaisissakin treeneissä enemmän. Tämä on ainakin itsellä sellainen asia, missä voisi kehittyä. Usein myös saattaa antaa jonkun pienen kuivan namin vaikka liikkeen alussa ja sitten liikkeen lopussa tulee bileet ja lelupalkka, kumpikohan koiralle kannattavampaa? Olla skarppina ja kuunnella liikkeen alussa jos vaikka saisi taskun pohjalta kuivan namin vai sitten tehdä vauhdikas perusasento loppuun ja siitä lentää suoraan pallon kimppuun.. Ihan perusjuttuja, mutta itsellä tässä ainakin petrattavaa :)

Lopuksi Oili piti vielä lyhyen kiitospuheen päivästä ja siinä tuli vielä ilmi näitä mitä Oili meille koulutuksessa painotti. Monen kanssa oli ihan palauttelua vaan niihin perusteisiin ja lopussa Oili vielä korosti sitä, että aina voi palata takaisin perusteisiin ja niitä tulisikin muistaa jatkuvasti vahvistaa matkan aikana. Muistutteli myös siitä, että jos koira toistuvasti mokaa jonkun tietyn asian ja tuntuu ettei se sitä osaa niin osaamista tulisi vahvistaa eikä vaan vaatia koska voi olla että koira ei tosiaan asiaa nyt osaa, joko tilanne liian vaikea tai osaamisessa muuten vain puutteita. Lisäksi puhetta oli siitä, että asiat harvoin onnistuu tuurilla eikä kisoissa menestymisessä ole kyse siitä, kenellä on hyvä tuuri vaan ihan puhtaasti kun tekee töitä niin onnistuu. Hyvänä muistutuksena Oili myös toi esiin sen, että kouluttajat kertovat vain mielipiteitä ja se on jokaisen kouluttajan tehtävä tuntea oma koira ja tietää millaiset harjoitteet ovat sille sopivia. Kouluttajilta sitten voi hakea ehdotuksia/mielipiteitä siitä mitä voisi kokeilla.

Päivän lopuksi oli vielä paikkistreenit ja Cavan kanssa otettiin lyhyt ruututreeni niiden jälkeen. Paikkiksen tein istuen ja se sujui hyvin. Vieressä koiria oli makuulla, mutta Cava tsemppasi hyvin eikä mennyt viereisten maahan käskyihin! Jes! Vihdoinkin saatu tätä treenattua (onneksi nyt sujuu kun ei enää alossa olla, eiköhän se viimeistään siinä vaiheessa ole keksinyt taas reagoida muiden käskyihin kun päästään voivottelemaan). Paikkis sujui kivasti. Siihen tullut nyt alkuvuoden aikana mukavaa varmuutta kun ollaan enemmän päästy porukassa treenaamaan. Omatoimitreenien jälkeen lähdettiin vielä porukalla kimppalenkille. Cavaa ei paljon rankka päivä väsyttänyt vaan se kirmaili ja juoksenteli ihan onnensa kukkuloilla. Tuli siinä sitten porukassa pohdittua miten mukavaa on koirasosiaaliset koirat, Cavallekkin vaan yksi koira tästä porukasta oli entuudestaan tuttu. Silti kaikki tulivat toimeen keskenään vaikka oli uroksia ja narttuja sekaisin ja yhdellä nartulla vielä juoksutkin kaiken lisäksi. Itsellekkin tuli niin hyvä mieli seurata iloisesti ja rennosti porukassa kirmailevia koiria. Kaikille taisi tehdä hyvää pieni nollaaminen pitkän treenipäivän päätteeksi.

Kylläpä väsytti!