maanantai 1. tammikuuta 2018

Paimennus 51

Eilisiin ilotulituksiin Cava suhtautui hyvin. Muutaman kerran paukkui kun käytiin päivällä ulkona ja silloin ei reagoinut ja ilta meni lähinnä nukkuessa. Reipas höris. Mua jotenkin jännitti kamalasti tämä uusi vuosi kun esim. MH-kuvauksessa Cava reagoi räminälaitteella niin voimakkaasti. Onneksi jännitin turhaan ja pikkukoiraa ei ilotulitteet saaneet tolaltaan. Tämän vuoden treenit aloitettiin tänään paimennuksella Seutulassa. Paimentamaan olisi tarkoitus ehtiä tänä vuonna säännöllisesti ja sitä kautta toivottavasti treenitkin edistyisivät.

Ensimmäinen kierros oltiin isossa aitauksessa. Aloitus oli ihan hyvä, mutta taaskaan mun antamat palautteet ei oikein mennyt Cavalle läpi ja jossain vaiheessa huomasin itsestä että lakkasin yrittämästä kun tuntui ettei oma osaaminen riitä. Tarvisi vähän enemmän taistelutahtoa itseltä nämä meidän treenit. Huidoin liikaa keppi ylhäällä, vaikka palaute olisi pitänyt antaa keppi alhaalla. No ehkä ensi kerralla muistan taas sen. Cava oli aika villinä ja vain vähän asiallista ravailua ja malttia oli mukana. Ylityöskenteli ja hetkittäin oli ihan vaan tottelematon. Otettiin muutamia aidasta irroittamisia ja niissä tuli meidän perusongelma hyvin esiin. Mä aiheutin jännitettä jäämällä liian pitkäksi aikaa paikoilleen ja en saanut Cavaa ottamaan riittävästi etäisyyttä ja lähtemään nätille kaarelle. Cava lähti siis liian vauhdilla irroittamaan lampaita aidasta ja meni liian lähelle. Tässä kun mä liikuin vielä liian hitaasti alta pois niin Cava jäi vähän liikaa aidan ja lampaiden väliin ja turhautui. Lampailla oli tämän jälkeen kova veto portille ja kun Cavan irrotus oli turhan vauhdikas niin lampaat menivät musta helposti ohi. Cava koitti tätä vetoa peittää ja korjata mun virheitä. Ei siis ollut erityisen siistejä nämä aidasta irrottamiset. Vika oli aika nätti ja Cavalla oli jonkun verran malttiakin mukana ja kun mäkin hieman korjasin omaa liikkumista niin saatiin jo ihan etevä suoritus aikaan. Ärsytti kyllä. Osaisipa itse niin koirallakin olisi joku mahdollisuus.

Toinen kierros aloitettiin pyörössä. Siellä mun oli helpompi sanoa Cavalle ja se oli aika kivasti kuulolla. Toisaalta se joutui ahtaassa tilassa myös enemmän hillitsemään itseään kun ei päässyt ylimääräisiä turhaumia juoksemaan pois. Nättiä työtä enimmäkseen. Koitettiin ottaa lampaat ulos ja olla hetki taas isommalla aitauksella, mutta Cava villiintyi heti enkä saanut sitä enää tasaantumaan. Vietiin lampaat siis takaisin pyöröön ja siellä sitten tehtiin lopuksi pari ihan hyvää pätkää. Kaikkea ei voi saada kerralla, mutta jotain edistymistä olisi pikkuhiljaa mukava itsekkin jo nähdä :D Pyörössä homma kuitenkin toimi tänään ihan mukavasti ja oli kiva saada pitkästä aikaa tehtyä sellaisia pätkiä, että tehtiin yhdessä hommia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!