perjantai 31. maaliskuuta 2017

Paimennus 30


Käytiin tänään pitkästä aikaa Seutulassa paimentamassa. Cava sai kehuja rauhallisesta mielentilasta ja se keskittyi tosi hyvin annettuihin tehtäviin. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin pari lopetusta kun ne olivat viimeksi vähän vaikeita. Tänään Cava kuitenkin luopui lampaista tosi hyvin ja lähti mun kanssa pois hommista. Oli sillä kyllä kova hinku lampaille, mutta malttoi kuitenkin totella. Ei se lampaista ja hommista luopuminen vielä helppoa ole pienelle työnarkomaanille, mutta ainakaan nyt ei karannut lampaille kertaakaan. 

Jatkettiin kuljettelulla ja stoppeilla. Lisähaastetta saatiin treeniin mm. kuljettelemalla lampaita metallihäkkyrän läpi. Vähän Cava häkkyrästä hämmentyi, mutta saatiin kaikki lampaat kulkemaan oikeasta kohdasta vaikkei tyyli vielä ole tässä meillä se kaikista kaunein.

Tauon jälkeen toisella kierroksella päätettiin pureutua stoppeihin. Ideana, että saisin Cavan pysähtymään käskystä ja voisin samalla itse liikkua lampaiden kanssa. Nyt ollaan tehty pitkälti niin, että itsekkin pysähdyn samalla kun pyydän Cavaa pysähtymään. Stopit oli kuitenkin ihan huippuja ja Cava pysähtyi varmasti ja nopeasti vaikka jatkoin liikkumista. On se vaan hurjan paljon taitavampi mitä tahdon uskoa. Koska stopit sujui hyvin päätettiin kokeilla ensimmäistä kertaa ihan oikeaa lampaiden häkitystä.

Jätin lampaat aidalle ja Cavan vahtimaan niitä. Ensin Cava oli liian lähellä ja lampaat lähtivät karkuun. Haettiin lampaat uudelleen aidalle ja pääsin itse avaamaan häkin portin kun Cava odotteli ja vahti lampaita. Tämän jälkeen kuljetettiin lampaat häkkiin. Stoppasin Cavan heti häkin portille ja pääsin helposti lampailta pois ja sulkemaan portin. Siis vau! Suoritettiin ihan oikeasti joku tehtävä. Tämän jälkeen piti saada lampaat vielä häkistä ulos ja häkin portti kiinni. Tämäkib sujui suhteellisen hyvin. Hieman Cavaa jännitti tulla häkistä hakemaan lampaat mun kanssa, mutta onnistuttiin kuitenkin saada kaikki rauhassa ulos. Taas kävelin aidalle lampaiden kanssa ja jätin Cavan vahtimaan niitä ja kävin itse sulkemassa portin. Tuntuipa hienolta tehdä joku ihan oikea tehtävä kokonaisuudessaan. 

Mervi kehui kovasti Cavan tämän päiväistä asennetta ja mielentilaa. Kyllä se vähitellen aikuistuu ja tasaantuu. Lisäksi saatiin treenikaverilta tosi tsemppaavia kommentteja ja patistusta osallistua ratakursseille ja esikokeeseen. Huippu fiilis jäi! On mulla vaan mahtava koira. Kiltti ja nöyrä, mutta silti valtava työmoottori. Just mun käteen sopiva.

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!