sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Wirneen tokopäivä


Tänään meillä oli Wirneen tokopäivä Porvoossa Avec areenalla. Meitä oli kouluttamassa Pekka Korri ja Riitta Jantunen-Korri, aikaa oli molemmilla kouluttajilla 20min. Runsaasti siis treeniaikaa. Cavalla oli oma vuoro vasta iltapäivällä, joten aamupäivästä ehti seurata kivasti muiden treenejä. Paikalla oli L-pennuista Cava ja siskot Riemu ja Lysti sekä Nuka-veli. Olipas kiva nähdä missä vaiheessa sisarukset olivat ja kaikki oli hurjan ihania ja taitavia tyyppejä. Onneksi oli hyvää seuraa paikalla, koska meillä meni Cavan kanssa treeni tosi huonosti ja itsellä jäi kyllä hirveä harmitus ja paha mieli. 

Hain Cavan autosta ja käytin sen lenkillä. Se oli aika innoissaan ja hyppi ja loikki lumihangessa. Leikittiin hetki hallin pihalla ja Cava oli tosi hurjana. Veti halliin kovalla innolla. Sitten tultiin hallin ovelle ja sainkin houkutella Cavaa halliin sisälle. Ei ihan normaalia kun yleensä se rynnii sisälle halliin kuin halliin jos en hillitse sitä. Ovella oli hieman ruuhkaa, joten ajattelin että Cava ehkä ahdistui siitä. Käskin Cavan istumaan ja puin treeniliivin päälle ja kaivoin lihapullia taskuun. Tarjosin Cavalle, mutta se ei suostunut syömään. Istui vain seinän vieressä ja tärisi :( ei kiinnostunut treenileluista mitkä kaivoin esille. Tässä vaiheessa vierestä nousevalta henkilöltä tipahti laatikko kovalla pamahduksella ja Cava tuntui menevän ihan totaaliseen paniikkiin ja alkoi kiskoa kohti hallin ovea ja halusi selkeästi pois. Jäätiin kuitenkin istumaan tuttujen ihmisten kanssa ja se selkeästi rentoutti Cavaa ja se jopa vähän heilutteli häntää pusutellessa tuttuja. 

En saanut Cavaa oikein palautumaan ennen meidän vuoroa ja mentiinkin treenikentälle huolestuneen näköisen pikkukoiran kanssa. Selitin Pekalle tilanteen ja pohdittiin, että mitä Cavan kanssa voi/kannattaa tehdä. Mentiin sitten mun alkuperäisen suunnitelman mukaan ja katsottiin noutoa. Cavan nouto on ollut tosi löysä viime aikoina. Tehtiin ihan vauhtinoutoa, ajatuksena että Cava sitten vähän rentoutuisi. Se teki tosi kauniit noudot. Pekka kommentoi, että täydellinen nouto, millaisen jokainen haluaisi omalle koiralleen. Tämän jälkeen näytin meidän pidon. Se onkin ollut tosi hyvä ja oli sitä myös nyt. 

Alettiin työstämään noutoa niin, että laitettiin Cava tekemään tehtäviä kapula suussa. Pekka suhtautui Cavan jännittämiseen tosi kivasti ja saatiin tehtyä ihan kivoja pätkiä. Otettiin pari kiertoa ilman kapulaa ja sen jälkeen kapulan kanssa. Cava teki niin hienosti, että Pekka totesi, että ollaan taidettu tehdä näitä aiemminkin. Eipä olla tehty. Kuulema Cava on fiksu ja nopeasti oppiva koira. Onhan se <3 maailman paras treenikaveri. Oli tarkoitus tehdä vauhtinouto, josta Cava ohjataan eteen istumaan ja siitä lähetetään selän taakse kiertämään, josta vapautus lelulle. Tässä vaiheessa Cavalla meni kuitenkin uudelleen pasmat sekaisin kun joku koira alkoi haukkua ja Cava ei uskaltanut enää lähteä noutamaan. Päätettiin Pekan kanssa pitää pieni tauko ja juteltiin sitten vaan noudon treenaamisesta. Ei kannata treenata kun koira ihan väärässä mielentilassa ettei se turhaa yhdistä ikävää fiilistä treenitilanteeseen. Kierron lisäksi voitaisiin tehdä myös esim. seuraamista kapula suussa.

Kun Cava rauhoittui ja tarjosi makaamista niin todettiin, että ehditään loppuun vielä tehdä joku harjoitus. Mentiin syrjemmälle harjoittelemaan kehään tuloja. Ne sujui kivasti. Cava oli iloinen ja melko rento. Sain itse kehuja Pekalta omasta toiminnasta ja palkkauksesta. Tuli hyvä fiilis, että jotain sitä osaan itsekkin tehdä oikein vaikka tuntuu usein treeneissä siltä, että olen liian hidas ja mokaileva hyypiö. Pekka neuvoi myös palkattomuuden harjoittelua ja sanoi, että Cavalle voisi toimia esim. "turhien" ja helppojen temppujen opettelu pelkällä sosiaalisella palkalla. Täytyy sitä kokeilla. 

Riitan treenissä Cava oli hitusen rennompi. Tehtiin eteenlähetykseen alkeita. Leluille lähetyksiä. Ne oli kivoja ja vauhdikkaita. Cavakin vähän rentoutui. Kunnes heitin sille lelun ja lelu lähti vähän turhan ylös ja osui matalaan kattoon aiheuttaen pienen äänen. Siitä Cava säikähti taas eikä se halunnut enää leikkiä. Toisella kentällä Pekan treeneissä toinen koira sai vähän kovempaa palautetta ja siitäkin Cava ahdistui. Voi pientä. Harmitti hirveästi nähdä oma koira niin pahassa ahdistuksessa. Ei ole Cavalle yhtään tyypillistä. Saatiin me kivoja pätkiä tehtyä ja Cavahan teki kaiken tosi hyvin, mutta harmitti, että sillä oli niin monta hetkeä kun se ei pystynyt yhtään toimimaan ja se, että se oli niin kovassa paniikissa ettei päässyt siitä yli. 


Kotona väsytti pientä tokoilijaa. En tiedä Cavan ahdistukselle oikein mitään järkevää syytä. Se säikähti tipahtanutta laatikkoa, mutta oli selkeästi ahdistunut jo ennen sitä. Se oli vähän väsynyt eilisen jälkeen, mutta ei se ole koskaan aiemmin reagoinut näin väsymykseen vaan on väsyneenäkin innostunut treenaamaan. Lähestyvät juoksut voivat saada outoja herkkyyksiä aikaan, mutta siihenkin tämä tuntui tosi rajulta reaktiolta. Osaisipa mun pieni musta puhua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!