perjantai 18. marraskuuta 2016

Junnutoko 8/12

Huippu-Cava! Tänään löytyi treeneissä taas se taitava ja keskittymiskykyinen junnukoira, joka on nyt ollut läpi syksyn paikoitellen kateissa. Päästiin halliin suhteellisen rauhassa ja aloin heti vaatimaan Cavalta keskittymistä muhun päin ja puutuin tiukasti kaikkeen kyttäilyyn/pomppimiseen/hillumiseen. Kouluttajakin kehui, että nyt Cava oli hyvässä mielentilassa ja sellainen kuin sen kuuluukin olla. Päästiin siis omalla treenivuorolla keskittymään ihan treenijuttuihin rauhoittumisen ja oikean mielentilan etsimisen sijaan.

Aloitettiin seuraamisen peruutuksella. Tehtiin sitä ottamalla askel eteen ja siirtämällä sama jalka sitten heti perään askeleen verran taakse päin. Cava lähti seuraamaan jalkaa yllättävän hyvin ja jatketaan tällä nyt viikko treenejä ja jumpataan tätä jos peruutus lähtisi tästä kehittymään. Koitetaan välttää irtoamista palkkaamalla ulkokautta ja sitten kun Cava selviää useammasta askeleesta niin kääntymällä hieman oikealle, jotta joutuu seuraamaan jalkaa enemmän. Koitetaan myös ajoittaa palkkaus niin, että Cava seisoisi eikä ehtisi istua.

Jos ei lähde tällä toimimaan niin pitänee opettaa Cavalle erikseen käskyn peruuttamiseen ja lähteä työstämään sitä kautta. Nyt kuitenkin vaikutti ihan lupaavalle tämä taktiikka. Cava oli hieman vallaton ja pomppuisa, mutta piti ihan hyvin paikkansa peruutuksesta ja ehkäpä vallattomuuskin vähenee kun tehtävä selkeytyy Cavalle. 

Toisena juttuna tehtiin tunnistisnoutoa. Cava selvisi tästä hyvin uudessa paikassa. Otettiin "väärät" kapulat myöskin mukaan. Cava pari kertaa haisteli vääriä (mikä ihan hyvä juttu), muuten suhtautui niihin aika välinpitämättömästi. Cavalla oli kivasti nenä auki ja idea haistelusta on selkeästi iskostunut sen päähän. Otetaan nyt lumien sulamisen myötä tehotreeniin tunnari ja koitetaan joka päivä edes vähän treenata. Sisällä piilottelu on niin paljon vaikeampaa. 


4 kommenttia:

  1. Hienoa, että löytyi treeneihin keskittymismoodi :)

    Mä oon peruuttamisessa kokenut ehdottomasti toimivammaksi sen, että koira oppii seuraamaan peruutuksessa jalkaa. Kummankin koiran kanssa oon koittanut opettaa peruutuksen temppuna ja siirtää sen seuruuseen, mutta käy kyllä aika herkästi niin, että peruutuskäskyllä koira sinkoaa taakse. Jipin kanssa aika pian siis vaihdoin siihen, että peruutus tapahtuu ihan seuraamiskäskyllä. Käsky siis tarkoittaa vasemman jalan vieressä pysymistä mihin suuntaan ohjaaja ikinä kulkeekaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla vähän samat fiilikset tosta peruutuksesta. Cavalle oonkin jo temppuna peruutuksne opettanut joskus pentuna, mutta se on ihan liian holtiton ja vauhdikas että vois ees ajatella sen yhdistämistä seuraamiseen. Pitäisi siis opettaa koko peruutus uudella käskyllä uudelleen. Itselleni olisi selkein ja helpoin jos peruutus lähtisi muotoutumaan tuon jalan seuraamisen ympärille. Cavalle se on vaan ollut aika haastava hahmottaa ja sille muutenkin kropan hallinta on aina ollut haastavaa. Pitäisi varmasti ihan vaan jumpata sitä enemmän niin tämä(kin) helpottuisi :)

      Poista
  2. Katoinkin että nyt oli hyvännäköstä touhua kun lähdettiin! 👍💪

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Pidettiin syystä pientä etäisyyttä teihin ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!