keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Viralliset luustokuvaukset

Cava kävi lauantaina 19.11 Tervakoskella virallisissa luustokuvauksissa. Kennelliiton tuloksia onkin hetken saatu odotella ja siksi postaus tulee vasta nyt. Virallinen rivi näyttäisi nyt tältä:


Lonkat kova harmistus, mutta osattiin tulosta toki kuvien perusteella jo odottaa. Ei siis ollut mikään yllärilausunto Kennelliitolta. Pettynyt ja harmistunut olo, mutta eipä näille oikein mitään voi. Nyt on onneksi tiedossa ja voidaan ottaa huomioon jatkossa. Ainakin pidetään nyt tarkkaa huolta hyvästä lihaskunnosta ja hoidetaan jäähdyttelyt ja lämmittelyt huolella ennen ja jälkeen treenien. Käydään säännöllisesti fyssarilla ja pidetään Cava hoikassa kunnossa. Toki näin olisi toimittu muutenkin, mutta nyt ollaan erityisen tarkkana.

Tovi tässä on jo ehditty tulosta sulatella ja suhteellisen hyvillä mielin voi jo olla vaikka välillä asiasta tuleekin harmistus. Onneksi ei kuitenkaan tuon pahempaa ollut. Koitetaan kuitenkin iloita nyt terveestä ja oireettomasta koirasta ja toivotaan, etteivät lonkat Cavaa ala myöhemminkään vaivaamaan. Ei onneksi ollut merkkejä nivelrikosta, mutta hieman löysyyttä ja matalat lonkkamaljat. Toki nivelrikkoa voi myöhemmin kehittyä ja varmasti kehittyykin helpommin kun lonkan rakenne ei ole ihanteellinen. Seurataan siis tilannetta ja otetaan jonkun vuoden päästä uusintakuvat, jotta nähdään onko tilanne muuttunut.

Tällä hetkellä mietinnässä, että aloitetaanko agilityä ollenkaan kunnolla treenaamaan ja olisiko ehkä tarvetta alkaa jo nyt syöttämään nivelvalmisteita ennaltaehkäisevästi.

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Paimennus 22

Lauantaina käytiin Cavan kanssa vielä Seutulassa paimennustreeneissä. Cavalla oli parempi mieli ja asenne kuin viimeksi Seutulassa. Viime kerrallahan sitä jostain syystä jännitti tulla lampaille ja lähteä paimentamaan. Mistä lie johtui, ehkä jotain juniorin mörköilyjä tai muuta. Lauantaina Cavaa ei kuitenkaan jännittänyt vaan se oli varsin reippaalla tuulella ja kuten velipojan omistaja sanoi, Cavamaisesti pilkettä silmäkulmassa.

Ensimmäinen kierros sujui varsin hyvin ja rauhallisesti, mitä nyt pieni keskittymiskatko tuli kun Nuka-veli haukahti katsomossa. Hetken Cava mietti, että olisikohan kivempi karata painimaan veljen kanssa vai jatkaa paimennusta. Kunnon työkoira valitsi työt ennen hupia ja päästiin jatkamaan paimennusta. Tehtiin vaan kuljetusta ja muutamia stoppeja ja haettiin Cavalle hyvää ja rentoa oloa. Ensimmäiseltä kierrokselta olin tosi ylpeä Cavan aloituksesta, se tuli hurjan nätisti ja asiallisesti lampaille. Ihana huomata, että siinä tullut edistystä kun se on aina aloituksissa varsin vauhdikas.


Toinen kierros menikin sitten kaikkea muuta kuin hyvin. Lähinnä koska itselläni oli ihan väärä mielentila. Oli vaikea keskittyä ja kokoajan vaan odotin että milloin Cava räjähtää ja sinkoilee. Noh neitihän sinkoili ja räjähteli ja juoksi lampaista läpi ja haukkui ja komensi mua kun ohjasin sitä epäreilusti ja epäselvästi. Miten olikin taas niin hankalaa olla ajoissa ja selkeä oman ohjauksen kanssa. Mervi tuli meitä auttamaan ja siltikään ei toisella kierroksella saatu niin hyvää fiilistä kuin ekalla. Harmitti ja päällimmäisenä fiiliksenä oli pettymys itseäni kohtaan. Cava olisi niin paljon parempi paimenkoira sellaisella ohjaajalla, joka sitä  osaisi ohjata! Saatiin me loppuun ihan hyvä pätkä kuljetusta ja siihen sitten lopetettiin. 

Paimennuksen jälkeen suunnattiin Nukan ja Novan kanssa lenkille. Kylläpä oli Cavasta parhautta päästä velipojan kanssa juoksemaan. Kovasti olin taas iloinen Cavan toimivista luoksetuloista. Ne on parantunut hirveästi! Malttaa jo tulla luokse vaikka olisi kaveri mukana lenkillä. Ja jäähkälenkillä pääsi itsekkin puhumaan ja purkamaan omaa pettymystä treeneistä ja todettua, että ei se nyt niin huonosti mennyt. Mielummin vähän possu Cava kuin sen edellisen kerran jännittelijä. Leuka rintaan ja kohti uusia paimennustreenejä. 

perjantai 25. marraskuuta 2016

Junnutoko 9/12

Treenattiin tänään myös aikaisemman ryhmän treeneissä, joten hallilla tuli vietettyä aikaa pari tuntia ja Cavalle oli runsaasti treeniaikaa kun paikalta puuttui koiria. Huh! Nyt on väsynyt Cava ja omistaja kotona. Harvoin Cava treeneissä väsähtää ja nytkin se kyllä jaksoi innolla koko treenin, mutta autolle tultaessa huomasi miten väsynyt se oli. Kotona se onkin nukkunut mun jaloissa silmät kiinni. Mun pieni rakas. Miten leppoisa kaveri se onkaan väsähtäneenä ;)

Ensimmäisellä kierroksella tehtiin Cavalle noutojuttuja ja häiriötreeniä. Ihan paras Cava! Oltiin jo aikalailla samassa kuplassa ja Cava iloisen rennolla mielellä hommissa. Ihana fiilis jäi itselle. Toki Cava vähän meni häiriöihin mutta petrasi kokoajan ja oli niin paljon paremmin mun kanssa hommissa kuin mitä on aiemmissa häiriötreeneissä ollut. Tehtiin perusasennossa häiriköimistä niin, että kouluttaja kutsui Cavaa, antoi sille käskyjä ja leperteli mukavia. Vääriin käskyihin Cava reagoi aika paljon, mutta minkäs tyyppi sille voi että ois niin kiva suorittaa kaikki annetut tehtävät? Loppua kohden selvittiin myös häiriökäskytyksistä. Lisäksi otettiin pari häiriköityä luoksetuloa. Ei mitään ongelmaa, vaikka kouluttaja hämäsi Cavaa noutokapulalla. Luoksetuloissa Cavalla pientä ennakointia ja otetaan odottaminen ja väärät käskysanat itseltä treeniin. Aika kivasti Cava jo tänään kuunteli. 

Noutojutuista tehtiin vauhtinoutoja ja siinä alussa hieman keskittymistä ja kuuntelua (sivulle tuloja, seuraamista, maahan-sivu jne). Cava teki hyvin. Pienesti jää kapulakoomaan, mutta kuunteli kyllä jo paremmin. Itselle näistä kommentiksi, että pitää olla tarkka kriteereissä. Hitaalla maahanmenolla ei pääse noutamaan. Lisäksi tehtiin pitoa, parantunut paljon eikä enää ole kauheasti mälväystä. Ote kuitenkin hieman löysä. Tehtiin tunnarikapulalla niin sain vedettyä kapulan Cavan suusta jos se ei pitänyt kunnon otetta. Yhden kerran nappasin Cavalta kapulan ohottelujen kera ja Cava tsemppasikin sen jälkeen hurjasti. Lisää pitotreeniä siis. 


Tauon jälkeen meillä alkoi oman ryhmän treenit ja aloitettiin ne treenit jäävillä. Käytiin kaikki asennot läpi. Edistymistä oli kouluttajankin mielestä tullut ja Cavan asenne näihin parantunut huimasti. Omakin asenne parantunut, en muista koska meillä olisi ollut hauskaa treenata jääviä (ööö ei ikinä), mutta tänään hymyilytti. Cavan hullun iloinen asenne, monet onnistumiset ja se kun itsekkin huomasin miten ollaan kehitytty. 

Lyhyt merkinkierto treeni häiriöiden kera (siis Cava ei mennyt yhteenkään häiriöön) ja sen jälkeen loppuun uutena juttuna EVL:n eteenlähetyksen alkeita. Ideana opettaa koira lähtemään suoraan eteenpäin sinne minne oma rintamasuunta osoittaa. Tehtiin leluilla, niin että heitin pari lelua eri puolille hallia ja sitten lähetin Cavan. Cavalla oli vaikea luopua leluista, se lähti mielellään irtoamaan ja valmistelulla oikeaan suuntaan, mutta olisi halunnut ensimmäisen lelun haettuaan hakea kaikki muutkin lelut kerralla :D hieman haastavaa, mutta jatketaan treenejä. Tässä treenissä siis lähinnä ideana opettaa koira lähtemään eteenpäin suoraan, sitten myöhemmässä vaiheessa treeniä voi tehdä kosketusalustaa/seinän nenäkosketusta tms. käyttäen. 

Nyt on olo kyllä ihan kaikkensa antanut ja en voisi olla tyytyväisempi Cavaan. Se jaksoi pitkän treenin ja pysyi koko treenin mielettömän hyvässä mielentilassa ja keskittyi mun kanssa tekemiseen yleisen häröilyn ja hillumisen sijaan. Ehkä se tästä ja saadaan teiniangstaus vielä selätettyä

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Paimennus 21

Somerolla tänään Tuijan opissa paimentamassa. Paimennuspäivässä oli 3 kierrosta lampailla. Olin varannut paimennuspäivän yli kuukausi sitten ja silloin ajattelin, että Cavalle tekisi hyvää tehdä useampi kierros niin se ehtisi rauhoittua ja pääsisi enemmän paimentelemaan. Nyt kuitenkin olin hieman huolissani Cavan jaksamisesta, paimennus kun verottaa huomattavasti enemmän Cavan jaksamista kuin esim. tokotreenit. 

Treenattiin sisällä ja hieman jännäsin alkuun, miten Cava suhtautuu asiaan. Eipä Cava välittänyt, samalla innolla se suhtautui lampaisiin ja oli hyvällä mielellä hommissa. Cavalla oli tänään tosi kiva ilme paimentaessa, se oli keskittynyt ja innokas mutta kuitenkin malttoi. Olin taas niin ylpeä siitä treenin jälkeen. Itse olin vaan tosi pihalla taas kerran. Paimennus on niin haastavaa, mutta koukuttavaa. Ensi viikolla taas uudestaan :) 

Tänään Cava sai kehuja siitä miten se reagoi keppiin. Itse en ihan niin hyvin osaa lukea Cavaa vielä (varsinkaan paimentamassa, kun en ihan tiedä mitä siltä odotetaan missäkin tilanteessa), mutta ilmeisesti Cava regoi kuitenkin keppiin täysin oikein. Mahtavaa kun koira osaa vaikka itse ei tajua mitään :D Cavan stopit olivat myös hienoja (tästä erityisesti jee!), olin tosi iloinen kun Cava kuunteli niin hyvin ja teki hienot stopit. 

Mun ikioma ja hauska ja hullu pieni paimenotus<3 


perjantai 18. marraskuuta 2016

Junnutoko 8/12

Huippu-Cava! Tänään löytyi treeneissä taas se taitava ja keskittymiskykyinen junnukoira, joka on nyt ollut läpi syksyn paikoitellen kateissa. Päästiin halliin suhteellisen rauhassa ja aloin heti vaatimaan Cavalta keskittymistä muhun päin ja puutuin tiukasti kaikkeen kyttäilyyn/pomppimiseen/hillumiseen. Kouluttajakin kehui, että nyt Cava oli hyvässä mielentilassa ja sellainen kuin sen kuuluukin olla. Päästiin siis omalla treenivuorolla keskittymään ihan treenijuttuihin rauhoittumisen ja oikean mielentilan etsimisen sijaan.

Aloitettiin seuraamisen peruutuksella. Tehtiin sitä ottamalla askel eteen ja siirtämällä sama jalka sitten heti perään askeleen verran taakse päin. Cava lähti seuraamaan jalkaa yllättävän hyvin ja jatketaan tällä nyt viikko treenejä ja jumpataan tätä jos peruutus lähtisi tästä kehittymään. Koitetaan välttää irtoamista palkkaamalla ulkokautta ja sitten kun Cava selviää useammasta askeleesta niin kääntymällä hieman oikealle, jotta joutuu seuraamaan jalkaa enemmän. Koitetaan myös ajoittaa palkkaus niin, että Cava seisoisi eikä ehtisi istua.

Jos ei lähde tällä toimimaan niin pitänee opettaa Cavalle erikseen käskyn peruuttamiseen ja lähteä työstämään sitä kautta. Nyt kuitenkin vaikutti ihan lupaavalle tämä taktiikka. Cava oli hieman vallaton ja pomppuisa, mutta piti ihan hyvin paikkansa peruutuksesta ja ehkäpä vallattomuuskin vähenee kun tehtävä selkeytyy Cavalle. 

Toisena juttuna tehtiin tunnistisnoutoa. Cava selvisi tästä hyvin uudessa paikassa. Otettiin "väärät" kapulat myöskin mukaan. Cava pari kertaa haisteli vääriä (mikä ihan hyvä juttu), muuten suhtautui niihin aika välinpitämättömästi. Cavalla oli kivasti nenä auki ja idea haistelusta on selkeästi iskostunut sen päähän. Otetaan nyt lumien sulamisen myötä tehotreeniin tunnari ja koitetaan joka päivä edes vähän treenata. Sisällä piilottelu on niin paljon vaikeampaa. 


torstai 17. marraskuuta 2016

Paimennus 20

Sunnuntaina oltiin pitkästä aikaa Seutulassa paimentamassa Mervin treeneissä. Cavalla oli alkuun vähän pöllöilyä, se tuntui jostain syystä tosi paineistuneelta ja vaikutti olevan ihan pihalla koko hommasta. Ensimmäinen kierros meni vähän pyöriessä ja oikeaa rytmiä löytäessä, mutta loppua kohden saatiin tosi kivoja pätkiä ja Cavakin selkeästi rentoutui ja teki nätisti kuljetusta. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin vähän pidempi pätkä, koska Cavalla kesti jonkun aikaa löytää sen paimennusmoodi päälle.

Toisella kierroksella päästiin paljon nopeammin hommiin ja Cava teki tosi nätisti. Keskityttiin vaan rauhallisen kuljetuksen ja hieman patistelin Cavaa jos se jäi kakkaa maistelemaan. Jätettiin toisella kierroksella aurauskeppi kokonaan pois ja se selvästi rauhoitti Cavan menoa. En tiedä ottaako se nyt kepistä sitten liikaa painetta vai mitä. Aiemmin Cava on reagoinut keppiin ihan oikein (väistänyt, muttei kuitenkaan ole ainakaan vaikuttanut paineistuneelta). Ilman keppiä menikin tosi nätisti, riitti pelkkä pieni huomautus sormia napsauttamalla jos yritti tulla mun ohi. Toisella kierroksella saatiinkin tosi kiva fiilis molemmille ja Cavakin sitten selkeästi rentoutui ja teki niin nätisti ja keskittyneesti. Unohtui kakankin syömiset.

Ihmeellinen ikävaihe Cavalla nyt menossa, tavallaan on kauheaa teiniangstikiukuttelua ja rajojen venyttämistä, mutta sitten kuitenkin kauheaa herkistelyä ja vähän jopa mörköilyä tietyissä tilanteissa. Koita tässä nyt sitten mukautua ja olla tarvittaessa kovinkin tiukka ja tarkka ja toisaalta sitten tsempata ja rohkaista. Ei käy arki tylsäksi! Viikonloppuna jatketaan taas tokon ja paimennuksen parissa ja lauantaina onkin jännä päivä kun ajellaan Tervakoskelle virallisiin luustokuvauksiin. J-Ä-N-N-I-T-T-Ä-Ä !!


maanantai 14. marraskuuta 2016

Viikonlopun tokoiluja


Meidän treenit painottuvat aina aika vahvasti viikonloppuihin, varsinkin nyt kun töistä tullessa on jo poikkeuksetta pimeää. Päivittäin tehdään jotain pientä tokojumppaa kyllä kotona, mutta meidän asunnossa se jää lähinnä paikallaan tehtäviin liikkeisiin (paikalla olot, kaukot, sivulle tulot eri kulmista, eteentulot lyhyeltä matkalta, tunnari, kapulan pito jne.) Kerran kokeilin lyhyeltä matkalta merkin kiertoa, mutta totesin sen yhden ainoan kerran jälkeen, että EI :D Cavalla liikaa vauhtia ja liian vähän harkintaa, jotta se olisi ollut turvallista tehdä meidän ahtaissa sisätiloissa.

Viime viikonloppuna ehdittiin kuitenkin paljon tokoilla. Perjantaina oltiin kurssilla, josta oma postaus, Launtaina treenattiin aamupäivällä läheisellä parkkipaikalla ja illalla meillä oli kimppatokot uuden ryhmän kanssa hallilla. Sunnuntaina käytiin vielä tekemässä pieni aamutreeni parkkipaikalla. Meidän läheltä löytyi iso parkkipaikka, joka oli aurattu. Siinä ollaan käyty tokoilemassa ja saatu aika kivat treenit tehtyä, koska pohjana ollut pieni lumikerros on ollut suhteellisen pitävä.

Lauantai aamupäivä.
Käytiin parkkipaikalla treenaamassa. Osuttiin sopivasti niin, että siinä oli aika paljon hässäkkää. Saatiin tehtyä hyviä häiriöjuttuja niin, että lapsia juoksi siitä melko läheltä ohi. Sivulla istumista ja kontaktia sekä lyhyeltä matkalta eteentuloja. Sivulla istumisissa katse harhaili jonkun verran, pienellä "oijoi" palautteella kuitenkin rupesi aika nopeasti keskittymään. Harmitti kun mulla oli vaan kuivia nappuloita palkkana, ei ollut tarkoitus tehdä treeniä lenkin ohessa, mutta sitten innostuttiinkin. Eteentuloissa kiinnitti vähemmän huomiota häiriöihin, Cavan oli selkeästi helpompi unohtaa häiriöt kun joutui enemmän keskittymään ja toimimaan. Eteentulot ihan nättejä, aiemmin ovat olleet tosi tiiviitä ja ollaan sitä koitettu korjata, mutta nyt eteentulot olivat omaan makuuni hieman liian väljiä. Eli edelleen oikea paikka vähän hakusessa. Pitäisi ottaa eteentulot ihan tehotreeniin, nyt olen niitä tehnyt ihan säälittävän vähän.

Lisäksi tehtiin seuraamispätkiä. Aika lyhyitä pätkiä ja koitin pitkästä aikaa palkata jo heti ekoista askelista kun lähti iloisella fiiliksellä seuraamaan. Niin paljon tulee palkattua vasta pidempien pätkien jälkeen. Täyskäännöksiä tehtiin myös, ne olivat hankalia. Cava jäi jälkeen ja teki käännöksessä jonkun oudon hypähdyksen osittain taaksepäin ja törmäsi joka kerta kipeästi mun polveen. Täytyy näitä treenata ihan rauhassa ja seuraamisesta erillisenä. Otettiin myös liikkeestä seisomisia ja ne olivat tosi, tosi onnistuneita. Lopetettiin treeni niihin, koska olin niin tyytyväinen. Saatiin nopeita ja napakoita seisomisia ilman käsiapua. Loppupalkaksi lumipallojen perään juoksemista ja remmillä taisteluleikkiä.

Lauantai ilta.
Saatiin joku aika sitten idea vuokrata hallia talveksi käyttöön, lähinnä tokotreeneihin. Kerättiin kokoon pieni porukka ja vuokrataan talven yli joka toinen viikko Agimestaa meidän käyttöön lauantai-iltaisin. Lauantaina meitä oli paikalla vain osa porukasta, mutta saatiin kiva treeni aikaiseksi. Tunti on aika pitkä aika treenille vain yhdelle koiralle, joten Koda saa tulla jatkossa mukaan jakamaan aikaa Cavan kanssa.

Cavalle tein aika paljon vaan ihan rauhoittumista hallissa. Se kun on niin yli-innokas ollut viime aikoina ja siitä yli-innokkuudesta kehittynyt ikäviä lieveilmiöitä (ääntely, tärinä, läähätys, loikkiminen, näpsiminen, keskittymiskyvyttömyys). Päästiin halliin aika siististi ja Cava oli jopa ihan yllättävän rauhallinen koko ajan. Ei se ihan täysin rento ollut, mutta pystyi leikkimään ja syömään ja keskittyi suurimmaksi osaksi muhun vaikka ympärillä oli häiriötä ja muut treenailivat. Alkuun siis vaan istuskelin Cavan kanssa lattialla ja palkkailin sitä rauhallisesta olemisesta ja kontaktin ottamisesta.

Aika nopeasti Cava keskittyi sen verran että pystyi jo treenaamaankin, vaikka aika ylivirittyneessä tilassa se helposti tuppaa olemaan. Rauhoittumisharjoituksia siis jatketaan vielä tulevillakin kerroilla. Treenattiin vähän seuraamista, merkin kiertoa ja loppuun otettiin paikalla makuu rivissä. Pysyteltiin Cavan kanssa kuitenkin hieman sivummalla ja tehtiin omaan tahtiin. Hienosti Cava pysyi ja sain jopa häiriköityä sitä heittelemällä nameja maahan. Vähän jännitti ja katsoi muita, mutta olin ihan tyytyväinen. Levollisella mielellä kuitenkin makasi paikoillaan saman ajan kuin kaveritkin.

Sunnuntai aamu.
Sunnuntaina meillä oli paimennustreenit aamupäivästä ja iltapäivälle isänpäiväohjelmaa, mutta aamulla ehdittiin käydä tekemässä puolisen tuntia treeniä ulkona. Ruutua ja noutoa. Molemmissa haettiin malttia ja keskittymistä. Vaadin Cavaa tekemään lyhyen seuraamispätkän/istu-maahan-istu vaihdon sivulla ennen noutoon tai ruutuun lähetystä. Ruudussa paikka oli taas alkuun vähän hukassa, mutta sain palkan suunnalla sitä aika kivasti autettua. Viimeiset toistot oli tosi hyviä. Kokeilin myös pari kertaa stopata seiso käskyllä ja käskeä siitä maahan kun tehtiin aika läheltä ruutuun lähetyksiä. Cava teki hienosti. Vaikka edelleen jatketaan ruudun paikan etsimistä, niin selkeästi voi välillä jo vaatia sitä stoppia ja maahanmenoakin siellä ruudussa ennen palkkaa. Hieno Cava!

Noudoissa tehtiin aluksi heittoja ja siitä lyhyt keskittymistä ja kuuntelua vaativa tehtävä ja sen jälkeen nouto. Cava kuunteli hyvin. Vain ekojen heittojen kohdalla Cava valahti eteenpäin ja jäi kapulaan liikaa kiinni. Ei olla tätä kauheasti ehditty treenata, joten hurjaa edistystä tullut ihan parin treenin jälkeen. Loppuun tehtiin vielä tehotreeninä kapulan nostoja. Siistejä nostoja. Taito-Cava :)

perjantai 11. marraskuuta 2016

Junnutoko 7/12

Meidän treenit alkaa kovasti toistaa itseään, samojen haasteiden kanssa siis painitaan. Cavalla tuntuu olevan ihan ihme riehupelleilymoodi nykyään aina kum treenihalliin astutaan sisälle. Ärsyttävää! Olen koittanut puuttua tähän jo autolla ja hallin pihalla ja tänäänkin päästiin kävelemään hallille rauhassa remmi löysällä. Hallin sisällä alkaakin sitten pomppiminen, remmissä tempoilu ja kiljuminen. Cava on niin hiljainen noin normaalisti, että joka kerta hämmästyttää sen monipuolinen ääniala kun se päättää suunsa avata. 

Kyllähän nämä kaikki haasteet liittyvät vahvasti toisiinsa, levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja ääntelyä kun nyt esiintyy muutenkin. Kuten edellisessä postauksessa jo mainitsin ihan arjessakin esiintyvästä pelleilystä. Tiukassa kurissa ja nuhteessa Cava onkin jo tovin elänyt, mutta silti hetkittäin omat fiilikset ovat varsin surkeat. Tuntuu, että tuolle pelleilylle pitäisi saada heti stoppi ja koenkin, että olen kiellot saanut hyvin läpi, mutta sitten tulee taas uusi lenkki/uusi päivä ja uudet pelleilyn aiheet. Tuntuu, etten osaa olla riittävän selkeä/johdonmukainen/reilu/luotettava Cavalle. Parhaani toki yritän ja koitan sääntöjä ja rajoja asettaa reilusti ja pitää niistä johdonnukaisesti kiinni. 

Juteltiin tokossa tänään kouluttajan kanssa näistä asioista. Hän oli sitä mieltä, että Cavalle vaan on tällä hetkellä ehkä hieman epäselvää missä sen rajat menevät. Cava on ollut koko pentuajan niin kovin kiltti ja helppo, se on automaattisesti tarjonnut oikeita asioita ja keskittynyt hyvin. Sille ei ole tarvinut hirveästi vääntää sen suhteen, että mikä on sallittua ja mikä ei. Ja ilmeisesti tämä vääntö on yleensä ennemmin tai myöhemmin käytävä. Nojoo, ehkäpä tämä tästä! Aika normaaliahan tälläinen on, oon vaan vieläkin vähän järkyttynyt, että miten mun superpätsky lapsinero on nyt vaihtunut ärsyttävään teinihirviöön ;) 


Nyt on purettu sydäntä ja valitettu, joten on hyvä siirtyä käymään meidän treenit läpi. Aloitettiin taas rauhoittumisella ja oikean treenimielentilan etsimisellä. Tänään Cava oli erityisen hankala ja osti itselleen tovin häkkiaikaa kun ei oikein malttanut rauhoittua vaan kiehui ja kiljui. Ihastuttavaa :D itse sain kouluttajalta ohjeeksi kehua Cavaa enemmän. Voidaan samalla harjoitella sosiaalista palkkausta ja kertoa Cavalle pienistäkin onnistumisista. Palkkasin Cavaa myös lelulla kun se malttoi enemmän keskittyä, koska lelu on sille parempi palkka ja se sai hieman purkaa leluun. Tähän meni taas suurin osa meidän treenistä. Sen jälkeen otettiin lyhyesti häiriötreeniä Cavan ollessa sivulla. Cava meni häiriöihin aika helposti, mutta oli monelta osin parempi kuin viime viikolla. 

Keskittymistreenien jälkeen tehtiin kaukojen maahan-seiso vaihtoja. Ne olivat varsin hyviä. Cava teki seisomiset pompun kautta ja ne oli oikein siistejä. Jatketaan näiden hinkkausta vielä. Loppuun pari merkin kiertoa häiriön kera. Häiriönä agilityradan numero, ja se olikin Cavalle ihan liikaa. Piti juosta sitä kurkkimaan ja keskittyminen meni liikaa siihen. Lopulta sain Cavan keskittymään ja se teki kivasti, pitäisi haastaa sitä enemmän häiriöillä kun se selkeästi skarppaa niistä kyllä. Ehkä ollaan tehty vähän liian helppoja treenejä ja sekin osaltaan syönyt Cavan keskittymistä ja motivaatiota. Tai sitten se on vaan teini-iässä ja joidenkin kuukausien päästä se on löytänyt itsensä ja aikuistunut ja kaikki taas sujuu kuten ennenkin ja itse taas ylianalysoin kaikkea. Mielenkiintoisia mietteitä taas näin perjantai-illan kunniaksi. 


Vaikka tulikin taas kauhea valituspostaus niin oli meillä treeneissä hauskaa (Cavalla ehkä tänään vähemmän kun ei saanut ihan mielensä mukaisesti palloilla). Ja nyt syödään herkkuja ja katsotaan greyn anatomiaa vierekkäin sohvalla. 

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Lumihirviö

Viime viikolla satoi tänne Etelä-Suomeenkin lunta. Kovasti olisin itse toivonut lämmintä ja vähä lumista talvea, mutta onhan valkoiset maisemat tosi kauniit. Cava on villiintynyt lumentulon myötä täysin. Se loikkii ja pomppii lumikasoihin ja jahtaa lumipalloja. Lumisateessa se koittaa napata kaikki lumihiutaleet suuhunsa. Cavan lumiriemua seuratessa on vaikea olla pitämättä talvesta. Väsyneenäkin tulee lenkiltä kotiin hymyssä suin kun saanut seurata hullun mustan onnea. Viime talvena jouduttiin auraamaan Cavalle oma juoksurata vanhempieni takapihalle kun pieni meinasi hukkua lumeen. Nyt koipeliini loikkii ja pomppii lumikasoissa ja nauttii pellolla juostessa lumen tuomasta vastuksesta. Nopeasti se pieni kasvoi isoksi!

Muuten Cavalla on pieni teinihirviö nostellut päätään viime aikoina ja ollaan taas saatu käydä keskustelua käytöstavoista. Joiltain osin Cava tuntunut taantuvan ihan pennuksi, samoja juttuja yrittää kuin vuosi sitten. Täytyy sanoa, että se alle 4 kiloa painava pallero, joka roikkui housun lahkeissa oli huomattavasti söpömpi kuin tämä nuori neitokainen, joka on nyt "unohtanut" ettei lahkeissa roikkuminen olekkaan ehkä sallittua. Kiltisti uskoo kun sille sanoo, mutta kovasti yrittää kaikkea höpöä. Jos jotain positiivista niin luoksetulot kaveriporukassa parantuneet selkeästi, aiemmin sai vain haaveilla, että neiti ottaisi käskyjä hörökorviinsa, mutta nyt viime aikoina se on jopa tullut hakemaan namia kädestä kesken leikkien.

Kovasti Cavalla tuntuu nyt olevan energiaa ja tekemistä se jaksaisi vaikka ja kuinka. Ollaan treenailtu tokoa pari kertaa päivässä (saa siis osan ruuasta kädestä, hommia tekemällä) ja lenkkeilty ollaan melko runsaasti. Ohjattuja treenejä on yleensä parit viikossa ja samoin kaverikoirien kanssa pääsee parina päivänä juoksemaan. Siitäkin huolimatta Cava on välillä kotona hieman turhan levoton. Vinguttaa vinkuvia leluja ja juoksee edes takaisin olohuoneesta eteiseen ja sieltä makkariin ja takaisin olohuoneeseen. Jonkun verran saanutkin siis nyt viettää laatu-aikaa portin takana ja päässyt "vapauteen" vasta kun on rauhoittunut. Meillä on sen verran pieni koti, ettei ihan hirveästi riekkumista kestä. Valeraskausoireet alkaa pikkuhiljaa poistua, ehkäpä olin vaan unohtanut miten aktiivinen ja vilkas Cava onkaan. Kunnon valeraskautta sillä ei ollut (ei siis hoivannut lelujaan tms), mutta kyllä se selkeästi oli väsyneempi ja rauhallisempi juoksujen jälkeen, nyt sitten ehkä ollaan taas palaamassa normaaliin ja hyvä niin vaikka säännöistä ollaan hieman jouduttukkin käymään vääntöä.

Vaihdoin myös penturuuan vihdoinkin "isojen koirien" ruokaan ja vaihto sujui hyvin. Jos mahdollista niin Cavan vatsa toimii tällä hetkellä jopa paremmin, mutta epäilen siihen vaikuttavan ulkona oleva paksu lumikerros enemmän kuin ruuan vaihto. Ei löydy kaiken lumen keskellä niin helposti maasta epäsopivaa syötävää. Pysyttiin edelleen Acanassa ja ruokana kanapohjainen ruoka, melkolailla samaa tavaraa kuin penturuokakin. Nappulat kooltaan hieman isompia ja paksumpia, niitä on ollut helppo käyttää treeninameinakin kun eivät murene niin helposti kuin ohuet pentunappulat.

Tälläinen pikainen kuulumispostaus tähän väliin. Kyllä meille muutakin kuuluu kuin vain treenejä! Käytöskoulua ainakin nyt ;)



Mitä meidän lukijoiden koirat ovat tykänneet talvesta? Onko muillakin lumiriemua vai jäätäisiinkö teillä mielummin sisälle lämpimään?

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Paimennus 19

Eilen oltiin Somerolla Woollandiassa paimentamassa Tuijan opissa. Paikalla oli 5/6 Wirneen L-pentua. Ihana päivä huippu pupsien paimennusta seuratessa mukavassa seurassa. Kaikki tyypit niin taitavia ja vaikka ovat niin erilaisia niin kuitenkin niin samanlaisia. Kyllä tunnistaa sukulaisiksi. Somerolla ei ollakkaan kesän jälkeen käyty, teki hyvää pitkästä aikaa käydä uudessa paikalla ja uusilla lampailla. Cavalle ainakin uusi paikka toi selkeästi enemmän harkintaa ja malttia, se oli oikein hieno! 

Tehtiin molemmat kierrokset samalla tyylillä. Cava sai olla liinassa ja hakea oikeaa mielentilaa. Aika eri tyylinen treeni kuin mitä ollaan viime aikoina tehty, mutta oikeastaan sopi Cavalle hyvin. Se oli koko treenin hyvässä mielentilassa ja pääsin kehumaan sitä paljon. Jonkun verran oli kakan syömistä, mikä on lisääntynyt viime aikoina. Jäi itselle hyvä fiilis treenistä, vaikka tehtiin aika helppo treeni. Cava sai siis liinassa kulkea lampaiden perässä ja välillä mennä lampaiden eteen pysäyttämään ne ja siitä vaihtaa suuntaa. Super Cava! Kiva paimen siitä vielä tulee. 

Paimennuksen jälkeen peltolenkki paikalla olleiden L-pupsien kanssa. 

Kuva Tuuli Mertanen

perjantai 4. marraskuuta 2016

Junnutoko 6/12


Tänään oltiin taas tokoilemassa Nina Mannerin silmien alla. Koska muut kurssilaiset olivat myöhässä aloitettiin treenit Cavan kanssa. Aika samaan tyyliin tehtiin alku kuin viimeksi, eli haettiin rauhoittumista ja keskittynyttä mielentilaa. Juteliin samalla Ninan kanssa siitä, että mitä halutaan treenata ja vaihdettiin muutama sana Cavan uudesta teinihirviömoodista, minkä se on nyt itselleen omaksunut. Tänään Cava rauhoittui aika nopeasti ja kiva, keskittynyt mielentila löytyi huomattavasti helpommin kuin viimeksi ja tällä kertaa turha ääntely jäi pois. Aika paljon vielä kuitenkin töitä tehtävänä ja täytyy nyt vaatia oikeaa mielentilaa treeneihin, ettei tule tuollainen sekoilu tavaksi. 

Tämän jälkeen tehtiin muutamia ruutuja. Kivasti edistynyt muutaman viikon takaisesta. Juoksee aika reippaasti ruudusta nyt yli, eli vielä oikean paikan hakua tiedossa. Positiivista kuitenkin, että löysi ruutuun kivasti ilman näyttämistä ja juoksi suoraan (eikä mennyt esim sivusta sisään, mitä on myös harrastanut). Hirveällä vauhdilla Cava sinkaisee ruutuun lyhyestäkin matkasta.  Vaikka liike on täysin kesken niin ainakin kiva motivaatio löytyy.

Seuraavaksi seuraamista. Pientä yli-innostusta Cavalla. Tehtiin isoa, loivaa ympyrää molempiin suuntiin. Pidemmällä pätkällä Cava tasaantui kivasti. Hienosti sillä pysyi vire yllä ja teki iloisesti töitä, mutta ylimääräinen häsläys jäi pois. Hieman ottaa mun kädestä häiriötä joten lähdettiin sitä työstämään. Alkuun niin, että Cava oli perusasennossa ja siinä heiluttelin reippaasti käsiä. Vähän Cavalla pyöri silmät päässä, mutta aika kivasti piti kontaktia ja fokusta muhun. Muutama palkkaus ja sen jälkeen lähdin liikkeelle edelleen käsiä heilutellen. Hienosti Cava teki. Edelleen se otti vähän häiriötä, mutta noin niinkun siihen nähden että ekaa kertaa oikeasti treenattiin tätä niin aika pätsky kakara! Nina sanoi, että Cavan kanssa voisi nyt tehdä tätä treeniä ja lisäksi ottaa luopumista mukaan seuraamiseen. Pitää siis vas. kädessä lelua/namia ja palkata kun luopuu niistä ja pitää hyvin fokuksen. Alkuun perusasennossa ja sen jälkeen liikkeessä. Käännösten hiomista jatketaan myös. Niitä ei nyt ehditty pahemmin katsoa mutta vaikka ensi kerralla 

Loppuun häiriö luoksetuloja. Huh, haastavaa hommaa. Cava meni kyllä aika nolosti häiriöihin! Lisää häiriötreeniä teinimonsterille siis tiedossa. Nina häiriköi kutsumalla Cavaa/houkuttelemalla sitä ruokakipolla/lelulla. Ja Cavahan rynnisti tutkimaan häiriöitä. Jos jotain positiivista niin lopuksi meni kyllä ihan raivolla häiriöistä ohi kun halusi oman palkan (jota ei tietenkään saanut kun häiriöihin hairahti). Hassu Cava! Pakko sanoa, että vähän otti naurattamaan kun pikkukoira niin onnesta soikeana sinkosi häiriöitten perään. Mokoma :D