maanantai 31. lokakuuta 2016

Korrien tokokoulutus

Eilen meillä oli Wirneen tokopäivä, jonne tulivat kouluttamaan Pekka Korri ja Riitta Jantunen-Korri. Treeniaikaa per koira oli 2x20min. Paikalla oli kivasti porukkaa ja meidän L-pentujengistä paikalla oli 4/6. Meillä oli siis kivat 1-v synttäribileet L-pentusille. Cava ainakin tykkäsi kun näki sisaruksia ja pääsi tokoilemaan. Mulla oli isona ongelmana, koska en yhtään tiennyt mitä haluaisin/kannattaisi tehdä ja kehittelin jostain itselleni taas kunnon jännitysfiilikset ja olin tosi epävarma omasta ja Cavan osaamisesta. Cavan vuoro oli vasta tauon jälkeen iltapäivällä, joten aamupäivällä jäi hyvin aikaa seurata muiden suorituksia (siis jutella ihmisten kanssa). Olisi varmasti ollut tosi opettavaista seurata toisten treenejä lähempää, mutta oikeastaan tuli katsottua vain Cavan sisarusten treenit.

Aloitettiin Pekan treenillä. Olin ajatellut, että otettaisiin seuraamista ja merkin kiertoa ja jos ehditään niin liikkeestä maahanmenoa. Ehdittiinkin ottaa nämä kaikki ja sen lisäksi vielä treenata kokeessa liikkeiden väliin tulevaa pätkää, jossa mennään yhdessä yhden liikkeen lopetuspaikasta toisen liikkeen aloitukseen. Lopuksi otettiin vielä pari ruutuun juoksua.

Kuva Jenny Söderlund
Pekan treeni:
Seuraaminen. Cava tuntui tosi tahmealle ja ottikin varmasti vähän mun jännityksestä itseensä. Ei kuitenkaan ilmeisesti ulkopuolelle näyttänyt kovin pahalle. Pekka kehui Cavan seuraamista kovasti ja sanoi, että ollaan hyviä pohjia tehty. Pekan mielestä Cavan "tanssahtelu" seuraamisessa oli hienoa ja ihmetteli kovasti miten oon osannut sille sellaisen kouluttaa. Joo, en tiedä itsekkään :D Vahingossa. Pekka sanoikin, että kannattaa videoida treenejä, jos kisoihin aikoo niin sillä ei ole aina niin väliä, että miltä joku liike tuntuu vaan se miltä se näyttää. Tämä oli ihan hyvä kommentti itselleni, sillä treenaan itse paljon tunteella ja haluan että tekeminen tuntuu hyvälle. Toki hyvä tunnekin tärkeää, mutta tällöin tekninen treenaaminen jää (ainakin itselläni) välillä hieman vähälle.

Seuraamisessa tehtiin muutamia suoria pätkiä, niissä fiilis aika jees. Hieman Cava irtosi, mitä ei ole aiemmin tehnyt. Tämä ehkä jännityksestäni johtuvaa. Cava vielä tarttee paljon treeniä, että kestää multa vähän "oudompaa" käytöstä ja tunnetilaa. Se kun menee niin mun pään sisälle, vielä matkaa että oltais molemmat samassa kuplassa, mutta suunta oikea. Tehtiin lisäksi seuraamisessa pientä ympyrää oikealle ja vasemmalle. Cavalla ei ole takapään käyttö tullut luonnollisesti vaan ollaan sitä paljon treenattu. Se voisi olla huomattavasti parempikin, mutta on kehittynyt valtavasti. Edelleen kuitenkin pitää jatkaa pepputreenejä. Cavalle oli muuten jännää kun annoin naksuttimen Pekalle. Joka kerta ihan ihmeissään pieni, että mistä se naksautus nyt tuli ja saisiko sen naminkin Pekalta.

Kuva Jenny Söderlund
Merkin kierto. Halusin ottaa Cavalle merkin kierron, koska sillä on ollut välillä vaikea hakea ja löytää erilaisia merkkejä ja nyt hallilla oli vähän erilainen merkki kuin mitä meillä on viimeisimmissä treeneissä ollut. Ensimmäinen kierto oli aika pitkältä matkalta, Cava teki sen super hienosti. Tämän jälkeen Pekka siirsi merkin toiseen paikkaan. Cavalla oli pieni jännäysmomentti ennen meidän vuoroa kun paikalla oli Emilia, jolla on frettejä ja Cavaa tämä frettien haju jännitti hurjasti. Laitettiin merkki siis sinne suunnalle, missä tätä fretin hajua on ollut. Ensimmäisellä kerralla Cava lähti kiertämään, mutta puolessa välissä se jännittyi ja ei uskaltanut mennä merkille asti. Tehtiin toisella kerralla niin, että jätin Cavan odottamaan ja kävin näyttämässä sille merkin ja jäin itse suunnilleen puoleen väliin ja siitä käskytin. Cava teki aika tiiviin kierron, mutta kiersi kuitenkin. Toinen tällainen samanlainen ja siinä Cava oli jo huomattavasti rennompi. Lopetettiin siihen, koska Cava teki niin reippaasti ja pääsi jännityksestään yli.

Kiva oli huomata treeneissä Cavasta, että vaikka sille tuli jännitysmomentteja ja erityisesti toi fretin haju oli siitä ihan kauhistuttava, niin pystyi leikkimään, syömään, treenaamaan ja tekemään. Ihana Cava! Pekkakin sanoi, että ikää, kokemuksia ja vähän varmuutta lisää niin tosi hyvä tulee.

Kuva Jenny Söderlund
Liikkeestä maahanmeno. Näytettiin miten ollaan tehty. Pekan mielestä Cava oli riittävän nopea, mutta itse valittelin sen hitautta. Alettiin sitten tehdä pompun kautta. Tässäkin huomasin Cavassa tahmeutta, normisti se pomppii ja loikkii, mutta nyt sai innostaa kunnolla että siitä jonkun pompun sai. Alkuun palkkaa pelkästä pompusta ja sitten pompusta maahan käsky Cavaa auttaen. Pekka kehui näissä Cavan tekniikkaa, Cava uskalsi hyvin tippua maahan pompun kautta. Super-tyttö! Muutama tehtiin vielä istumasta niin, että Cava istui ja nostin sitä vähän kurre-asentoon ja siitä maahan käsiavulla. Teki nämäkin hyvällä tekniikalla. Nämähän ovat kaukojakin ajatellen hyviä harjoituksia. Pekka kuitenkin sanoi, että pomppukaukot ovat aika epärealistiset ja ne eivät yleensä kisoissa onnistu vaikka treeneissä tekisikin hyvin. Pitkä kisasuoritus kuitenkin alkaa koirallakin painaa tassuissa.

Tässä kohti mulla alkoi ideat vähän loppua, sillä oltiin ehditty jo tehdä paljon. Pekka sitten ehdotti, että tehtäisiin koeliikkeiden välejä. Pekka painotti, että koiran kannalta on reilua treenata kaikkea mitä siellä kokeessakin tulee vastaan. Treenattiin siis sitä yhdessä kulkemista liikkeen lopusta. Otin siihen käskyksi Pekan ehdottaman "yhdessä". En oo aiemmin tämmöstä treenannut, joten hyvä treeni-idea myös jatkoon. Otin Cavan sivulle ja Pekka sanoi "liike päättyy" ja itse kehuin Cavaa ja lähdin kävelemään ja sanoin "yhdessä" ja kun Cava tuli hyvin Pekka naksautti ja Cava sai palkan.

Viimeisenä otettiin juoksuliikkeenä ruutu. Tehtiin pari toistoa niin, että Cava sai juosta lelulle ja sitten niin, että ei ollut lelua, mutta Pekka heitti lelun kun Cava oli ruudussa ja huusin sille "jes". Vauhdikkaita ruutuun juoksuja. Pitäisi päästä treenaamaan ruutua enemmän ja useammin niin tulisi kehitystä enemmän ja nopeammin. Kiva loppupalkka ruutu kuitenkin oli Cavalle. Pekka kehui Cavaa kovasti, kiva nuori koira ja hyvin on pohjat tehty. Jossain vaiheessa puhuttiin kisaamisesta ja puoliksi tosissaan ja puoliksi vitsillä sanoin, ettei me varmaan mennä kisoihin ikinä kun jännitti jo tuo eilinen koulutus niin kovasti. Loppuun Pekka sitten sanoi, että olisi meidän treenin perusteella luullut, että kisataan ja tehdään hyviä tuloksia. Tuli tosi kiva mieli tosta kommentista, mutta Cavahan on ihan huikea! Ehkäpä me jatketaan treenaamista ne kisat tavoitteena ja itse alan tehdä treeniä oman pääni kanssa.

Kuva Jenny Söderlund

Riitan treeni:
Tunnari. Kun muutkin niin mekin. Kaikki paikalla olleet L-pennut tekivät tunnaria niin päätettiin mekin liittyä tähän joukkoon. Mua on jännittänyt hirveästi tunnarin tekeminen ja siitä on tullut itselle vähän mörkö. Kun alettiin itse treenaamaan niin Cava totesi, että tunnarikapuloista tehdään silppua ja se siis kirjaimellisesti puri tunnarikapuloita poikki. Ollaan siis treenattu tunnaria aika vähän ja omissa treeneissä keskitytty rauhalliseen mielentilaan. Ei olla kuitenkaan tehty tunnaritreeniä kuin ehkä 5 kertaa ja edellisestä kerrastakin reilusti taukoa. Cava teki yllättävän hyvin, vaikka ulkona oli häiriötä ja muuta. Riittakin kehui, että Cavalla pysyi focus hyvin tehtävässä ja vaikka se vähän vilkuili ympärille se teki täysillä hommia ja tiesi mitä oli tekemässä eikä haahuillut.

Piilotettiin Cavalle omaa tunnaria lehtiin ja muutaman toiston jälkeen otettiin mukaan myös kasa hajuttomia kapuloita. Mulla on joskus omissakin treeneissä ollut hajuton kasa, mutta Cava on ollut tosi kiinnostunut siitä. Nyt käveltiin kasasta ohi ja yli useampi kerta, mutta Cava ei ihmeemmin siihen kiinnittänyt huomiota. Sitten taas piilotettiin omaa, ensin kauemmas kasasta ja sitten lähemmäs. Cava etsi hienosti nenällään ja tuli hyvä fiilis että ollaan ihan oikein lähdetty rakentamaan pohjia tunnarille. Nyt uskaltaa ottaa sitäkin enemmän treeniin. Cavalle tämmöiset matalassa vireessä tehtävät nenätyöskentelyt tekee tosi hyvää.

Jenny Söderlund

Kaukot. Riitan kanssa katsottiin myös kaukoja. Tällä kertaa I-S vaihtoja. Seisomiset oli tosi hyvät oikeastaan kaikki. Siinä meillä on ollut paljon tassujen liikuttelua ja oon pitänyt näitä vähän liian epävarmoina ottaa minnekkään koulutuksiin kun häiriössä tulee virheitä helpommin. Ollaan näitä toki nyt koko syksy hinkattu enemmän tai vähemmän. Riitta sanoikin, että ollaan taidettu tehdä kaukoja aika paljon, kiva että treenit näkyy! Istumiset voisi olla vähän parempia, mutta oikeastaan niissäkin suurin osa toistoista onnistui hienosti. Tehtiin luopumisen kautta ja sillä autettiin Cavaa ottamaan ryhdikkäämpi asento. Istumisissa Cavalla tuppaa olemaan vähän sellainen bortsumainen etunoja. Tai sitten se istuu löysästi puoliksi lonkallaan. Luopumisen kautta saatiin tosi ryhdikkäitä ja keskittyneitä istumisia.

Hyppy. Loppuun otettiin vielä hyppyestettä, meillä on aika harvoin mahdollisuutta treenata kiinteällä hyppyesteellä (nyt kun mietin niin Cava ei ole tainnut sellaista koskaan tehdäkkään). Koska meille jäi treenin lopuksi muutama minuutti aikaa niin tehtiin sitten hyppyä. Cava alkuun juoksi ohi ja ympäri eikä ihan hahmottanut, että hypystä pitäisi tulla yli. Auttaen sille alkoi vähitellen valkenemaan homma. Pitäisi muistaa treenata erilaisilla hypyilla, merkeillä ja ruuduilla, että tulisi kaikenlaiset variaatiot tutuiksi. Cavan hyppytekniikka ei ihan silmiä hivellyt, joten ei varmaan olisi hassumpi idea tehdä sille ihan hyppytekniikkatreeniä taas tauon jälkeen. Kesällä hyppytekniikkakurssilla Cava teki hienosti, mutta nyt sillä oli taas kaikki koivet menossa mikä mihinkin suuntaan.

Oli huikean kiva treenipäivä ja saatiin moneen juttuun vinkkejä ja ideoita. Cava teki hienosti ja jaksoi oikein mallikkaasti treenata vaikka treeniaikaa oli runsaasti.

Sisarukset Nuka, Cava, Riemu ja Lysti, kuva Mari Karpow

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Synttärisankaritar

Vuosi sitten jännitti kovasti. Muistan edelleen kuin eilisen kun istuin töissä tauolla ja avasin facebookin ja luin uutiset, että NYT NE SYNTYY! Loppu päivä menikin sitten facebookkia päivitellen ja pentu-uutisia fiilistellen. Jännitti kovasti, että millaisia otuksia syntyy ja syntyisikö sieltä nyt se minun aussieni. Pari päivää sai kieriskellä jännityksessä pentujen syntymän jälkeen, kunnes Laura-kasvattajalta tuli viestiä, että yksi pikku prinsessa olisi alustavasti minulle varattuna jos olen edelleen kiinnostunut. Siitä se sitten alkoi, matka aussien omistajana. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, naurua ja treenejä, itkua onnesta ja surusta, verta, hikea, rikkinäisiä lahkeita ja loputtomasti aussiepusuja. 

Näin söpö Cava oli päivän ikäisenä. 

Kuva © Markku Lönnberg
Cavasta on kasvanut niin hurjan hauska, ihana ja fiksu. Maailman paras Cava. Se on mun rehellisin peili, mun todeksi tullut unelma <3 Mulle just niin täydellisesti sopiva. Mun niin kauan haaveilema ja toivoma ikioma aussie. Vuoteen on mahtunut paljon kaikkea, uusia harrastuksia, koiratuttuja. Ihana L-pentujengi, ihanat Wirnistelijät. Edelleen oon päivittäin onnellinen ja kiitollinen Cavasta, että just toi hullu pikkumusta on mun oma. Innolla tulevia yhteisiä vuosia odottaen.

Näin kauniiksi Cava on vuodessa kasvanut:



lauantai 29. lokakuuta 2016

Paimennus 18


Vähän yksipuoliseksi käynyt meidän blogipostaukset, haha! Tokoa ja paimennusta ja taas tokoa ja paimennusta ;) tänään käytiin Seutulassa PSF:lla paimentamassa. Tällä kertaa meillä oli uusi kouluttaja Hanne. Saatiin oikeastaan tosi kivoja uusia näkökulmia ja Hanne oli mukava kouluttaja. Itse jännitin treenejä ihan hulluna kun uusi kouluttaja ja keräsin itselleni ihan naurettavat paineet näistä treeneistä. Tämä näkyi treenissä mun epävarmuutena, joten tänään meillä oli teemana treeneissä luota koiraan. Haastava homma!

Ensinäkin pelkoni uudesta kouluttajasta osoittautui ihan hölmöksi, kyllä me saatiin hyviä pätkiä aikaan myös muun kuin Kristiinan tai Mervin tai Lauran silmien alla. Ehkäpä voidaan ensi viikon paimennustreeneihin mennä hieman rauhallisemmalla mielellä. Ensi lauantaina meillä on nimittäin paimennustreenit Somerolla, myöskin meille uuden kouluttajan silmien alla. Toisekseen ehkä hieman jäi ärsyttämään treenissä oma saamattomuuteni. Annoin Cavan pöllöilyille vähän liikaa tilaa, vaikka olisi pitänyt olla huomattavasti napakampi. Cava pistää niin helposti mun huomautukset leikiksi jos en ole riittävän tosissani. 


Nojoo kaikesta tästä huolimatta Cava teki treenissä varsin kivasti. Ei ihan parasta Cavaa, mutta on se vaan hurjasti kehittynyt tässä syksyn aikana. Treenissä keskityttiin stoppeihin ja kuljetukseen. Stopit olivat ihan super hienoja! Tosi täpäkät ja täsmälliset pysäytykset, kunhan vaan pysäytin oikeassa kohdassa. Tässä pitäisi taas muistaa olla reilu koiraa kohtaan ja pyytää pysähtymistä vain sellaisessa kohdassa kun lampaat on rauhassa ja paikoillaan, jos osa lampaista on karkaamassa niin antaa koiran siis pysäyttää lampaat. 

Ihan uutena juttuna saatiin vaihtaa lampaat. Ensin otettiin treenilampaat haltuun ja kuljetettiin ne toiseen aitaukseen lepäilemään. Hanne toimi portin avaajana ja sulki portit meidän perässä, mikä helpottikin hommaa huomattavasti. Lepoon menevät lampaat oli varsin helppo saada siirtymään toiseen aitaukseen. Niillä oli kova veto sinne heinien luokse, joten ne tulivat aika itsekseen sieltä ja eivät varmaan olisi Cavalta edes mitään painetta tarvinneetkaan. Vaikeampi homma oli saada toiset lampaat treenikentälle. Saatiin lampaat nätisti irti seinästä ja kuljetettiin ne portille päin. No tämä sujui hyvin, kunnes tultiin portin lähelle. Lampaat karkasivat portin ohi heinäsäkeille syömään. Noh, haettiin lampaat sieltä sitten takaisin ja Cava meni hieman vauhdilla, joten lampaat karkasivat taas portin ohi. Hanne lohdutteli, että ei mitään uudestaan vaan hakemaan lampaat sinne portille. Ja sitten me saatiinkin onnistuminen! Cava rauhoittui itse ja keskittyi hienosti ja hipsutteli rauhassa ja saatiin lampaat kunnialla portista treenitilaan. Sitten Cava maahan ja itse suljin portin ennenkö jatkettiin vielä pieni hetki paimennusta. Vau. Cava se vaan oppii uusia juttuja ja ihana nähdä miten se itse oivaltaa ja ratkaisee tilanteita. Vähän se voisi olla nöyrempi lampailla, ettei sille niin kovasti tarvisi kieltoja sanoa, mutta toisaalta täytyyhän sitä jotain haastetta olla ;D Hanne tykkäsi Cavasta kovasti ja oli sitä mieltä, että Cava on hieno paimen <3 ilo aina saada positiivista palautetta omasta koirasta. Työtähän siinä riittää, mutta hyvät meistä vielä tulee.


perjantai 28. lokakuuta 2016

Junnutoko 5/12

Mikä olisikaan parempi tapa viettää perjantai-iltaa kuin tokotreenit maailman parhaan koiran kanssa? Eipä sitä kovin montaa parempaa tapaa taida olla, ainakaan jos minulta kysytään. Meillä on tokotreenit tökkineet viimeaikoina, moni asia on ärsyttänyt itseäni ja minun on ollut tosi vaikea hahmottaa, missä meidän ongelmat oikein ovat. Ollaan treenattu paljon ja hinkattu asioita, ollaan pidetty taukoa, ollaan tehty pidempiä treenejä ja ollaan tehty lyhyempiä treenejä. Siltikään ei olla löydetty sitä meille sopivaa tahtia ja saatu treeneissä riittävästi onnistumisia. Jatkuvat epäonnistumiset varmasti harmittavat ketä tahansa ja koulutuksellisesti ei ole järkevää hinkata asioita jotka eivät ota onnistuakseen. Ollaan käyty paljon koulutuksissa ja meillä on periaatteessa selvät sävelet kaikkien liikkeiden osalta, että miten edetään. Tästäkään huolimatta onnistumisia ei ole tullut. Se on ollut todella turhauttavaa.

Tällä viikolla oltiin pariin otteeseen kentällä treenaamassa itsekseen ja jotenkin siinä tajusin meidän ongelman. Ongelma ei ole ollut se, että Cava ei osaisi asioita tai sitä ei huvittaisi tehdä hommia. Ongelma ei ole ollut sekään, että en osaisi Cavaa kouluttaa. Ongelmana on ollut Cavan mielentila, se on tullut treeneihin ihan väärällä asenteella ja en ole edes tajunnut. Toki sellainen sinkoilu ja yli-innostuneisuus on helppo laittaa nuoren iän piikkiin ja ihan vaan puhtaaksi innostukseksi, mutta tämä on nyt jatkunut sen aikaa, että siitä on tullut Cavalle ikävä tapa. Alkuun se on varmaan lähtenyt kehittymään jo loppu kesästä/alku syksystä, mutta nyt tilanne on alkanut muodostua ihan ongelmaksi. Nyt kun ollaan menty kentälle Cava on hyppinyt, vinkunut, kiljunut ja käynyt käsille. Näpsii ranteista, nilkoista, treeniliivistä, hyppii päin ja irti päästettäessä sinkoilee hallitsemattomasti ympäri kenttää.

Kerrankin tiesin mitä haluan treenata ja mihin asioihin haluan apua. Aloitettiin tällä kerralla treenit, mikä sopikin hyvin, sillä siinä pääsin helposti demonstroimaan Cavan käytöstä. Cava aloittikin vakuuttavasti loikkimalla ja kiljumalla kun ei alettukkaan heti hommiin vaan selitin hieman pidempää mikä tällä hetkellä mättää meidän treenissä. Aloitettiin sillä, että muutaman kerran käsin Cavan "käy siihen" käskyllä makaamaan. Cava ei luonnollisestikkaan malttanut sekuntiakaan paikallaan, joten jouduin pari kertaa palauttamaan sen takaisin siihen mistä oli lähtenytkin, mutta sitten se alkoi vähän keskittyä ja malttaa, mutta ei vieläkään oikein ollut sopivassa mielentilassa. Kun Cava pysyi nätisti hetken "käy siihen" käskyllä vapautin sen ja palkkasin namilla & iloisesti kehuilla. Sen jälkeen vaan odotettiin, että Cava tarjoaa oikeaa mielentilaa. Hetken se koitti vielä hillua remmin päässä, mutta aika nopeasti se alkoi ottaa kontaktia ja pääsin palkkailemaan sitä. Yllättävän kauan meni, että Cava rauhottui oikeasti ja tuli vastaanottavaiseksi käskyille. Palkkailin sitä kontaktista ja kun Cava alkoi vaikuttaa hyvälle otin muutaman käskyn sille (helppoja, istu tai maahan käskyjä).


Suurin osa treenistä menikin nyt sitten tähän rauhoittumis-/keskittymisharjoitukseen. Loppuun tehtiin vielä muutama liikkeestä maahanmeno, niitä vaan pari toistoa, sillä ne onnistuivat aika kivasti tänään. Aiemmin liikkeestä maahanmenot ovat olleet tosi huonoja, joten ei haluttu jäädä hinkkaamaan näitä. Parempi muutamia onnistuneita toistoja kuin hinkata niitä niin kauan, että alkaa tulla epäonnistumisia. Tehtiin näitä nyt kiepin kautta, eli Cava pyörähti ympäri ja siitä maahan käsky. Kivasti tullut vauhtia ja täpäkkyyttä Cavalle näihin. Hyvä tekniikka ja kaikki maahanmenot menivät loppuun asti. Näitä voi alkaa nyt kotitreeneissä vaikeuttaa niin, että kieppi ympäri ja siitä muutama askel taaksepäin ja maahan. Vähitellen niin, että peruutetaan ja siitä kieppi ympäri ja muutama askel ennen "maahan"-käskyä. Pikku hiljaa kohti sitä, että voisi vaan peruuttaa suoraa ja Cava tekisi nättejä maahanmenoja. Eipä taida tämä liike olla ihan äkkiä valmis :D Mutta ilahduttavaa, että etenemistä on tullut.

Muutama toisto liikkeestä seisomisia. Yllättävää kyllä, mutta nekin onnistui nyt tosi kivasti, kun mielentila ja keskittyminen oli oikea. Mahtavaa! Nyt tehdään näin, vähän apua pienentäen/ensimmäiset toistot avun kanssa ja sitten pari toistoa ilman. Nina halusi myös nähdä muutaman toiston liikkeestä istumisia ja ne sujuivat super hyvin, ei olla istumisia kauheasti tehty kun seisominen ja maahanmeno on tökkinyt niin paljon, Nina sanoi tämän olevan ihan ok, varsinkin kun istumisissa ei mitään ongelmaa tällä hetkellä vaikuttanut olevan. Muistutteli kuitenkin, että istumisiakin kannattaa tehdä silloin tällöin vaikka vaan parin toiston verran, ettei ihan unohdu.

Tähän väliin otettiin Cavalle "palkaksi" muutama merkin kierrot, merkki kun oli sopivasti esillä ja Cava halusi sitä päästä kiertämään. Merkin kiertoon vähän samoja kommentteja kuin noutoon/ruutuun ollaan nyt saatu. Eli ei anneta Cavan vaipua "koomaan" vaan vaaditaan joku pieni kuuntelutehtävä ennen kuin pääsee kiertämään. Viimeisenä vielä katsottiin eteentuloja. Ne olivat tänään tosi kivoja, ehkäpä oikeasta mielentilasta johtuen. Ei liian lähellä ja suoria! Näissä jatketaan treenejä, vielä paljon treenejä niin, että Cava tulee läheltä (istumasta tai maasta), vähitellen matkan kasvattamista ja voi ottaa pidemmältäkin matkalta auttaen (uusi käsky kun on lähellä ja tarvittaessa kädellä auttaen).

Jee ihan äly-super-taito-Cava! Kylläpäs maistui onnistuneet tokoilut hyvälle pitkästä aikaa. Saatiinkin siis nyt tiukka palaute siitä, että pitää ennen treenejä ottaa lyhyt keskittymisharjoitus ja laittaa Cavalle vähän sääntöjä. Ohjaajaa ei saa syödä, vaikka tokotreeneissä riemukasta olisikin ;) Ja yllättävän paljon ehdittiin juttuja katella kun kaikki tänään onnistui niin kivasti eikä tarttenut mitään jäädä hinkkaamaan, vaikka suurin osa meidän treeniajasta menikin alussa keskittymisen etsimiseen. Olipas kivaa olla yhdessä Cavan kanssa hommissa <3

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Paimennus 17

Paimennusta Pukkilassa. Ollaan kehitytty niin hurjasti, kuinka siistiä! Pukkilassa olikin tänään tosi täyttä ja paljon porukkaa paimentamassa. Monta aussieta mahtui tähän päivään ja oli kiva nähdä muita rotutovereita lampailla. Kyllä aussiet ovat hienoja paimenia <3 muutamia tuttuja ja ihan uusiakin tuttavuuksia. Ei otettu Cavalle mitään uutta treeniin vaan jatkettiin samojen vanhojen juttujen parissa kuin edellisetkin treenit. Pysähdyksiä, kuljetusta ja suuntakäskyjen alkeita.

Tällä kertaa treenit sujui tosi kivasti. Ei liiemmin mitään ryntäilyjä vaan rauhallista ja keskittynyttä työskentelyä. Stopit olivat omaan makuuni ehkä hieman hitaita (hitaampia kuin ovat olleet aiemmin) ja ajattelin niitä treenaille nyt tulevalla viikolla ihan ilman lampaitakin ja vahvistaa käskyjä. Ei nyt ollut niin huonoja nuo pysähdykset, mutta saisivat mielestäni olla täpäkämmät. Liikkeelle lähdöt saatiin kivan rauhallisiksi molemmilla kierroksilla ja enimmäkseen Cava ravaili nätisti ja keskittyi hyvin hommiin.

Oikealle lähetykset olivat hankalampia kuin vasemmat. Cava tuntui alkuun näissä tosi vinolta. Kuitenkin erityisesti tokalla kierroksella ja ensimmäisen kierroksen lopulla saatiin oikeallekkin tosi hyviä ja kivoja pätkiä. Kristiina kehui Cavaa tänään kovasti eikä taidettu juurikaan saada huonoa palautetta, kehuja ja neuvoja vaan. Huippis Cava! Niin hienoa saada just Cavan kanssa tehdä yhdessä hommia. Meillä oli tosi kivaa tänään paimennustreeneissä, saatiin valtavasti onnistumisia ja kiva oli saada myös muilta treenaajilta kehuja ja mukavia kommentteja meidän paimennuksesta. Tosi hyvää tehnyt kun ollaan nyt ahkerasti käyty kerran viikossa lampailla, kehitystä tullut hurjasti ja ollaan molemmat opittu paljon.

Masurapsutuksia hyvien treenien päätteeksi <3 

lauantai 22. lokakuuta 2016

Junnutoko 4/12

Eilen meillä oli taas tokotreenit Agility Akatemialla. Cava oli niin iloisena taas tulossa treeneihin. Sen kanssa on niin hauskaa, minne tahansa lähdetään se kipittää autolle hihna tiukalla ja häntä iloisesti pystyssä heiluen. Treenipaikat se tunnistaa heti kun autosta pääsee ja pursuaa iloa ja onnea koko koira aina kun kurvataan hallin pihalle. Oon niin onnellinen ja kiitollinen tuosta sen asenteesta! Sen kanssa on vaan niin hauska treenata.

Eilisissä treeneissä suurin osa teki paikalla makuuta ja ruutua, joten liityttiin joukkoon ja treenattiin myöskin näitä. Aloitettiin ruudulla. Tehtiin ensimmäinen ruutu niin, että Cavalle laitettiin ruutuun lelu niin ettei Cava sitä huomannut. Cava karkasi ruutuun ennen käskyä ja nyt täytyykin oikeasti alkaa olemaan tässäkin tiukkana. Cava tietää mitä pitää tehdä, joten siltä voi sitä malttia ja keskittymistä ja kuunteluakin vaatia :D eli vasta kun tulee käsky niin hommiin. Ruudun kanssa voisi tehdä samalla tavalla kuin noudon kanssa, eli vaatii Cavalta jonkun pienen kuuntelujutun ennen ruutuun lähetystä.

Hieman Cavalla on vielä oikea paikka hakusessa, joten voisi kokeilla ainakin parissa treenissä tehdä paikan tarjoamisia. Cava kun niin tykkää tarjota erilaisia asioita ja oman oivaltamisen kautta sille voisi syntyä parempi kuva siitä, mikä on oikea paikka. Muutamalla toistolla Cava hakeutui liian reunaan ja ulos ruudusta ja pari kertaa se juoksi ruudusta yli (tämä ei niin haittaa, koska juoksi suoraan).

Paikalla makuussa Cavalla on ollut ongelmana, että se lähtee helposti mun perään ja se, että paikalla makuu on Cavasta kovin tylsä. Sen tylsistyminen ilmenee siinä, että se ei makaa niin skarppina, valuu helposti lonkalleen ja lönköttelee siitä pois kun keksii jotain kivempaa. Tai vaihtoehtoisesti tarjoaa jotain omasta mielestään hauskempaa. Saatiin treenissä hyviä toistoja. Tehtiin namista luopumista niin, että heittelin nameja Cavan lähelle ja lopuksi vielä niin että laitoin nameja Cavan tassujen väliin. Hienosti pieni luopui nameista (vaikka alkuun vähän epäilin) ja heti sen fokus parani. Keskittyi makaamaan ja oli kauniisti paikoillaan. Täytyy koittaa tehdä tästä vähän mielenkiintoisempi liike Cavalle. Hienosti kummiskin pysyi nyt treenissä aika pitkääkin pätkää. Kesällä treenattiin paikkista paljon, mutta nyt ei olla sitä niin paljoa tehty.

Alla muutama treenipätkä Cavasta. Seuraamista ja kaukoja. Kaukot vähän löysät ja seuraamisessa näytän itse varsin jäykälle, mutta katsokaa iloista pikkukoiraa! Pakko sanoa, että ompa hyvä kuvata välillä videolle niin näkee omaa toimintaa - siitä kun löytyy aina hiottavaa (ainakin itselläni).



sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Paimennus 16

Eiliseksi meille oli taas varattuna paimennus Pukkilaan Kristiinan oppiin. Treenit olisivat voineet (ehkä) mennä paremminkin, mutta ottaen huomioon, että meidän treenitilanne oli eilen ihan uudenlainen meni treenit varsin hyvin. Viime kerralla vaan saatiin niin loistava flow ja hyviä pätkiä, että enää ei tekisi mieli tyytyä yhtään huonompaan ;) Kristiinalta tuli taas hyviä pointteja, paine pitäisi saada kohdistettua aina maahan lampaiden ja koiran väliin kun halutaan että koira ottaa etäisyyttä lampaisiin. Koiralta pitäisi vaatia asioita enemmän määrätietoisesti, huomaan itsestäni ainakin että kun Cava alkaa sinkoilla hermostun vähäsen enkä sitten toimi enää niin loogisesti. En tokossakaan hermostuisi Cavalle vaan sanoisin sille, että sinkoilemalla ja huonolla keskittymisellä ei ole kivaa. Pitäisi saada samanlainen moodi itselle paimennukseen. Jos Cava alkaa sinkoilla niin sitten pois lampailta tiukasti kieltäen ja malttaessaan ja keskittyessään pääsee takaisin töihin. Aika simppeliä, mutta pakkoa sanoa että siellä lampaiden keskellä tuntuu kaikki järkevä katoavan päästä. Osaisipa itse!! Cava jo osaa <3


Tehtiin tällä kertaa treeniä aitaamattomalla alueella pellolla ja mukana oli iso lauma lampaita. En nyt lampaita laskenut mutta ei olla taidettu ikinä noin isoa laumaa paimentaa. Ensimmäinen kierros oli aikalailla super. Olihan siellä muutaman kerran sinkoilua, mutta enimmäkseen Cava teki kaunista työtä. Tehtiin ihan vaan kuljetusta ja pysähdyksiä ja liikkeelle lähtöjä. Hieno Cava! Vähän itseä meinasi jännittää, kun lampailla oli selkeästi vetoa suuntaan jos toiseen ja noin iso lauma aika helposti "levisi" jos Cava ei tehnyt tarkasti töitä tai jäi maistelemaan kakkaa. 

Toisella kierroksella Cava vaikutti vähän väsyneeltä ja se lähti hieman sinkoillen töihin. Mulle tuli toisella kierroksella vähän luovuttaja fiilis ja harmitti kun tuntui ettei taaskaan mikään toiminut. En ollut itse niin johdonmukainen kuin olisin voinut olla ja en tehnyt asiaani selväksi Cavalle. Tästä huolimatta saatiin ihan hyviä pätkiä aikaiseksi. Kristiinan kommentit kierroksen jälkeen hieman lohduttivat, ei se meidän meno ollut vissiin niin kauhealta näyttänyt kuin miltä tuntui. Edelleen Kristiina oli sitä mieltä, että Cava olisi mahdollista treenata valmiiksi kevättä varten ja suorittaa esikoe. Hurjaa! Mutta ehkäpä pitäisi ottaa tuosta meille tavoite ja ottaa itsellekkin ihan kunnon treenimoodi paimennuksen suhteen.  

Tosiaan treenit olisivat voineet omalta osaltani mennä paremmin ja Cava olisi voinut malttaa hieman enemmän. Kokonaisuutena taidettiin kuitenkin taas jäädä plussan puolelle. Mitä enemmän treenataan ja opitaan niin kokoajan omakin vaatimustaso nousee. Jos oltaisiin tällaiset treenit tehty vaikkapa kuukausi sitten olisin hyppinyt ja pomppinut riemusta, nyt kuitenkin vaadin itseltäni jo enemmän. Cava tekee paimennuksessa aina juuri niin kuin käsken ja se on juuri niin rauhallinen kuin siltä vaadin. Paljon uusia juttuja tuli treenissä, normaalia villimmät lampaat, jotka yrittivät tilaisuuden tullen kipittää kuka minnekkin. Normaalia isompi lauma, joka helposti hieman hajosi eikä kulkenut tiiviisti yhdessä, jos Cava jäi maistelemaan kakkaa tai valui liikaa paimentamaan toista puolta. Uusi pelto ja normaalia enemmän häiriötä. Häiriöt ei Cavaa kuitenkaan haitanneet, se keskittyy paimennuksessa aina niin eritavalla hommiin, ettei varmaan huomaisi vaikka pupulauma lähtisi pinkomaan sen vierestä pakoon. Niin onnellinen olen kuitenkin meidän uudesta harrastuksesta ja joka kerta tulee itselle valtavasti uutta oppia.

perjantai 14. lokakuuta 2016

Junnutoko 3/12


Hmm viikon tokotauko ja oikeastaan treenitaukokin ei varsinaisesti tehnyt terää :D voi apua mitkä treenit! Cavalla oli hauskaa, ehkä vähän liiankin hauskaa. Se hyppi ja loikki, repi leluja hulluna ja tarjosi noin 727291910 juttua ennenkö ehdin pyytää ensimmäistäkään asiaa. Olin itse alkuviikon reissussa ja Cava hoidossa, eilinen meni Kodan kanssa eläinlääkärissä ja tänään ei ehditty edes kunnon lenkille ennen treenejä. Hulabaloo treenit ei siis tullut yllätyksenä. Kouluttaja Nina oli reissussa, joten häntä tuurasi tänään Senni Huotari. Sennin treeneissä oltiin viimeksi elo-syyskuussa, ja oli kivaa saada palautetta, että Cava on (ainakin joissain asioissa) kehittynyt ja mennyt eteenpäin. 

Aloitettiin noudolla. En saanut itseäni riittävän skarpiksi ja kun heitin kapulan ensimmäistä kertaa, niin Cava käytti heikon hetkeni hyväkseen ja ryntäsi sinne perään ja itse repesin nauramaan kun Cava sinkosi kapulan perään niin hullunkurisesti. Uusi yritys ja hieman parempi lopputulos. Alettiin tehdä niin, että heitin kapulan ja seurautin Cavaa ja leikkipalkkaus ja siitä vasta noudolle. Onhan tämä nouto mennyt hurjasti eteenpäin. Rakas Cava<3 ihana noutohulluni. Vielä aika paljon malttia haettavana, mutta erityisesti nostot olivat tänään todella, todella nättejä ja siistejä. Tässä taas huomaa miten skarppina itse pitää olla kokoajan, jos en keskity tekemiseen täysillä ei Cavakaan sitä tee. Eikä siltä voi tietenkään edes vaatia sitä. Paljon on hommia siis oman pään sisällä tehtäväksi.

Toisena liikkeestä seisomisia. Harmitti vähän, että otin tämän liikkeen. Tehtiin näitä muutama pihalla ennen treeniä ja ne oli ihan supereita. Treenissä nämä ei taas onnistuneet. Cavalla oli liikaa höpövirtaa ja se poukkoili ympäriinsä, ei keskittynyt ja tarjosi kaikkea mahdollista (muuta paitsi sitä seisomista). Nojoo, muutettiin treeniä vähän ja treenattiin enemmän siinä seisomisessa pysymistä ja haettiin sillä keskittymistä ja rauhaa. Sujui aika kivasti ja onnistuin jopa aiheuttamaan häiriötä heittelemällä nameja Cavan lähelle. Kivasti pysyi. Sen jälkeen muutama toisto liikkeestä ja sujui paremmin. Noh, ei mitään loistosuorituksia tämän osalta tänään, mutta kivoja treenivinkkejä saatiin ja vähitellen alkaa tuntua, että kyllä nää jäävät lähtee tästä vähitellen kehittymään.

Seuraavana seuraamista. Aika kaunista. Siis oikeasti. Hieman liian innokas ja pomppuisa, mutta piti kontaktin ja paikan hyvin. Tehtiin aika pitkää pätkää (lähinnä suoraa). Nyt vaan rohkeasti pidentämään pätkiä ja sitten omana treeninä käännöksiä ja perusasentotreeniä. Kaiken kaikkiaan aika kiva asenne alkaa olla seuraamisessa. Tästä on hyvä jatkaa. Tämän jälkeen tauko.


Tauon jälkeen jatkettiin seuraamisella. Pidempää pätkää ja itselle ohjeeksi kävellä reippaammin. Kivaa fiilistä meidän seuraamisessa kyllä on jo! Hieman pitää katsoa, ettei Cava ala painaa seuraamisessa. Ei tällä hetkellä ole sen suhteen ongelmaa, mutta tiedän että Cavalla on herkästi taipumusta siihen.

Vikana kaukoja. Napakat ja täydet vaihdot!! Jes :) nyt vaan vähitellen pitää kasvattaa matkaa ja hakea varmuutta ja häiriön kestoa. Ei mitkään huippu treenit, ihan ei ollut Cavalla mielentila kohdillaan ja eikä ajatus 110%:sesti treenissä. Paljon kummiskin onnistumisia ja ja sellaisia pieniä hyviä juttuja, vaikka kokonaisuus hieman hakusessa. Asenne hyvä, mikä on tärkeintä! Hyvä asenne kun on pohjana niin siihen on helppo rakentaa päälle sitä tarkkuutta ja muuta. Jatketaan siis treenejä. 


Jos joku tietää ja osaa auttaa niin: mitä ihmettä teen väärin kun nää tekstit ei tuu samalla fontilla vaan fontti vaihtuu eriksi kesken postauksen D: pöh.. enkä saa vaihdettua sitä niin että tulisi samalla fontilla. Ruman näköistä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Paimennus 15


Tänään oli taas aikainen aamu ja suunnattiin pitkästä aikaa Pukkilaan lampaita ihmettelemään. Kuinka hullua tää koiraharrastus oikein onkaan?! Yliarvostettua on pitkät aamu-unet ja rauhalliset aamupalat... Kun otin Cavan autosta se vaikutti aika hyvälle, rauhallinen ja kuulolla. Pian Kristiina saapui omien koiriensa kanssa ja siihen loppuikin Cavan kuulolla oleminen ja rauha. Voi kamala, kiljumista ja kiskomista. Tosin luulen, että innostui vain Kristiinan koirista (eikä siis lampaille menosta), kun viimeksi Pukkilassa pääsi juoksemaan niiden kanssa. Sain Kristiinalta paimennuskepin ja sillä sain Cavaa hieman rauhoitettua. Päästiin siis pellolle ilman minun totaalista hermoromahdusta. Nopea kertaus mitä ollaan viime aikoina treeneissä tehty ja suunnitelma tämän päivän treenille ja sen jälkeen lähdettiin lampaille.

Kristiina tuli katsomaan ensimmäisen kierroksen alkuun, että päästään hyvin hommiin. Cava lähtikin aika rauhassa ja nopeasti sen meno tasaantui vielä lisää. Kristiina jätti meidät yksinään pyörimään toiseen päähän peltoa ja meni auttamaan toista koirakkoa. Tehtiin Cavan kanssa perus kuljetusta, ehtona siinä että Cava on rauhassa. Jos kierrokset nousee niin pois lampailta ja saa tulla uusiksi kun on rauhassa. Sen lisäksi otettiin stoppeja ja liikkeelle lähtöjä. Tällä kertaa mulla oli paimennuskepin sijasta apuna ratsastuspiiska, jonka päässä oli muovipussi. Cava kunnioitti sitä yllättävän hyvin ja se oli itselleni helppo käyttää keveydestä johtuen. Ensimmäinen kierros meni tosi kivasti, ilahdutti Cavan maltti ja keskittyminen. Kumminkin oli ihan 100%:sti töissä eikä häröillyt mitään, pari kertaa otti matkalta kakkaa, mutta tosi hyvin toimi myös jätä-käsky lampailla ja tiputti kakat suusta ja jatkoi hommissa. Sain muovipussihässäkällä myös vahvistettua meidän huomautuskäskyä ja lopputreenissä Cava reagoi jo pelkällä käskyllä. Olihan siellä huonompiakin pätkiä mukana, mutta jotenkin se yleinen fiilis, kun itse suunnilleen tiesin mitä tehdä ja oltiin Cavan kanssa yhdessä hommissa. 

Tulipa hyvä mieli! Suunnilleen 20minuuttia tehtiin töitä ennen tauolle siirtymistä. Tauolla Kristiinakin kehui Cavaa ja sanoi sen menneen hyvän näköisesti ja kysy, että ollaanko ajateltu mennä kokeisiin (omg!). Hymyilytti hirveästi, Kristiinalta ei "ilmaiseksi" kehuja saa, joten kehut tuntuvat aina sitäkin paremmilta. Super Cava!! Vitsi mikä monitoimikoira, eilen riehui raivokkaasti maalimiehen kanssa ja tänään hipsutteli nätisti lampaitten perässä.


Tokalla kierroksella oli ajatuksena jatkaa samaa kuin ensimmäisellä kierroksella, mutta ottaa myös mukaan jotain uutta. Alettiin siis rakentaa Cavalle pohjia suuntakäskyille. Vielä toki ilman käskyjä. Tehtiin tätä niin, että otettiin stoppi ja siitä lähdin kävelemään viistosti Cavaa kohti ja autoin sitä valitsemaan toisen suunnan ja siirtymään stopista toiselle puolelle lampaita. Alkuun Cava kiiihtyi tästä, mutta muutamat viimeiset toistot se malttoi tehdä nätisti ja kivalla varmuudella. Toisinaanhan Cavalla tuo kiihtyminen tulee epävarmuuden myötä, siltä se nytkin vaikutti. Uusi juttu ja ei ollut ihan varma mitä siltä halutaan. Muutama hyvä kun saatiin ja pääsin Cavaa kehumaan niin varmuus ja rauha löytyi ja pikkukoira teki hienoa työtä. Tänään oli hyvä paimennuspäivä <3 tykkään Kristiinan treeneistä kun hän aina vääntää kaikki asiat niin rautalangasta että tällainen tollo kaupunkilaistyttökin ymmärtää :D ja niin, kyllä näin hyvien treenien takia kannatti herätä aikaisin!

lauantai 8. lokakuuta 2016

Viettitesti

Aamu alkoi liian aikaisin. Torkutin monta kertaa ja kun vihdoin nousin oltiin jo auttamattomasti myöhässä. Koskahan sitä oppisi edes pakkaamaan kaiken tarpeellisen illalla mukaan? Kun vihdoin nousin sängystä siirryin laahustamaan ympäri asuntoa zombina ja etsimään itselle vaatteita, Cavan rokotustodistusta ja muuta mukaan tarvittavaa. Löysin rokotustodistuksen ja hukkasin sen uudelleen. Pohdin miten kätevää olisi omistaa kaksi puhelinta, jotta voisi sitten toisella soittaa toiseen kun toinen häviää. Kunnes tajusin, että minulla olisi varmaan molemmat luurit hukassa. Voi huokaus. Autolta jouduin vielä juoksemaan sisälle unohtuneen rokotustodistuksen takia ja nappasin aamupalaksi banaanin matkalle.

Kun siis vihdoinkin päästiin matkaan kurvailtiin aika vauhdilla Veikkolaan ja jotakuinkin oltiin säädylliseen aikaan perillä. Kipitin suoraan ilmoittautumaan, jossa sain kuulla, että Cava on jo toisena suoritusvuorossa. Hieman kuumotteli, sillä olisin mielelläni seurannut parin koirakon suorituksen ennen omaa vuoroa. En oikein tiennyt mitä odottaa, Cava vaikutti väsyneeltä ja oli jotenkin normaalia rauhallisempi. En tiedä olisiko sille ehkä valeraskaus tulossa vai onko se vain aikuistunut :D Cavahan ei ole kenenkään vieraan kanssa juurikaan leikkinyt, joten ajattelin että jääköhän meidän testi siitä kiinni ettei lähde edes vieraan kanssa leikkimään. Uusi kokemus Cavalle ja ehkä olikin ihan hyvä, että lähdettiin ihan ilman mitään odotuksia liikkeelle.

Koska viettitesti kestää vain n. 10-15min/koira alku- ja loppukommentit mukaan lukien, niin lähdin hakemaan Cavaa autosta aika pian ilmoittautumisen jälkeen kun ensimmäinen koira jo valmistautui koitokseen. Näin ehdin hieman lämmitellä sitä ja käyttää sen tarpeillaan, kun kiireisestä lähdöstä johtuen se ehti vain pissata matkalla autolle. Sitten siirryttiinkin halliin sisälle odottamaan omaa vuoroa. Ensimmäinen koira olikin jo lopetellut ja kuuntelemassa palautetta. Cava makoili löysän näköisenä mun jaloissa ja hieman kuikuili muita paikalla olevia koiria. Siirryttiin sitten omalla vuorolla kentän puolelle ja Cava nuuskutteli kovasti maasta herkkuja ja taisi jotain kuivia nameja sieltä löytääkkin. Heilutteli yleisölle häntää ja kävi pusuttelemassa maalimiestä alkuhaastattelun aikana. Ei kovin vietikkäältä otukselta siinä vaikuttanut. Kuulinkin yleisöstä hieman kommenttia tästä ja oma olo oli hieman nolo, että miten me nyt tänne tultiin. Siinä alkuhaastattelussa sitten naureskelinkin maalimiehelle, että katsotaan tuleeko tästä mitään. Maalimiehenä testissä toimi Esa Tapio.

Olin hieman hukassa testin aikana, itselleni ihan uutta tällainen. Olisi ehkä ollut kätevää jos olisi käynyt Cavan kanssa jo aiemmin maalimiehellä leikitettävänä, mutta kokemuksena tämä viettitesti oli oikein kiva. Cava syttyi leikkiin kivasti ja sille tekisi varmasti hyvää käydä toistekkin maalimiehen leikitettävänä. Itse en ainakaan saa siitä tuollaisia reaktioita esiin ja Cavalla tuntui olevan hurjan hauskaa. Esa kehui Cavan taistelutahtoa ja sanoi sen olevan kiva rotunsa edustaja. Loppukommenteissa sanoi, että saalisviettiä löytyy kivasti ja että Cava tykkää toimia korkeassa vireessä eikä se ole sille ongelma. Kehui toistamiseen, että mielenkiintoinen rotunsa edustaja (ei ilmeisesti siis oltu häpeäksi koko aussiepopulaatiolle!) ja nuoreksi koiraksi pärjäsi hyvin. Cavan ote leluun voisi olla parempi, mutta senkin osalta päästiin vihreälle puolelle arvostelussa, joten ei se vissiin ihan hirveän huono ollut ;) Puolustusviettiä ei testattu, juurikin nuoresta iästä johtuen. Ilmeisesti sitä testataan vasta 1,5vuotiaista ylöspäin (ja siinäkin käytetään koirakohtaista harkintaa).

Muutaman kerran Esa haukutti Cavaa ja kysyikin kovasti, että ollaanko tehty haukutustreenejä kun haukkuu niin kivasti. Vähän hämmästyi kun sanoin, että ei ole haukutettu. Alla video testistä (huomatkaa meidän vakuuttavat pinkit pörrövaljaat :D), alkuhaastattelu ja loppukommentit eivät ole mukana, mutta muuten koko testi näkyy videolla. Kiva oli myös, että Cavan suoritusvuoron jälkeen tuli muutamakin ihminen kyselemään Cavasta enemmän ja kehumaan, että kivan oloinen koira. Ja se sen on-offi! Testissä ihan liekeissä, mutta testin jälkeen ei jäänyt yhtään kierrokset päälle vaan autolle ja jäähkälenkille tassuteltiin remmi löysällä ja häntä rennosti heiluen.


LINKKI VIDEOON

perjantai 7. lokakuuta 2016

Junnutoko 2/12

Tänään tehtiin liikkeestä maahanmenoja ja seisomisia sekä kaukoja. Aloitettiin maahanmenoilla. Ne olivat nyt suhteellisen varmoja, koko kesä ja alkusyksy meni niiden kanssa painiessa. Ollaan siis vähän edistytty. Siltikään eivät ihan täyttäneet omia kriteereitä ja se ärsyttää ja harmittaa. Turhauttaa ihan hirveästi, etten ole osannut kouluttaa niitä Cavalle. Ollaan saatu hirveäsi vinkkejä ja treenattu myös tosi paljon, mutta silti haasteita riittää. Edelleen jatketaan vahvoilla avuilla ja pyritään leikin kautta hakemaan lisää nopeutta maahanmenoille. Opetan Cavalle nyt pyöri tempun, jossa pyörähtää siis ympäri ja siitä kun tulee pyörähdyksestä kohti niin välillä maahan käsky, jos se toisi iloisuutta ja nopeutta liikkeeseen. 

Seuraavana liikkeestä seisomista, joka on sujunut nyt kotitreeneissä varsin vahvasti. Ei sitten sekään toiminut nyt treeneissä. Todennäköisesti Cava kylläkin vaistosi oman harmistukseni maahanmenojen jälkeen ja meni sen takia hieman epävarmaksi. Tarjoili maahanmenoja ja hipsi seisomiseen. Kokeiltiin seisomiseen takapalkkaa, mutta Cava ei siihen vastannut kauhean hyvin. Unohti lelun sinne taakse ja halusi vaan tulla mun mukana eikä lelu siis vetänyt sitä yhtään puoleensa. Hassu pieni! Lelulle kyllä juoksi vapautuksista hirveällä innolla. Pienellä käsiavulla saatiin kuitenkin ihan hyviä suorituksia. Jäävät siis tehotreeniin (ihan kuin eivät olisi jo olleet). Seisomiset parempia, mutta niissäkin aikamoinen työmaa.


Viimeisenä katsottiin kaukoja. Istu-maahan vaihtoja. Alkuun niin, että olin maassa ja sen jälkeen seisoalteen. Cava teki hyvin. Muutama huono vaihto, mutta sain pidettyä omat kriteerit hyvin kasassa. Onnistuneeseen fiilikseen siis lopetettiin. Hieno Cava! On se silti maailman hassuin ja hulluin pieni tokoeläin <3 eniten oma osaamattomuus ja samojen tyhmien virheiden toisto ärsyttää! 

maanantai 3. lokakuuta 2016

Koda 8 vuotta!

Sitä hyvää, jota olen aina toivonut,
sitä kaunista, jota olen aina halunnut,
sitä ihanaa, josta olen aina haaveillut,
olen koirassani saanut. 
Onnea niin rakas ja tärkeä Koda ❤️

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Paimennus 14

Tänään ajeltiin ihanassa syysauringossa Vihtiin Cavan Laura-kasvattajan paimennusoppiin. Ihan ei löydetty samaa zen-mielentilaa kuin viimeksi Seutulassa, mutta ei meillä hassummin mennyt. Oma oppiminen vaan tuntuu välillä niin hitaalta, että meinaa alkaa turhauttaa. Cava oli kuitenkin kiltti ja taitava ja ansaitsi itselleen hurjasti kehuja.

Cavan 11kk posetus 

Ensimmäisellä kierroksella aloitettiin yhdessä niin, että oltiin Lauran kanssa molemmat lampailla. Cava aloitti hyvin ja rauhassa, mutta alkoi jossain vaiheessa ottaa Laurasta painetta ja hakeutui vahvasti mun luokse ja haki kontaktia. En oikein tiedä mistä tämä johtui, mutta sillä on aikaisemminkin ollut hankalaa jos lampailla on useampi ihminen. Ehkä siis tätä samaa -> monta ihmistä lampailla ja se tekee Cavan epävarmaksi että kenelle niitä lampaita pitää tasapainottaa ja tulee mun luokse kysymään, että mitäs äiti nyt tehdään? Sen sijaan, että hakeutuisi tasapainoon ja rauhalliseen kuljetukseen. 

Laura siis lähti pois lampailta ja jäin aitaukseen yksikseni. Alkuun oli hieman kaaosta kun en itse löytänyt oikeaa rytmiä ja päästin Cavan pari kertaa tulemaan mun kiellosta huolimatta ympäri. Tästä tuli itselleni aika tiukkaa palautetta ja ihan syystä. Cava pistikin hieman possuiluksi kun huomasi lepsuiluni ja jouduin hetkisen kokoamaan itseäni ja laittaa kiellot menemään Cavalle läpi. Ihan tyylipuhtaasti ei selvitty, sillä lampailla pyöriessäni onnistuin kompastumaan johonkin oksaan/lampaaseen ja lensin naamalleni maahan. Ah, näitä koiraharrastusten tähtihetkiä makoilla maassa henkeä haukkoen (hieman meni ilmat pihalle siinä tömähtäessä) ja lampaan kakkaa pois käsistä pyyhkien. Kielto meni kuitenkin läpi ja saatiin tehtyä kiva ja rauhallinen pätkä kuljetusta loppuun. Päästiin siis tauolle hyvillä mielin. Kivaa työtä Cava kuitenkin teki, itse olin vähän kankea ja hidas ja toisinaan koitin puuttua Cavan tekemisiin kun se toimi ihan oikein. Pitkä ja kivinen tie kuitenkin kuljettavana ennenkö voisi sanoa osaavansa paimennusta.


Toisella kierroksella saatiin selvitä ihan itsekseen alusta asti. Se sopi paremmin selkeästi Cavalle ja saatiin aika nopeasti kivoja pätkiä ja tilanteita tehtyä. Hieman Cava alkoi possuilla kun kävelin selkä siihen päin ja palattiin hieman taaksepäin ja otin pätkiä niin, että peruutin. Tällöin Cava teki kiltisti ja saatiin nättiä kuljetusta ja stoppeja ja uusia liikkeelle lähtöjä. Kivaa puuhaa, koira on taitava ja itsellekin tulee uutta oppia joka kerta vaikka oma oppimiskyky on selkeästi huonompi kuin koiralla. Eipä tässä muuta kuin leuka kohti rintaa ja kohti uusia paimennustreenejä! 

lauantai 1. lokakuuta 2016

Junnutoko 1/12

Aloitettiin eilen loppuvuoden kestävä tokokurssi Agility Akatemialla. Kouluttajana kurssilla on Nina Manner. Käytiin viime keväänä sama kurssi ja se kulki blogissa nimellä pentutoko, joten jatketaan samalla teemalla ja tämä kurssi saa nyt kulkea nimellä junnutoko. Mietin pitkään tälle kurssille ilmoittautumista, mutta ensimmäisen kerran jälkeen olen kyllä todella tyytyväinen, että päätin osallistua kurssille uudelleen. Ninan koulutustyyli sopii itselleni todella hyvin ja Cavakin tuntuu nauttivan treeneistä ja pistävän parastaan (niinkuin se aina). 

Meitä oli ensimmäisellä kerralla vain kaksi treenaajaa paikalla, joten treeniaikaa oli molemmille ruhtinaalliset 2x15min. Cavan treenikaverina oli ihastuttava bordercolliepentu. Olipa ihana katsoa heidän pentutreenejä. Pennut on <3


Cava aloitti omat treeninsä kaukokäskyillä. Näytin alkuun miten ollaan tehty I-M vaihtoja ja selitin, että ongelmana enemmänkin vaikeuttaminen/treenissä eteneminen kuin mikään isompi liikkeeseen liittyvä ongelma. Kommentiksi saatiin, että Cava tekee täydet ja nopeat vaihdot hyvällä tekniikalla. Nyt pitäisi kuitenkin lähteä reippaasti vaikeuttamaan ja haastamaan Cavaa treenissä. Se on päässyt aika helpolla ;) 

Kotiläksyksi saatiin ohjeeksi aloittaa sillä, että poistetaan nami kädestä ja tehdään muutama treeni niin, että annetaan reipas käsiapu auttamaan. Palkka tulee nopeasti kun vaihto on oikein suoritettu. Seuraavana vaiheena pienennetään käsiapua (ei niin isoa liikerataa) ja vähennetään käsiavun kestoa. Näillä lähdetään nyt sitten etenemään seuraavan viikon ajan kotitreeneissä ja ensiviikolla katsotaan kaukoja uudelleen treeneissä. 

Ensimmäisellä kierroksella otettiin toisena juttuna seuraamista. Näytin alkuun muutaman pätkän suoraa seuraamista. Siinä saatiin kommentiksi alkaa vähitellen kasvattamaan matkaa sekä kiinnittämään enemmän huomiota siihen, kun Cava välillä pomppii ja hamuaa kättä. Antaa kuulema rauhattoman ja häslän vaikutuksen kun tekee näin :D saatan ehkä tunnistaa oman koirani tästä. Muuten kehuja tuli Cavan asenteesta ja hyvästä seuraamispaikan pitämisestä. 

Seuraavana otettiin käännöksiä. Alkuun paikoillaan oikealle ja vasemmalle. Näissä Cavan paikka hieman vaihteli, ei tehnyt aina suoraa perusasentoa ja välillä teki valtavan loikan perusasentoon, välillä jäi vinoon taakse ja välillä oli liian edessä. Näiden hinkkaamista siis nyt kotiläksyksi ja tarkkana kriteerin kanssa. Cavalle on aina ollut takapään käyttö todella hankalaa ja se sama näkyy tässäkin treenissä. Treenatessa myös pitää muistaa vaihdella millaisia askelia tässä ottaa (molemmat suunnat, pieniä askelia, isoja askelia - kulman suuruutta vaihdellen). 

Seuraavana jatkettiin vielä muutaman toiston verran käännösten treenaamista niin, että lyhyt pätkä suoraan ja käännös. Näistä kommentiksi itselleni, että hidastelen turhaa ennen käännöstä, eli käännöksessä sama reipas kävely kuin ennenkin käännöstä. Cava teki käännökset superhienosti. Se oli tosi tiivis ja innokas ja käännökset sujuivat molempiin suuntiin paremmin kuin olisin vähäisestä treenistä johtuen uskonut. Jos käännökset alkaa väljentymään niin voi sanoa käskyn ennen käännöstä ja sillä auttaa Cavaa. Nyt kuitenkin sujui niin hyvin, ettei mitään lisäapuja tarvittu. Tästä olikin hyvä siirtyä huilimaan tauolle. 



Tauon jälkeen otettiin noutoa. Tai ei varsinaisesti noutoa vaan noudon aloitusta ja siinä hallintaa ;) noutohullulla koiralla kun menee välillä aivot hieman tilttiin noutokapulan astuessa mukaan kuvioihin. Aloitettiin treeni sillä, että Cava oli sivulla ja kouluttaja heitteli kapulaa maahan Cavan eteen eri suunnista. Kun Cava otti kontaktia niin siitä hurja leikkipalkka. Lelukaan ei kyllä aina voittanut kapulaa, joten lelupalkan arvon nostoa suhteessa noutoon taas tiedossa. Leikkimistä tarkoitus jatkaa kunnes Cava luopuu kapulasta oikeasti. Leikkimisen jälkeen Cavan voi päästää noutamaan. Tehtiin muutama toisto vielä niin, että minä heitin kapulan ja sen jälkeen toistettiin loppu samallalailla (kontakti-> superleikkiriekkupalkka). 

Cava pärjäsi hienosti, se ei kertaakaan yrittänyt karata kapulalle, vaikka ajatukset välillä vähän jäivätkin jumiin kapulaan. Hienosti tyyppi ajatteli ja keskittyi. Vähitellen tätä voi vaikeuttaa erilaisilla kuuntelu- ja keskittymistehtävillä. Ei siis lähetetä Cavaa suoraa noutamaan vaan se joutuu ennen noutoa tekemään pienen tehtävän, josta sitten pääsee noutamaan. Esim. sivulla maahan-istu->nouto, muutaman askeleen seuruu->nouto. Tästähän voi keksiä vaikka miljoona erilaista variaatiota. 

Loppuun vielä kapulan pitoa liikkeessä. Aluksi tehtiin mukana tulemista niin, että itse peruutan ja Cava tassuttelee edellä kapula suussa. Tämän jälkeen otettiin muutama hyppy kapula suussa. Se oli Cavalle aika vaikeaa (tuli hypystä ohi mun mukana), mutta sillehän ei mitään hyppy-käskyä ole varsinaisesti opetettu. No tein niin, että jätin istumaan ja annoin kapulan ja kutsuin hypyn toiselta puolelta. Nämä sujui hienosti. Cava sai kehuja hyvästä pito-otteesta ja nyt voidaan jatkaa näitä liikkeessä pitoja. Tarkkana kuitenkin, ettei tule yhtään mälväämistä kun Cavalla siihen on taipumista. Jos rupeaa kapulaa suussa pyörittelemään niin liike loppuu siihen. Erityisesti kun liikkuessa vire nousee niin se lisää Cavalla kapulan pureskelua. Eli ehdottomat ja tarkat kriteerit tässä. 



Nina kehui Cavaa kovasti, sanoi että Cava on kesän aikana saanut kivasti voimaa tekemiseensä ja että Cava on hurjan fiksu ihmelapsi. Kehuja saatiin Cavan iloisesta ja rennosta asenteesta ja siitä, että sillä kuitenkin selkeästi on ajatusta ja keskittymistä mukana. Mun hieno tokokoira <3