keskiviikko 31. elokuuta 2016

10 kk

Cava ja muut ihanat L-sisarukset täyttivät eilen 10 kuukautta. Hieman yli vuosi sitten sain sähköpostiini kutkuttavan viestin, jossa kerrottiin Raikun juoksujen alkaneen. Siitä alkoi malttamaton pennun odotus ja kova toivominen, että kaikki menisi hyvin ja vihdoinkin syntyisi se minun pentuni. Ja niinhän siinä sitten kävi ;) pentuaika on suhahtanut ohi melkein liian nopeasti ja nyt eletään arkea toisinaan niin ihanan ja toisinaan niin hirveän teinikoiran kanssa. 

Tuntuu melkeimpä hullulta ajatella, että Cava on jo saavuttanut virallisen kisaiän tokoon ja rallytokoon. Kisavalmis se tuskin on vielä vuodenkaan päästä. Tällä hetkellä häiriöksi tuntuu kelpaavan mitä kummallisimmat asiat ja keskittymiskykyä joko on tai sitten ei ole lainkaan. Aika ailahtelevaista siis. Treeneissä kuitenkin tullut onnistumisia ja kivalta näyttää ja tuntuu Cavan tekeminen. Vihdoinkin ollaan paikalla oloja saatu vietyä eteenpäin. Se tuntui kesän alussa vielä täysin toivottomalta tehtävältä. Nyt Cavalta onnistuu jo lyhyet (max. 1min) paikkikset melkoisessa häiriössäkin. Paljon treeniä toki edessä, mutta vihdoinkin ollaan saatu kiva pohja paikkiksille rakennettua. 


Luulin Cavan tiputtaneen kaikki karvansa ennen juoksuja. Sillä oli nimittäin hurja karvan lähtö tuossa elokuun alussa. Ilmeisesti ihan kaikki karvat eivät vielä silloin lähteneet vaan eilen huomasin sitä silitellessä, että karvaa lähtee taas älyttömästi. Toivottavasti ei ole ihan kalju kohta koko koira. Hauska nähdä millaisen  aikuiskarvan se päättää itselleen kasvattaa kunhan on ensin nämä karvat tiputtanut. 

Penturuokaa on enää muutamaksi viikoksi jäljellä. Nyt pitäisi käydä hakemassa uusi säkki jotain uutta aikuisruokaa ja aloitella totuttelu siihen. 10kk synttärien kunniaksi ostin Cavalle myös uudet valjaat. Edelliset jääneet jo jonkin aikaa sitten pieneksi ja lenkillä tykkään valjaista enemmän. Hurja ajatella, että nämä valjaat varmasti sopivat sitten vielä aikuisenakin. Ihan hieman niissä on kasvuvaraa, mutta uskoisin Cavan saavan sen verran massaa nyt kasvun pysähtymisen jälkeen, että sopivat varmasti hienosti hetken päästä. 

Voi että, sinne se mun pentu sitten hävisi <3 ja seuraavaa pentua ei kyllä ihan hetkeen tähän talouteen tule :D aika rankka homma oli nimittäin tuo pentuaika kerrostalossa ilman hissiä ja ihan yksinään hoitaa. Kaksi kuukautta niin juhlitaan jo 1v synttäreitä ja pikkuhiljaa pitäisi kai ruveta virallisia luustokuvauksiakin miettimään. Ne olisi tarkoitus hoitaa heti marraskuun alussa pois päiväjärjestyksestä. 

Syksyn treenikuviotkin ihan auki vielä, jotain tokovalmennusta olisi kiva saada että päästään kehittymään. Ryhmää ei vaan vielä etsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Paimennustreenejä on marraskuun loppuun asti varattuna, sen jälkeen varmaan jäädään pienelle paimennustauolle ja lopputalvesta/alkukeväästä katsotaan, miten Cava on kasvanut ja kehittynyt ja toivon mukaan sitten voisi jo aloittaa ihan varsinaista paimennuskoulutusta. 



tiistai 30. elokuuta 2016

Hyppytekniikan peruskurssi 2/3

Toisella hyppytekniikka kerralla tehtiin kasvavaa sarjaa sekä etäisyyden arviointia. Cava ei tehnyt tuota etäisyyden arviointia vielä, sillä se olisi ollut vielä liian vaikea Cavalle. Seurailtiin kuitenkin muiden suorituksia ja jossain vaiheessa pitäisi Cavallekkin tehdä itsenäisesti tätä etäisyyden arviointia, kunhan sille on rimat ensin esitelty. Tosin nyt syksyn tullen ja opiskelujen alettua voi olla, että valitettavasti jää koiraharrastukset hieman vähemmälle. Tai ainakaan ohjattuihin treeneihin ei varmasti ehditä niin paljon kuin mitä ollaan nyt kesän aikana käyty, itsenäisesti aiotaan kyllä jatkossakin treenata ahkerasti.

Aloitettiin siis kasvavalla sarjalla. Kasvavassa sarjassa on viisi estettä (Cavalla oli speed pumpit) ja jokainen väli on aina edellistä pidempi. Cavalla välit olivat 6-7-8-9ft ja nämä välit olivat hieman liian pitkät vielä tuolloin (heinäkuun alussa). Nyt ne saattaisivat jo olla ihan sopivat kun Cava on kasvanut ja sen askel pidentynyt jo entisestään. Ohjeeksi kuitenkin saatiin tehdä ainakin muutama kerta väleillä 5-6-7-8ft ja katsoa olisiko se Cavalle parempi.

Alkuun mulla oli haasteita saada Cava tekemään tämä sarja. Cava hämääntyi pitkistä väleistä eikä edennyt sarjan loppuun laitetulle lelulle, vaan karkasi vähän ihmeissään sieltä sarjan välistä. Hauskaa Cavalla ainakin tuntui olevan. Seuraavaksi kokeiltiin niin, että itse menin sarjan loppuun ja sieltä kutsuin Cavaa. Tässäkin Cava oli hieman hämillään kun oltin tehty niin paljon paikalla oloja ja olin häiriköinyt Cavaa erilaisilla huuteluilla ja muilla. Nyt se ei sitten ollutkaan varma, että saako sieltä paikalla istumisesta tulla missään tilanteessa pois. Aika paljon Cava selkeästi yleistää asioita ja vaatii vielä treeniä hieman tuohon kuuntelemiseen ;)

Lopulta saatiin pari onnistunutta suoritusta niin, että otettiin avustaja pitämään Cavasta kiinni lähdössä ja hetsasin sitä oikein kunnolla. Videolta näyttäisi aika kivoilta nuo Cavan pomput ja suoritukset.




LINKKI VIDEOON


Etäisyyden arviointia me ei siis tehty, mutta siinä on taas viisi hyppyä peräkkäin. Neljä ensimmäistä on tasaisin välimatkoin (Cavalle voi kokeilla ensimmäiset välit joko 5ft tai 6ft) ja viimeinen hyppy sitten pidemmällä 8-20ft. Viimeisen hypyn etäisyyttä siis vaihdelleen, niin että koira joutuu miettimään ja etsimään oikeaa ponnistuspaikkaa. Nämä treenit kuitenkin aloitellaan vasta kun rimat on Cavalle tutut. Olen tosi laiska ollut agilityn suhteen. Melkein hävettää, mutta onneksi meillä ei ole kiire minnekkään ja edetään rauhassa.

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Paimennus 10

Eilen käytiin Laura-kasvattajan opissa paimentamassa. Cavalla oli hurjasti virtaa ja kun oltiin ajoissa paikalla pääsi Cava kirmailemaan hetkeksi pellolle Kipinä-tädin kanssa. Cava vaikutti varsin tyytyväiseltä juoksukaveriinsa ja juoksuhetki varmasti tuli tarpeeseen ennen lampaiden tapaamista. Cava tajusi heti kun autosta pois hypättiin, että taas paimennellaan. Voi sitä ilon ja riemun määrää :) plussana taisi olla vielä Lauran ja kaikkien ihanien aussieiden tapaaminen. Ihana nähdä omaa koiraa niin onnellisena. 


Cava aloitti paimennukset ja alkuun tehtiinkin yhdessä Lauran kanssa aitauksessa. Kivaa kun on mukana joku, joka näkee milloin koira tekee oikein. Lauran mielestä Cava teki paljon fiksuja ja hyviä ratkaisuja lampailla. Taitava pieni! Vauhtia oli taas melkoisesti, mutta saatiin kivoja stoppeja kun otettiin lampaat lähelle aitaa rauhassa ja siitä pysäytettiin Cava. Ei tarvinut edes paljoa käskeä kun Cava itse tarjosi hyvin rauhoittumista ja pysähdystä. Ekalla kierroksella jo saatiin pieniä kuljetuksia aikaiseksi, mutta itse en oikein ollut kartalla ja kävelin liian hitaasti, jolloin Cava alkoi tekemään ylitöitä ja kiihtyi liikaa. Ensimmäiseen kierrokseen mahtui paljon hyvää, kaikesta huolimatta. 

Tämän jälkeen Cava pääsi autoon. Se kiihtyy vähän liikaa jos joutuu lammasaitauksen puolella odottelemaan pitkää kun muut tekevät. Siksi Cavan siis parempi odotella autossa kun siellä lepää ja rauhoittuu. Oli taas kyllä opettavaista seurata muiden työskentelyä ja aina on ihana nähdä muita aussieita paimentamassa. Kaikki tekivät hienoa työtä. Itselle tuli hyviä vinkkejä mm. siitä, että alotuksessa koira saa päättää kumpaan suuntaan lähtee, ainoa mitä pyritään kepin paineella estämään on se, ettei koira juokse lampaiden läpi/tule liian lähelle (mun on niin vaikea luottaa siihen omaan koiraan ja haluaisin niin kovasti kertoa sille, että minne sen kannattaa mennä. Vaikka se tietää sen kyllä minua paremmin, minne kannattaa mennä). Samoin Cavalle tuntui sopivan se, että se sai itse rauhoittua ja pysähtyä kun lampaat otettiin rauhassa lähelle aitaa. Pari kertaa koitin itse pysäyttää sitä, mutta kohta ja tilanne oli vääriä ja pysähdys meni pieleen kun lampaat yrittivät karata ja Cavan piti juosta pysäyttämään karkaamaan yrittävät lampaat. Ennen tokaa kierrosta otin Cavan pissalle ja käveltiin lammasaitaukselle rauhassa, en antanut Cavan vetää nelivetona ja väliin otettiin rauhoittumisia "käy siihen" käskyllä. Hienosti Cava kävi maahan ja otti rauhassa. Päästiin siis lampaille ilman, että Cava oli ylikierroksilla, vaikka mielentila ei vielä ihan ihanteellisin ollutkaan.

Tokalla kierroksella tehtiin aidasta aitaan kävelyä. Käveltiin ensin aitauksen toiselle puolelle aitaan kiinni ja siellä pysähdys ja pysähdyksestä rauhassa vapautus hommiin ja sitten käveltiin aitauksen toiselle puolelle aitaan kiinni. Tässä Cavaa jännitti jostain syystä ottaa lampaat portilta irti, oliko se sitten portin toisella puolella seisovat ihmiset vai mikä, mutta luovuttiin tästä harjoituksesta kun se oli Cavalle turhan vaikea eikä onnistumista meinannut tulla. Tehtiin sitten aitauksen keskellä kahdeksikkoa ja siinä kuljetusta. Cava teki yllättävän hienosti. Ei tarvinut huitoa kepillä vaan Cava pysyi hyvin lampaiden takana ja loppua kohden oli ihan oikeasti rauhallinen ja kivassa mielentilassa. Kivasti Cavalla kyllä on paimennusviettiä ja hauska nähdä miten vielä kehitytään (erityisesti minä) kun treenit jatkuvat! 


torstai 25. elokuuta 2016

Senni Huotarin toko 12/14

Eilen meillä oli taas Sennin toko. Saatiin osallistua tokoon juoksuista huolimatta, mutta pöksyt piti olla jalassa. Sekös oli Cavan mielestä tylsää ja tyhmää. Cava on saanut kotosalla olla ilman pöksyjä kun vuoto on ollut niin vähäistä ja pitää itsensä hyvin puhtaana. Treenit sujui siis melko huonosti ja koitetaan nyt totutella pöksyihin, mutta jos ne edelleen vaikuttaa ällöttäville niin jätetään varmaan sisätreenit juoksujen ajaksi tauolle. Turha käydä treeneissä, jos sieltä ei juuri mitään saa irti. Kotona treenit sujuneet kivasti. Maahanmenoihin ollaan saatu vauhtia ja iloisuutta, toki huonojakin tulee, mutta nyt on helpompi jättää palkkaamatta huonot kun hyviä ja palkan arvoisia suorituksiakin tulee. Kaukot ovat edistyneet kivasti. M-I vaihdot on hyviä ja samoin I-S vaihdot mennyt hurjasti eteenpäin. Kivaa kun treenaaminen ja hinkkaaminen alkaa näkyä. Eilen tehtiin lenkillä myös lyhyitä peruutuspätkiä. Peruuttaminen on tosi ruman näköistä, mutta vihdoinkin Cava on tajunnut lähteä taaksepäinkin seuraamisessa. Ainakin on nyt jotain mitä lähteä työstämään.

No mutta joo, eilisistä ohjatuista treeneistä. Ei paljoa pystytty tekemään kun Cava ei olisi halunnut edes kävellä pöksyt jalassa. Tehtiin siis vauhtiliikkeitä. Aloitettiin ihan vaan luoksetuloilla. Istumisissa valahti lonkalle, ei olisi halunnut istua vaan repiä juoksuhousuja, eikä siis malttanut edes keskittyä sitä aikaa, että pääsin kävelemään lyhyen matkan päähän ja kutsumaan luokse. Muutaman korjauksen jälkeen malttoi istua varsin tuskaisen näköisenä, luoksetulo oli vauhdikas ja leikkiminen oli kivaa. Otettiin luoksetuloja muutamia ja palkkasin Cavan niin, että sai juosta mun jalkojen välistä palkalle. Sujui kivasti ja vauhdikkaasti. Koitettiin ottaaa pätkää seuraamista, mutta se ei oikein ottanut onnistuakseen. Lelu kainalossa meni ihan kivasti, mutta vaati sen lelun näkyville, että jaksoi yrittää. Normaalisti oon palkannut namilla, mutta ruoka on juoksujen aikana maistunut huonosti ja treeneissä ei nyt syönyt ollenkaan.

Tehtiin lyhyt noutotreeni, mikä sujui ihan kivasti. Otti hyvin kontaktia ennen kapulalle lähetystä ja malttoi jopa istua ja odottaa kun heitin kapulan. Nostot olivat vähän laiskoja, samoin palautukset, mutta varmasti johtui nyt pöksyistä. Noudon jälkeen taukoa. Eipä kovin kivat treenit ollut kun näki, että Cava ei oikein nauttinut. Ensi viikolla kysäisen, jos voitaisiin tehdä vaikka hallin ulkopuolella omat setit niin ei tarvisi pöksyt jalassa treenailla. Toki voi olla, että viikossa Cava on tottunut pöksyihin.

Tauon jälkeen merkin kiertoa. Se oli haastavaa. Merkki oli hukassa ja Cava lähti merkille laiskasti. Paluu lelulle oli nopea, mutta kierto ei ollut kivaa. Nyt vahvistellaan kiertoa ja otetaan siitä kiva leikki, niin että siitä itsestään tulisi jo palkitsevaa Cavalle. Toki ennen Cava on tuostakin liikkeestä pitänyt joten vaikea sanoa mikä oli juoksupöksyistä johtuvaa. Koitetaan tehdä tästä kuitenkin kiva leikki ja esim. kahdella tötsällä ottaa vähän aksatyyliin kiertämistä.

Voi Cavaa. Se on ollut vähän vetäytyväinen nyt juoksuisena ja ruoka maistunut huonosti. Onneksi syö kuitenkin kädestä iloisesti niin ollaan treenailtu ja hinkattu niitä kaukoja ja muuta. On siis saanut masun täyteen vaikkei kupista ole ruoka juurikaan maistunut.

Cavan treeni-ilme eilen. Ei kauheasti naurattanut pientä :D 
Miten vaikea on saada kolmelle koiralle kivat ilmeet yhteiskuvaan? Neljäs ei edes suostunut tulla samaan kuvaan.. :D

lauantai 20. elokuuta 2016

Juoksut

Sniiiif! Mihin mun pikkupentu on oikein hävinnyt :( tänään aamulla huomasin pienen veritahran lakanoissa ja tsekkaus Cavan takapäähän osoitti, että Cavalla on juoksut alkaneet. Onhan se niitä jo hyvän tovin tehnytkin ja oon useampiin "onko sillä juoksut?" kyselyihin saanut tässä vastata. Nyt ne sitten vihdoin alkoi. Toivottavasti tämä selittää osaltaan Cavan viime aikaisia hajujen perässä haahuiluja ja keskittymiskyvyn puutetta. Mielenkiintoista nähdä miten ensimmäiset juoksut vaikuttavat. 


Kehtaako tätä enää sanoa pennuksi? 

perjantai 19. elokuuta 2016

Paimennus 9

Paimennuksesta on ollut hieman taukoa ja pienen harkinnan jälkeen päätin varata paimennuksen tälle viikolle. Meillä on yksi paimennus ensi viikolle varattuna, mutta tauko alkoi tuntua jo mahdottoman pitkältä. Siispä suunnattiin tänään Primal Sense Farmille Seutulaan paimentamaan. Paikalla oli myös Cavan veli Nuka. Kyllä vaan oli katsojilla hauskaa kun sekopääsisarukset (kouluttajamme antoi tämän imartelevan lempinimen näille mustille hulluille) kirmasivat lammasaitauksessa. Tauko ei varsinaisesti ollut tehnyt hyvää :D intoa ja vauhtia siis riitti. Hauskan samanlaisia ovat Nuka ja Cava. 

Ensimmäinen kierros meni melkoiseksi kaahotukseksi. Aloitus oli hyvä, mutta aika nopeasti Cavalla nousi kierrokset liikaa ja samalla vauhti ja liike muuttui sinkoiluksi. Hyviä pätkiä tuli kun lampaat pysäytti aitaan ja otti Cavalle samalla stopin. En tiedä missä pikkukoira on sen oppinut, mutta seistä tapitti nätisti ja käskystä vasta lähti uudelleen hommiin. Hieno! Kouluttaja sanoi Cavaa veljeään sitkeämmäksi ja kovapäisemmäksi. Cava ei helpolla nimittäin luopunut lampaiden ympäri juoksemisesta ja sinkoilustaan. Onneksi se on hurjan kiltti lampaille, mutta ensimmäisen kierroksen jälkeen minun piti ihan kysyä kouluttajalta, että kiinnostaako Cavaa paimennus lainkaan vai tykkääkö se vaan juosta.

Toinen kierros lähti onneksi paremmalla tuntumalla. Cavalla oli fokus jotenkin enemmän lampailla ja se keskittyi niihin. Yhden kerran koitti sinkaista lampaiden läpi ja siitä tiukka palaute ja tadaaa! Cavan sisäinen paimenkoira heräsi henkiin. Niin hienoa työskentelyä, ettei tosikaan. Ei tarvinut mitään palautetta. Käveltiin vaan aitausta ympäriinsä ja Cava tuli perässä siististi ja rauhassa puolelta toiselle seilaillen. Kyllä sitä taitaa se paimennuskin kiinnostaa, tänään vaan tauon tai muun takia alkuun liikaa virtaa. Paimennus<3 ja Cava<3 nyt voi hymyssä suin aloittaa viikonlopun vieton. 


torstai 18. elokuuta 2016

Senni Huotarin toko 11/14


Aloitettiin treeni maahanmenoilla. Voimakkalla käsiavulla sujui hyvin, mutta ilman käsiapua maahanmenot olivat hitaita ja moniosaisia (ts. ei mene kerralla maahan vaan hitaasti valuen). Hieman alkaa mietityttää, että oliko lainkaan oikea tapa opettaa maahanmenoa tarjoamisen kautta ja olisikohan ehkä helpompi opettaa maahanmeno uudelleen uudella käskyllä. 

Seuraavana otettiin eteentuloja. Maasta eteen Cava tuli kivasti ja käytti hyvin peppua ja etutassutkin tuli oikeaan kohtaan. Pientä edistystä havaittavissa viime viikkoon, mutta tarvitsee edelleen paljon vahvistamista ja ei ole vielä valmis liitettäväksi luoksetuloon.

Merkin kiertoa tehtiin viimeisenä enne taukoa. Tässä otti aika paljon häiriötä kun yksi ryhmäläinen saapui myöhässä paikalle ja tämä häiritsi Cavan keskittymistä. Ei siis saatu parhaita mahdollisia suorituksia aikaan. Cava on viime aikoina ottanut treeneissä kovaakin häiriötä mitä ihmeellisimmistä asioista ja välillä se tuntuu hukkaavan korvansa ja keskittymiskykynsä kokonaan. Ehkä tähän ikään liittyvää? En tiedä. 

Tauon jälkeen tehtiin vielä pieni pätkä seuraamista. Seuraaminen näytti ja tuntui aika kivalta. Tehtiin käännöksiä vasempaan ja lyhyitä pätkiä suoraan. Pyrin palkkaamaan Cavaa liikkeestä sillä se aika vahvasti pyrkii istumaan ja käännöksissä se on vähän huono juttu kun ei käytä takapäätä vaan istuu alas. Mutta kivalta alkaa lyhyet seuraamispätkät näyttää. 

Loppuun "loppupalkaksi" muutama nouto. Kivoja nostoja ja hyvä vauhti kapulalle ja takaisin. Super Sauks! <3

maanantai 15. elokuuta 2016

Heidi Pesosen tokokoulutus 4/5

Tänään oli toiseksi viimeinen kerta ATD:n tokokoulutuksessa. Ollaan saati Heidiltä paljon hyviä vinkkejä ja muutenkin hänen koulutustyylinsä on sopinut Cavalle tosi hyvin. Aloitettiin tänään treeni maahan menoilla. Cava menee vähän väärällä tekniikalla maahan... Tehtiin siis ihan pentutreeniä ja muistuteltiin sille miten sinne maahan mennään. Autoin Cavaa sukeltamaan maahan jalkani alta. Muutama tälläinen muistuttelu ja maahanmenot alkoivat parantua huimasti. Valtavasti näissä on hiomista, mutta vähitellen ollaan ainakin oikeaan suuntaan menossa. 

Tämän jälkeen Cava sai pienet raivarit, kun se huomasi oman peilikuvansa ja sille piti tietysti haukkua ja juosta sitä karkuun.. Voi pentua :D hetki siis pennun kalastelua taas työntekomoodiin ennen hommien jatkamista. Itselle näistä kommenttia, että pitäisi vaan itse pysyä rentona ja saada Cavan ajatukset muualle jos sille tulee tälläisiä höpsötyksiä. Nyt lähdin ehkä vähän sen mukaan tähän ja sekös Cavaa riemastutti kun yhdessä äiskän kanssa kauhisteltiin hirvittävää peilikuvaa. Enkä edes itse tajunnut tekeväni näin, auts! Oonpas kyllä niin pihalla tuon pienen mustan ajatuksista, ettei mitään rajaa. Onneksi Cava on kiltti pieni äitin tyttö <3 muuten oltaisiin varmaan pulassa.


Seuraavana tehtiin seuraamista. Alkuun Cava hieman pomputti, mutta tässä vaiheeessa ei kannata vielä liikaa puuttua liikaan innokkuuteen. Suorat pätkät olivat innokkaita ja aika pomppuisia. Hyviäkin pätkiä sinne mahtui ja pomputus parani kun lisättiin pätkiin haastetta (eri mittaisia pätkiä, käännöksiä yms). Loppuun tehtiin kahdeksikolla seuraamista. Erityisesti vasempaan suuntaan Cava käytti (vihdoinkin!) hienosti takapäätään. Ihanaa, että takapäätä jumppaavat treenit alkavat näkyä. 

Seuraamista tehtiin sen verran pidempi pätkä, että Cava alkoi hieman väsyä. Otettiin loppuun vaan muutama ruutuun juokseminen ns. loppupalkaksi. Näihin otettiin alkuun perusasennon ja katsekontaktin vaatimista. Hieman jää ruutuun kiinni, mutta pienen odottelun jälkeen otti kontaktia ja pystyi tulemaan sivullekkin käskystä. Vähitellen, vähitellen. Ehkäpä palaset vielä loksahtelevat paikoilleen ja saadaan kasattua isompia kokonaisuuksia. 

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Valmennusrenkaan tokopäivä

Tänään osallistuttiin Kennelliiton TOKO-valmennusrenkaan tokopäivään Keravalla. Vettä satoi kaatamalla, joten ei ehkä ihanteellisin sää treenailuille, mutta hyvää häiriötä. Paikka oli nurmikenttä, jonne oli rakennettu kehät ja mukana oli melko paljon koiria ja ihmisiä. Cava otti aika isoa häiriötä ihmisistä ja jonkun verran myös muista koirista. Hirveästi tekemistä ja häiriötreeniä pitäisi päästä tekemään. 

Cava oli ensimmäisenä vuorossa, joten ehkä se ei ollut ehtinyt tottua paikkaan ja hälinään. Aloitettiin 20 minuutin treenillä Sirke Viitasen opissa. Olisin halunnut tehdä seuraamisen käännöksiä, mutta Cava vaati alkuun perusasento ja katsekontaktitreeniä, jotta sain sen kuulolle ja hommiin kanssani. Harmitti kauheasti kun Cavaa kiinnosti kaikki muu paitsi minä ja yhdessä tekeminen. Tehtiin alkuun harjoitusta, jossa Cava seisoi edessäni ja koitin hieman kädellä auttaen saada sitä pyöräyttämään takapäätään oikealle ja vasemmalle. Saatiin muutamia hyviä toistoja kun sain avut annettua oikein. Oikealle Cava oli huomattavasti jäykempi kuin vasemmalle. Pitäisi ehkä käyttää se taas hierojalla/fyssarilla tms.


Tehtiin vielä muutamia lyhyitä seuruupätkiä suoraan ja siitä käännöksiä. Vasemmalle kääntyi pienellä käsiavulla oikein hyvin, paikoitellen jopa hieman ylikin. Siinä saa olla tarkkana. Oikealle osa käännöksistä oli hieman löysiä, johtuen varmaan jäykkyydestä oikealle. Paljon nyt vaan käännöstreenejä, että saadaan edistystä. 

Vikana juttuna otettiin vielä ruutua. Tehtiin muutama lähetys pidemmältä matkalta eri suunnista ruutuun. Sirken mielestä Cavalla oli hyvä ajatus jo ruudusta ja se osasi etsiä ruutua katsellaan vaikka itse koitin väittää muuta :D hyvä motivaatio tuntui olevan Cavalla ruutuun ja vauhtia ja intoa riitti. Lähdettiin myös opettamaan Cavalle ruudun paikkaa niin, että jätin Cavan istumaan ruudun reunalle ja vein lelun ruudun takaosaan ja lähetin Cavan ruutuun. Koska tämä sujui niin hyvin tehtiin seuraavat pari toistoa niin, että ruudussa ei ollut lelua vaan heitin lelun vasta kun Cava oli syöksymässä oikealle paikalle. Vaihdettiin vielä toiseen reunaan ja tehtiin samat toistot sieltä puolelta ennen ajan loppua. Cava tajusi jutun nopeasti ja se oli superinnokas ja taitava <3


Tämän jälkeen seurasi 20minuutin tauko, jonka jälkeen meillä oli vielä toinen 20minuutin treenivuoro Emmi Lavikkan opissa. Aloitettiin toinen treenivuoro merkin kierrolla. Lähetin Cavan sivusta pienellä virittelyllä. Cava kiersi nopeasti ja vauhdikkaasti. Hieman otti taas häiriötä muista koirista ja erityisesti vieressä vapaana hepuloinut villakoira hieman kuumensi Cavan tunteita ja vaikeutti keskittymistä. Häiriötreeniä vaan lisää... 

Merkin kiertoon lisää matkaa ja häiriöitä (ei ehkä vielä niitä vapaana juoksevia koiria, mutta leluja ja kapuloita). Vahvistusta eri käskyihin, millä kiertää vastapäivään ja millä myötäpäivään. Nyt näyttäisi myös väljyysongelma jääneen taakse ja kaikki kierrot olivat suhteellisen tiiviitä. 


Loppuun tehtiin liikkeestä istumisia. Alkuun tein niin, että Cava oli edessä. Nämä sujui kivasti. Käsiavulla hieman vauhtia, mutta osasi kyllä jo käskystä istua. Alettiin myös tehdä näitä niin, että kävelin selkä Cavaan päin ja Cava vierellä vuorotellen oikealla ja vasemmalla puolella. Onnistui käsiavulla melko kivasti. Joitakin hitaita toistoja, mutta pääasiassa tosi hyviä ja napakoita istumisia. Jääviä voisi treenailla myös niin, että käskyt tulisi koiralle yllärinä ja vähitellen kasvattaa vaatimustasoa sen suhteen. Hyvä vinkki oli myös, että myöhemmin kun Cava on vähän varmempi vielä näistä niin tehdä sellaista, että heittää Cavalle namin kauemmas ja kun Cava lähtee tulemaan namin luota käskee sen istumaan/seisomaan/maahan ja heittää namin toiseen suuntaan ja sama homma. Aika vaikealta kuulosti, mutta katsotaan kunhan joskus päästään tätä treeenaamaan. Vielä olisi varmasti liian haastava Cavalle. 

Treenien jälkeen tiedossa oli paras loppupalkka, mitä Cava tietää. Nimittäin sisarusten kanssa juoksua ja painia. Paikalle saatiin kerättyä 5/6 L-pennuista sekä Raiku-äippä. Komea kokoonpano:


Kuvista kiitos Niinalle ja Tuulille! 

torstai 11. elokuuta 2016

Senni Huotarin toko 10/14

Eilen tokoiltiin Sennin opissa Veikkolassa. Oltiin suhteellisen ajoissa paikalla, joten lenkitin Cavaa hieman ja otettiin lämpäksi railakas palloleikki. Cava ei ole sellainen pallohullu koira, mutta innostui pallosta kun oppi ottamaan siitä vauhdissa koppeja. Cava myös palautti pallon aina suoraan mulle, joko käteen tai jalkoihin tiputtamalla. Ei lähtenyt rallattelemaan omiaan. Loppuun sai kantaa palloa suussa. Luulen, että tämä pallolämppä auttoi ja Cava oli huomattavasti kivempi treeneissä kuin viime kerralla. Keskittyi hommiin eikä rallatellut ympäri hallia kun ylimääräiset energiat oli purettu. 

Cavan kanssa aloitettiin ja ensimmäisenä tehtiin maahanmenoja. Nämä vaativat nyt todella hiomista. Ollaan kesällä tehty niitä vähemmän, mutta kuitenkin silloin tällöin. Nyt tuntuu välillä ettei Cava edes tiedä mitä maahan tarkoittaa.. Tehtiin seisomasta/liikkeestä maahanmenoja sekä ihan vaan istumasta maahanmenoja. Istumasta maahanmenot olivat oikeastaan aika hyviä, hieman lisää nopeutta niin ovat oikein kivoja. Ehkäpä ahkera kaukojen treenaus näkyy tässä. Seisomasta/liikkeestä maahanmenot tökkivät. Niitä nyt vaikka vahvasti käsiavulla auttaen, että saadaan onnistumisia.

Seuraavana tehtiin luoksetuloa. Tosin treeni muuttui paikalla istumisen treenaamiseksi kun Cava päätti lysähtää lonkalleen makaamaan sillä sekunnilla kun selkäni sille käänsin ja kävelin pois. Ei oikein tuntunut tuolla istualteen odottelulla olevan Cavalle hirveästi mitään arvoa. Tehtiin siis lopulta monta istu-odota pätkää erilaisilla etäisyyksillä ja ajoilla ja kivasti onnistui lopuksi. Pari kertaa otettiin ihan luoksetulokin sitten loppuun, niissä ei mitään ongelmaa. Lähti hyvin ja tuli vauhdilla. Tämän jälkeen pieni tauko.


Tauon jälkeen aloitettiin noudon pidolla. Se sujuikin ihan loistavasti. Cava selkeästi tajunnut idean. Ei tiputellut tai mälvännyt kapulaa. Otettiin häiriöksi käsien laittamista kapulaan ja kevyttä vetoa kapulasta. Ei ongelmaa. Niin söpö 10 oppilas Cava vakavalla ilmeellä ja hieman tosikkona kulmat rypyssä keskittyi ja piti kapulaa. Hupsu pieni! 

Tokana otettiin hyppyä. Saatiin siinä taas treenattua lisää istumassa odottelua. Nyt se sujuikin mainiosti. Hypystä Cava tuli vaan juoksemalla yli kun oli vielä niin matalalla este. 

Viimeisenä katsottiin eteentuloja. Ei huomattavaa edistystä vaikka tätä ollaan nyt hinkattu ja hinkattu kaikki illat olohuoneen matolla. Kokeiltiin niin, että mulla on palkka käsissä ja kädet siinä kohtaa missä Cavan pään tulisi olla. Ongelmanahan siis se, että Cava puskee liian lähelle ja etenkin kovemmasta vauhdista/pidemmältä matkalta törmää niin, että sattuu (ainakin minua). Ehkä siitä ei tulekkaan pk-koiraa ja luovutaan typerästä eteentulosta kokonaan haha! :D tai sitten vaan jatketaan treenejä. Innokas iholle tuleva pieni auspai. Olipa kivat treenit. Plussaa minulle, että osasin suunnitella kerrankin treenit niin, että mukana myös kivoja juttuja. Cava ei väsähtänyt ja itse en turhautunut kaikkeen mitä en ole osannut Cavalle opettaa. Saatiin onnistumisia ja sitten oli niitä haastavampia juttuja.


tiistai 9. elokuuta 2016

Ansu Leimanin tokokoulutus 1/2

Ostin viime kuussa muutaman tuurauspaikan labradorinnoutaja kerhon tokokoulutuksiin, kouluttajana molemmilla kerroilla valmennusrenkaan jäsen Angelica Leiman. Eilen oli ensimmäinen niistä. Hieman jännitti, miten Cava suhtautuu paikalla oleviin labbiksiin kun juuri kaksi labbista säikäytti sen viime viikolla pahemman kerran. Cava ei kuitenkaan tuntunut välittävän, se ei ottanut labbiksista isompaa häiriötä kuin normaalisti eikä sille selkeästikkään ole jäänyt kammoa tietyn näköisiin koiriin. Se olisi ollut ehkä helpoin tilanne ja helpoiten totuttamisella pois menevä. Sen sijaan Cavalle on tullut isokin ahdistus kohti tulevista koirista. Ohitukset ovat vaikeita, se joko hätääntyy tai menee puolustuskannalle. Haastavaa, kun ei tiedä yrittääkö se rypistellä pakoon vai alkaako se raivoamaan. Ohitukset joihin Cava ehtii valmistautua sujuvat hyvin ilman ongelmia kuten ennenkin, mutta Cavalle yllätyksenä tulevat koirat aiheuttavat siinä tällä hetkellä suhteellisen voimakkaita reaktioita. Eipä auta muu kuin treenailla ja totutella. Eiköhän se mene ohi ajan kanssa kuitenkin. Tuntuu vaan kurjalta kun Cava ei nyt tällä hetkellä selvästi luota minuun näissä tilanteissa vaan aika iso särö saatiin aikaiseksi meidän väliseen luottamukseen.

Mutta treeneihin, Cava oli neljäntenä vuorossa, joten jonkun aikaa saatin odotella. Ryhmässä muut koirakot olivat kisaavia, joten oltiin täysin eri tasolla kuin muut. Eipä onneksi haitannut, kun jokainen teki vuorollaan omia juttujaan. Labbikset olivat varsin hauskan oloisia tokokoiria, monella hurja työmotivaatio ja häntä huiskuten tekivät hommia. Moni treenasi ohjattua noutoa ja tunnaria ja oli itselle mielenkiintoista seurata edistyneempien treenejä. Kivoja ideoita tulevaisuuden treeneihin ja taitavia koirakoita on aina mukava seurata.

Cava aloitti treenit seuraamisella. Tehtiin suoria pätkiä ja muutamia kulmia. Suorilla ihan ok menoa, otti kouluttajasta tosi paljon häiriötä ja alkuun sain hieman taistella, että pysyi mun kanssa hommissa eikä rynnännyt pusuttelemaan tuomaria. Pöhkö ylisosiaalinen pikkumusta. Kouluttaja käski olla hieman mustavalkoisempi, Cava alkaa olla jo niin fiksu ja taitava, että pitäisi selkeämmin tehdä sille selväksi mitä haluan. Jos se mokaa niin palkkaa ei tipu vaan uusi yritys, jossa vaikka auttaen varmistetaan onnistuminen ja siitä palkka. Suoralla kuitenkin pääasiassa kiva asenne ja paikka. Perusasennot hieman vinoja, jos pysähtyminen tulee sille yllätyksenä. Tosin ollaan nämä lopun perusasennot otettu mukaan vasta muutama viikko sitten, joten ei paniikkia sen suhteen, eiköhän ne sieltä vähitellen löydä oikeille paikoille. Käännöksiä tehtiin paikallaan muutamia. Niissä paljon hiomista. Lisää siis perusasentotreeniä ja takapään käyttön vahvistamista.

Lisäksi otettiin maahan menoja. Niissä ongelmana hitaus ja se, että kyynärät tuppaavat jäämään hieman ylös. Ansun mielestä Cava ennakoi palkkaa ja tästä syystä ei tee loppuun asti. Olen varmasti joskus palkannut sitä puolikkaista maahanmenoista ja siitä syystä tarjoaa nyt tuota. Välillä vaan vaikea nähdä, että onko se ihan alhaalla vaiko ei. Lisää luopumistreeniä palkasta ja kivana vinkkinä oli opettaa temppuna koira pyörähtämään ympäri ja siitä pyytää maahan (ja miksei istumaan/seisomaan). Nyt kuitenkin vahvistellaan maahanmenoja ja pidän tarkasti kriteereistä kiinni. Jos saadaan treeniseuraa niin pitää pyytää, että joku olisi kyykyssä vieressä niin näkisi paremmin, että meneekö se varmasti ihan maahan asti. Ja tosiaan tässäkin -> ei palkkaa huonoista suorituksista.

Vikana tehtiin eteentuloja. Niissä erityisesti sitä, miten saisi Cavan itse korjaamaan jos tulee vinoon. Pyörimistä siis molempiin suuntiin Cava edessä, Cava yllättävän hyvin tajusi idean ja korjasi paikkaansa. Selkeästi alkaa olla ajatus, edessä ja suorana. Eipä siinä muuta sitten ehdittykkään tehdä. Tuntui. että tämä 20min oli hieman liian pitkä pätkä Cavalle ja se selkeästi väsähti. Täytyy nyt tehdä lyhyitä motivaatiotreenejä kotosalle, ettei aina tule pitkiä treenejä, jossa hinkataan vaan vaikeita asioita.


Näin rennosti odotteli vaikka hurjat labbikset teki vieressä noutotreenejä.

perjantai 5. elokuuta 2016

Kauhun hetkiä

En ole ikinä pelännyt niin paljon kuin eilen. Eikä varmasti Cavakaan. Vieläkin puristaa rintaa kun muistelen Cavan pelonsekaista ilmettä ja tilannetta kun kumpikaan meistä ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Mulla on tapana viettää molempien koirien kanssa aikaa erikseen. Eilen oltiin Cavan kanssa kahdestaan metsälenkillä. Treenailtiin vähän ja ihan vaan oltiin. Cava rallatteli ja hepuloi pusikoissa ja sillä oli valtavan hauskaa. Miten elämä välillä onkin niin hassua. Yhdessä sekunnissa kaikki on hyvin ja seuraavassa sekunnissa kaaos valtaa tilanteen. 

Käveltiin hieman polun ulkopuolella ja Cava rallatteli mustikkapuskissa kun yhtäkkiä sivusta ryntäsi kaksi labradorinnoutajaa ja ne lähtivät jahtaamaan Cavaa. Tilanne oli sekunneissa ohi kun koirien omistajat kutsuivat koiransa luokse, mutta Cavaa ei kuulunut tai näkynyt missään. Hetken odoteltiin mutta nopeasti tultiin siihen tulokseet, että labbisten omistajat jatkavat matkaa toiseen suuntaan ja itse lähden etsimään Cavaa. Pikkukoira kun oli selkeästi säikähtänyt labbisten yllätyshyökkäyksestä. Tilannehan oli varsin harmillinen vaikkei varsinaisesti kenenkään vika ollutkaan, labbikset olivat leikkimässä keskenään kun jossain vaiheessa ajautuivat niin lähelle, että bongasivat Cavan ja ihan hyvällä olivat sen kanssa tulossa leikkimään. Cava puolestaaan hepuloi omiaan ja labbikset tulivat sille (ja itselleni) yllätyksenä ja se säikähti pahemman kerran.

Sain tarpoa lähes 15minuuttia metsässä. En tiennyt enää pitäisikö minun huutaa Cavaa luokse vai olla hiljaa. Koitin pitää itseni rauhallisena, mutta tässä vaiheessa kyyneleet valuivat jo silmistä. Pikkukoiraa ei näkynyt missään. En muista, että sydämeni olisi koskaan hakannut niin kovaa. Kunnes siinä vaiheessa kun olin jo valmis luopumaan toivosta ja soittamaan apujoukkoja kuulin sivusta pienen rasahduksen. Cava seisoi siellä, melkein 10 metrin päässä minusta. Täristen, yksi etutassu pystyssä ja häntä tiukasti koipien välissä. Se oli tulossa minun luokse, mutta säikähti ripeää liikkumistani ja itse huomasin sen vasta tässä vaiheessa. Kyykistyin maahan ja koitin jutella Cavalle, mutta puhuminen sai sen vaan enemmän varuilleen. Istuin 20 minuuttia pois päin Cavasta ja tutkailin maata. 20 minuuttia koitin varovasti vilkuilla, mitä pikkukoira tekee ja rohkenisiko se yhtään. Minuutit tuntuivat tunneilta ja aika mateli hitaasti. Koitin rauhoitella itseäni, mutta Cavan pelokasta ja epävarmaa ilmettä katsellessa tuntui että oma sydän särkyy. 

En kestänyt sitä tunneta enää yksin metsässä vaan pakko oli laittaa viestiä ja avunpyyntöjä eteenpäin kun ei tosiaan 20 minuutissa saatu mitään edistystä aikaiseksi ja Cava näytti sille, että pienikin ääni/liike ja se sinkaisisi pakoon. Laitoin viestiä ensimmäisenä Cavan kasvattajalle ja sisarusten omistajille. Saatiin heti tukea ja neuvoja, omat aivot kun löivät ihan tyhjää paniikin vallatessa isompaa ja isompaa osaa mielestä. Lisäksi laitoin yhdelle lähellä asuvalle kaverilleni viestiä. Hän löysi paikalle melko nopeaan ja käveli poluilla kauempana ja pyysi ihmisiä katsomaan, ettei nyt ainakaan kenelläkään karkaisi koira Cavaa lisää säikyttämään. Ihanan ymmärtäväisiä olivat ihmiset! Ottivat koiransa kiinni ja lupasivat kiertää kauempaa etteivät osuisi meidän kohdalle.

Itse kokeilin saamiani neuvoja, koitin sanoa Cavalle erilaisia sille tuttuja sanontoja, mutta edelleen puhuminen säikytti sitä. Kykin vähän lisää maassa ja kävelin pois päin. Ei merkittävää edistystä. Cava ei kävellyt perässä ja en uskaltanut kävellä niin kauas että menettäisin siihen näköyhteyden. Cavan kasvattaja lupautui tulemaan henkiseksi tueksi kunhan ehtisi ja tämä hieman rauhoittu mieltäni. Kyllähän Cava varmasti Lauran tunnistaisi ja saataisiin lukko avattua? 

Oli kulunut jo yli tunti ja edelleen kyhjötettiin yksin metsässä. Nyt aloin Cavasta nähdä rauhoittumisen merkkejä. Sen pää kääntyili perääni jos liikuin ja se koitti selvästi nuuskia minun suuntaan. Koitin kävellä eri puolille jos se saisi jostain hajua, mutta metsässä ei juurikaan tuullut, joten tämä ei oikein toiminut. Häntäkin oli hieman rentoutuneempi vaikkakin edelleen koipien välissä. 

Jossain vaiheessa liikuin sen verran sivusuunnassa Cavan ohi enemmän sen takapuolelle, että sen oli käännyttävä jos haluaa edelleen pitää minua silmällä. Kääntyessään se kai sai kinttunsa taas liikkeelle ja lähti pienen hetken kuluttua tulemaan varovaisesti kohti. Puolen välin tienoilla se jäi hätäkakalle ja tässä vaiheessa oma kanttini ei enää kestänyt vaan ryntäsin nappaamaan sen kiinni. Ei varmasti ollut paras mahdollinen tapa ja säikähtäessään Cava olisi voinut kadota nopeastikkin, mutta en vaan itse kestänyt enää sitä tilannetta. Riski kannatti ja Cava rentoutui heti kun lopullisesti tunnisti minut. Siinä sitten tovi istuttiin ripulikakkojen vieressä (:D), minä pillittäen ja Cava onnesta soikeana syliin kiipeillen ja pusutellen. 

Hirveä tilanne. En ole ikinä koskaan ollut niin peloissani ja epätoivoinen. Kun tuntuu, ettei yksinkertaisesti ole mitään mitä voisi tehdä. Jälkihoitoon menee varmasti tovi, en tiedä koska uskallan Cavan taas päästää vapaaksi. Hyviä koirakokemuksia olisi myös tarkoitus kerätä nyt lähiviikkoina. Mutta tärkeintä: nyt on lapsikoira turvallisesti sylissä sohvalla ❤️

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Senni Huotarin toko 9/14

Tänään jatkettiin tokoilua Sennin opissa kesätauon jälkeen. Oltiin Cavan kanssa ainoana paikalla, mikä taisikin tällä kertaa olla hyvä asia. Cava oli nimittäin aivan villinä ja se ei meinannut malttaa keskittyä lainkaan. Ihmeellistä, ollaan touhuttu normaalisti ja lenkkeilty normaalisti, mutta Cava oli kuin muurahaisia pyrstössä. Se ryntäili ympäri hallia hepuleissa ja pyöri ja hinkkasi itseään maahan..?! En ole ikinä nähnyt sitä noin sekaisin. Lähinnä vaan nauratti pikkukoiran ilo ja riemu, vaikka treenit tällä kertaa menivätkin pitkälti keskittymiskyvyn kaivamiseen. 


Aloitettiin seuraamisella, josta ei alkuun meinannut tulla mitään. Haettiin keskittymistä ottamalla muutamia perusasentoja (jotka olivat super hienoja!) ja vähitellen perusasennosta sitten seuraamispätkiä. Seuraamisessa aika paljon poikitusta, mitä ei tosin ole normaalisti esiintynyt, joten pistän tämän päiväisen adhd-kohtauksen piikkiin. Otettiin lyhyitä 1-3 askeleen seuraamisia ja lopetettiin kun saatiin muutama pätevä toisto. 

Seuraamis-teemalla jatkettiin vielä hiomalla vasemmalle käännöksiä. Tässä Senni piti naksutinta ja naksutteli oikeista kohdista. Cava meni tästä selkeästi hieman hämilleen, yritti hakea Senniltä palkkaa ja tarjota tekemistä sinne suunnalle :D takapään käyttö on kesätauolla kehittynyt kivasti ja siinä saatiin monta hyvää pätkää. 

Tämän jälkeen siirryttiin eteentuloihin. Cava tulee suhteellisen lähelle. Tehtiin lyhyillä etäisyyksillä niin, että laitoin jalkojani hieman koukkuun. Tämä ei kauheasti auttanut -> Cava törmäsi koukussa oleviin polviin ja ajautui vinoon, jolloin suoritukset olivat normaalia huonompia. Seuraavaksi näytin muutaman pidemmältä matkalta. Ne olivat yllättävän hyviä. Suoria ja täpäköitä ja etäisyys pysyi kivasti. Tämän jälkeen tehtiin vielä muutama lyhyeltä matkalta niin, että jalkojeni edessä oli rima ja Cava ei saanut tuoda tassuja riman yli. Nämä sujui hienosti, rima auttoi Cavaa hahmottamaan omaa paikkaansa paremmin ja eteentulot oli siistejä. Tehdään näin nyt hetken aikaa, että Cava hahmottaisi paremmin oikean kohdan. Suoruus on parantunut kivasti ja eteentulot olivat suoria ja täsmällisiä. Tämän jälkeen lyhyt juomatauko ja annoin Cavan rallatella lelun kanssa hetken aikaa.

Loppuun katsottiin istu-maahan kaukoja. Ne olivat kehittyneet kivasti. Siirryin jo seisomaan ja näiden tekemiseen Cava keskittyi hienosti. Hieman on jo ennakoimista mukana, joten nyt täytyy tarkemmin olla palkkaamatta sitä muista kuin niistä, joihin se on saanut käskyn. Ihan vaiheessahan nämä ovat, mutta kivasti tekniikka mennyt jo eteenpäin ja vaihdot ovat mukavan teräviä. Hienosti pysyy myös takapää paikoillaan.


Viimeisenä tehtiin noutoa. Nyt olisi tarkoituksena vähitellen koota noutoa valmiiksi liikkeeksi. Aloitettiin sillä, että heitin kapulan ja pyysin Cavan sivulle ja katsekontaktista sai palkaksi noutaa kapulan. Alku oli vaikea, mutta lisää treeniä! Cava oppii tämän varmasti nopeasti. Tokomotivaatio taas huipussaan!