maanantai 7. maaliskuuta 2016

Match Show debyytti

Tänään suunnattiin aamulla aikaisin Ojankoon Racinel Areenalle HSKH:n match showhun Cavan kanssa. Ilmoitin Cavan isoihin pentuihin, vaikka sainkin valita että meneekö isoihin vai pieniin. Ajattelin ilmoittaa sen isoihin, koska se ei ole harjoitellut pöydällä seisomista ja siitä kuitenkin kasvaa niin iso, ettei sitä jatkossakaan voi pöydällä esittää. Cava tuntui kyllä hirveän pieneltä siellä isojen pentujen kehässä kun suurin osa oli jo Cavaa vanhempia. Varsinainen miniaussie, no eiköhän se vielä kasva jokusen sentin.

Oltiin tosi hyvissä ajoin paikalla ja se olikin meidän tapauksessa hyvä vaihtoehto. Cavaa jännitti taas alkuun vieras halli ja erityisesti haukkuvat koirat. Itseni täytyy todeta, että olipas meteliä! Cava kesti lopulta haukkuvat koirat paremmin kuin minä, itseäni ärsyttää todella paljon jatkuva koirien räkytys ja omilta koiriltani en todellakaan hyväksyisi sellaista ulinavinkumiskiljumishuutokonserttia mitä tänään joiltakin koirilta kuuli. En tarkoita varsinaisesti arvostella ketään, jokainenhan päättää itse mitä koiraltaan hyväksyy, mutta itseäni nyt vaan ärsyttää koirien haukkuminen. Toisaalta mun omat koirat esimerkiksi hyppivät ihmisiä vasten ja olen sen suhteen melko lepsu ja voin kuvitella, että se jos mikä ärsyttää taas sitten muita.

Aluksi ihmeteltiin Cavan kanssa hallia ja kun se alkoi olla rennompi niin otin Cavan lemppari lelut esiin ja leikittiin hetki. Leikki tosi hyvin ja keskittyneesti, paremmin kuin maanantain tokossa, joten olin tosi tyytyväinen pieneen. Otettiin myös vähän tuttuja tokojuttuja (perusasentoa, kontaktia ja maahanmenoa) sekä näyttelyseisomista. Kaikki sujui tosi hienosti häiriössäkin. Häkkiin Cava rentoutui ihanasti ja kävi oikein nukkumaan. Aiemmin se on ollut vähän vastahakoinen viettämään aikaa häkissä, mutta tänään se selvästi hakeutui häkkiin ja kävi siellä lepäämään, jes!

Kehässä meillä oli vastassa lähemmäs vuoden ikäinen australianpaimenkoira. Aika hauskaa, tää on varmaan 4 tai 5 kerta kun saan mätsäreissä kehään kaveriksi saman rotuisen koiran kuin oma. Meidän pari esiintyi tosi nätisti ja huomasi, että he olivat selkeästi harjoitelleet jo enemmän. Cavaa jännitti jonkun verran edelleen haukkuvat koirat ja kehän reunalla hengailevat koirat. Seisotuksissa se oli ihan ok, tosin en yhtään tiedä seisoiko se nätisti kun en oikeastaan juurikaan asetellut sitä vaan stoppasin sen vaan liikkeen jälkeen johonkin asentoon idealla, että kunhan seisoo.

Kumpi on enemmän pihalla, minä vai Cava? 
Kun tuomari tuli tutkimaan koiria niin Cavan seisominen levisi totaalisesti ja ensimmäinen reaktio oli kiivetä tuomarin syliin. HAHA! Niin tyypillistä Cavaa, että jouduin itse pidätellä naurua tässä kohtaa. Niin onnessaan Cava oli kun vihdoinkin joku ihminen halusi rapsutella nimenomaan häntä. Tuomari tutki Cavan tosi nätisti vaikka pikkumusta heilui ja hyöri onnessaan eikä oikein malttanut enää tässä vaiheessa seistä. Hampaat Cava antoi katsoa nätisti ja tuomari kehui, että hyvin ovat jo hampaat alkaneet vaihtua ja purenta näyttäisi tällä hetkellä olevan ok. Hampaiden näyttäminen olikin ainut asia mitä oltiin harjoiteltu etukäteen.

Tämän jälkeen vuorossa oli lisää juoksemista ja Cava sai selkeästi lisää itseluottamusta ja uutta boostia ja tämän jälkeen esitettiinkin astetta lennokkaammat liikkeet. Olin itse hieman pihalla tässä kohtaa. Tuomari halusi ensin nähdä liikkeet edestakaisin. Se sujui vielä ihan ok ja oletan ainakin etten pahemmin mokannut siinä, Cava nyt esitti hieman hyppyjä ja laukkaa innostuksissaan, mutta mitäpä siitä. Seuraavaksi tuomari juoksutti meiltä vielä kolmion ja siinä olin itse totaalisen pihalla. Joo tiedän suunnilleen miten se kolmio juostaan, mutta meidän kolmio oli kyllä enemmänkin joku epämääräinen kuvio varsin pyöreillä kulmilla. Tässä kohtaa Cava keuli jo aika paljon enkä saanut sitä oikein rauhotettua vaan se hyppi ja loikki (yhdessä kohtaa melkein mun naaman korkeudelle) ja itse koitin taas pidätellä naurua. Olin iloinen siitä, että Cava kehässä reipastui ja muiden koirien jännittelyt unohtuivat.

Lopuksi vielä seisotukset ja tuomari perusteli valintaansa. Hän kuvaili valintaa vaikeaksi, ehkäpä lähinnä se takia, että koirat olivat samaa rotua. Punainen nauha meni tällä kertaa (erittäin oikeutetusti) meidän parina olleelle koiralle. Tuomari perusteli valintaansa sillä, että Cava oli vielä kovin nuori ja lohdutteli siinä mulle, että Cavasta tulee varmasti todella hieno kunhan kasvaa. No en olisi lohdutteluja kaivannut, sen verran sekoilua oli meidän esiintyminen verrattuna meidän parin esiintymiseen. Hauskaa kuitenkin oli ja mielummin liikaa intoa kuin liian vähän! Ei oltu mitään näyttelyjuttuja harjoiteltu, joten ihan harjoituksen kannalta meni tämä. Saatiin myös muutama video pätkä meidän suorituksesta ja täytyy sanoa, että meno ei näyttänyt niin pahalta kuin miltä se kehässä ehkä tuntui.

Kehän jälkeen olin tyytyväinen kun sain heitettyä Cavan häkkiin lepäämään ja itse sain keskittyä muihin asioihin. Cava otti häkissä tosi rennosti ja makoili siellä vaan. Huolestui ainoastaan silloin kun siirryin vähän kauemmaksi häkistä, mutta ei silloinkaan pahasti. Niin loistopentu! Nyt kyllä ruvetaan käymään enemmän paikoissa missä häiriönä on paljon haukkuvia koiria, jotta saadaan lisää rentoutta noihin tilanteisiin. Kiva fiilis jäi kumminkin Cavan suoriutumisesta, vaikka sitä selkeästi jännitti kaikki ympärillä oleva hälinä niin se pystyi syömään (tosin ton ahneudella se ei niin ihme ole) ja lisäksi se pysyi kokoajan hyvin toimintakykyisenä.

MiniKana loppukehässä, söpis!
Osallistuttiin vielä sinisten loppukehään, mutta sieltä tiputtiin heti alkuun pois. Ei kylläkään haitannut. Cava seisoi sielläkin nätisti ja esitti varsin vauhdikkaat liikkeetkin. Ehkä jossain vaiheessa jaksetaan treenata tuota vierellä nätisti juoksemista niin saatetaan pärjätäkkin jossain mätsäreissä :) Aamulla väsytti itseäni kauheasti ja mietin, että jaksaako sitä nyt lähteä päiväksi, mutta oli kyllä kiva tapahtuma ja vaikka meillä ei kovin hyvin tuloksellisesti mennytkään niin hauskaa oli ainakin ja tyytyväinen sai olla Cavaan.

Kehien jälkeen käytiin vielä pentulenkillä ja se oli Cavan mielestä kyllä ehdottomasti päivän hauskin osio. Voi mitä vauhtia ne kirmailivat läheisellä tiellä ja pellolla. Hauskaa tuntui olevan pentuviikareilla. Kaikilla oli korvat vähän jääneet ilmeisesti kotiin kun luoksetuloissa oli pientä vaikeutta.. Cavalla se vaan vauhti lisääntyy viikko viikolta ja nyt jo pääsee aikamoista vauhtia. Huhhu varsinainen vauhtitypy. Cava ei myöskään juurikaan jännittänyt lenkillä mukana ollutta uutta villakoiratuttavuutta. Tosin olivat jo hallissa hengailleet lähekkäin ja haistelleetkin, joten se ehkä vaikutti siihen, että leikit sujuivat ulkona heti. Kyllä siitä Cavasta vielä tulee rohkeampi ja loppuu vieraiden koirien jännittäminen kokonaan :)



Kuvat © Heidi Tenkanen, kiitos! 

2 kommenttia:

  1. Reipas Cava!
    Minäkin olin vähän harkinnut viedä Armasta mätsäreihin tai ensi viikonlopun pentunäyttelyyn mutta se on jäänyt aikomisen asteelle. Kehäkäytös olisi varmaan aikamoinen show koska Armas innostuu lähes aina leikkimään kun ihminen lähtee juoksemaan.

    VastaaPoista
  2. Joo meilläkin isoin ongelma oli tuo juokseminen kun ei Cava yhtään tajunnut, että sen olisi kuulunut juosta vieressä eikä hyppiä ja pomppia. Mutta hauskoja tapahtumia nuo mätsärit, eikä siellä onneksi ole niin vakavaa, joten menkää ihmeessä pyörähtämään jos sattuu joku sopiva sinne teidän kulmille :) Siinähän sitä tulee harjoiteltua. Ja jos ei muuta niin ainakin saa hyvät häiriöt vaikkapa tokon tekemiseen siellä koira- ja ihmisvilinässä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!