sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ohitustreenit


Eilen lauantaina käytiin Cavan kanssa ohitustreeneissä. Kuten viime postauksessa kerroin Cavaa hieman jännittää uudet koirat ja etenkin yksin ohitukset ovat olleet toisinaan haasteellisia. Shelttien kanssa lenkkeillessä Cava ei muita koiria huomaa ja vähät välittää, kulkee vaan muun lauman mukana. Se on muutenkin rennompi ja itsevarmempi kun sillä on shelttiturvavartia(t) matkassa mukana. Sen vuoksi olen halunnut tehdä sen kanssa paljon juttuja myös yksin, että oppii toimimaan erilaisissa tilanteissa oikein myös yksinollessaan.

Lauantaina meidän lähellä järjestettiin ohitustreenit ja päätettiin liittyä mukaan porukkaan. Ohitukset sujui vaihtelevasti, erityisesti isoja ja tummia koiria Cava jännitti. Toisaalta treeneissä mukana ollut Särmä kaveri taas kiinnosti vähän liikaakin ja Cava koitti muutamaan otteeseen karata haistelemaan (leikkimään). Saatiin kuitenkin monta onnistunuttakin ohitusta hyvällä kontaktilla ja aika kivasti Cava tarjoaa kontaktia jo itse! Muutaman kerran sanoin vihjesanan, mutta suurin osa toistoista otettiin niin, että Cavan piti itse tajuta mitä tehdä. Tehtiin ohituksia erilaisilla tekniikoilla. Välillä ohitettiin joku paikalla oleva koira/hitaasti kävelevä koira takaa päin ja välillä seistiin itse sivussa ja ihmeteltiin kun muut käveli ohi. Lisäksi tietysti ihan perusohituksia tehtiin. Hyvä siitä vielä tulee :)


Treffien jälkeen jäätiin vielä leikkimään, mutta mukana ollut iso koira jännitti Cavaa aika paljon eikä se uskaltanut kuin muutaman kerran mennä haistelemaan pienempiä kavereita ja enimmäkseen hengaili mun lähellä. Palkkasin sitä siinä kuitenkin kontaktista ja Cava pystyi hyvin syömään ja tekemään kontaktiharjoituksia, joten tuskin ihan missään paniikissa oli. Kun muut lähtivät jäätiin vielä hetkeksi leikkimään Särmän kanssa ja siinä Cava innostuikin jo hippaleikkeihin. Kiva fiilis jäi itselle ja varmasti myös pennullekkin.

Cavan sisäsiisteys on myös ollut nyt melkein viikon tosi hyvällä mallilla. Toki vahinkoja sattuu sisällekkin, mutta enimmäkseen tarpeet tehdään ulos! Jes, vihdoinkin jatkuva ulkona ramppaaminen alkaa tuottaa tulosta. Cava myös osaa jo selkeästi pidätellä hetken, joten ihan loistavaa. Myös remmikävely on ollut nyt pari päivää aika tosi jees, joten ehkäpä tosta ihan kelpo kansalainen tulee.


Treenattu ollaan joka päivä vähän jotain ja mietin, että pikkuhiljaa olisi varmaan tarpeellista alkaa miettiä treenejä vähän enemmän etukäteen. Nyt oon aika pitkälti vaan naksutellut Cavalle ja vähän sillä fiiliksellä menty, että katsoo nyt mitä pentu tarjoaa. Alkuun ihan helppoja juttuja ja rima tosi matalalla, mutta nykyään Cava on paljon innokkaampi ja oma-aloitteisempi ja tarjoilee kaikenlaista itsekkin, joten sieltä vaan pitäisi nyt järjestelmällisesti poimia niitä juttuja mitä haluaa. Oon itse ollut ehkä vähän hieman hidas ja siitä oonkin itseäni soimannut. Pentu on tajunnut superhyvin kaikki eikä mun hitaudesta välitä, mutta oikeasti pitäisi itsekkin skarpata ja olla vähän terävämpänä! Koira on loistava, omistaja huono.


Eilen harjoiteltiin Cavan kanssa remmissä kiinni odottamista sillä aikaa kun treenasin Kodan kanssa. Se oli Cavan mielestä i h a n h i r v e ä ä ja Cava on epäilemättä lähettänyt jo muutaman kirjeen erilaisiin eläinsuojeluyhdistyksiin ja valittanut omasta kaltoinkohtelustaan. Hän kun olisi halunnut ihan itse treenata eikä vain katsella. Aina kun oli hetken hiljaa ja istui remmi löysällä odottamassa niin kävin palkkaamassa. Aika pian tajusi jutun juonen ja istua tapitti hipihiljaa. Kodan kanssa ei tehty mitään kiihdyttäviä juttuja vaan ihan vaan paikalla istumista ja makaamista. Tavoite tietysti olisi, että Kodan kanssa pystyisi vaikka leikkimään ilman, että Cava hirttää itseään remmiin. No siihen menee varmaan pieni hetki vielä. Tämä oli selkeästi Cavalle aika raskas harjoitus, sillä nukkui tosi pitkään tämän jälkeen.

Tänään harjoiteltiin lisää odottamista sekä jatkettiin vatitreeniharjoituksia. Cava oppi tosi nopeasti nousemaan etutassut vadin päälle, mutta takatassujen liikuttelua ei meinannut millään tajuta. Tässä tuli juurikin esiin oma hitauteni ja naksautin ja palkkasin aivan liian hitaasti Cavan pienistä takatassujen liikutteluista. Eilen saatiin asiaan oikeastaan läpimurto kun onnistuin muutaman kerran oikea-aikaisessa palkkauksessa ja tänään oli jo huimaa edistystä havaittavissa. Siis ei vitsi toi pentu oppii nopeasti! Suututtaa oma hitauteni kyllä, kun omilla mokilla hidastan Cavankin oppimista :( Tänään Cava kuitenkin liikutteli takatassuja hienosti sivulle ja vieläpä ihan omatoimisesti molempiin suuntiin! Ensin oikealle ja sitten takaisin päin vasemmalle about puoli kierrosta vatia. Siihen sitten lopetettiin kun pieni oli niin super taitava ja nopea.


Mulla on itsellä ollut tosi kiirettä nyt tämä viikko ja vielä seuraavat pari viikkoa, opiskelen yliopistossa ja nyt on valtava määrä tenttejä ja erilaisia palautettavia tehtäviä kasaantunut tähän. Tosi kurjaa kun opiskelut haittaavat koiraharrastusta! Vähän kuitenkin selailin tulevia tapahtumia ja löysin muutamat mätsärit, jotka ovat tässä lähellä ja parin viikon päästä meillä alkaa Cavan kanssa tokokurssikin! Ette tiedäkkään miten odotan sitä kuin kuuta nousevaa, että pääsen treenaamaan ohjatusti pennun kanssa ja saamaan vinkkejä itselleni. Pentuhan on huippu, mutta itse tarvin nyt vähän ohjausta. Cava on hirmu erilainen kuin mitä Koda on tai muutkaan meidän sheltit, joten mulla on sen kanssa hieman kädetön olo. Alkuun en meinannut uskaltaa opettaa sille mitään kun pelkäsin, että pilaan koko koiran :D Nyt olen päässyt siitä yli, mutta silti vähän stressaa kun päivä päivältä tajuan paremmin miten huippu koira mulla on käsissäni nyt. Ihana, reipas, ahne ja työintoinen, sellainen luonnonlahjakkuus, mikä on varmasti hyvä missä tahansa mihin ryhtyykään. Sitten meillä on tässä tämmöinen perunaa muistuttava ohjaaja, joka tekee kaikkensa pilatakseen koiransa suorituksen! :D Mutta joo nyt tsemppiä itselle ja oikeasti 110% keskittyminen tekemiseen ja reaktiot nopeammiksi.

// kasa puhkipalaneita talvikuvia tällä kertaa, vielä olisi vähän hiottavaa tässä musta koira + valkoinen maa yhdistelmässä kuvauksen saralta. Ylipäätään, mustaa koiraa on tuhottoman vaikea kuvata! Koiran väriä on ihan ok syyttää epäonnistuneista kuvista :D


4 kommenttia:

  1. "stressaa kun päivä päivältä tajuan paremmin miten huippu koira mulla on käsissäni nyt. Ihana, reipas, ahne ja työintoinen, sellainen luonnonlahjakkuus, mikä on varmasti hyvä missä tahansa mihin ryhtyykään. Sitten meillä on tässä tämmöinen perunaa muistuttava ohjaaja, joka tekee kaikkensa pilatakseen koiransa suorituksen! :D " MITEN TUTTUA :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että muillakin on sama! Mulla itsestä tuntuu välillä, että muut menee koiriensa kanssa niin hurjaa tahtia eteenpäin ja tietävät mitä tekevät ja itse pohdiskelen tyyliin, että osaankohan nyt opettaa maahanmenon oikein.. Argh! Ärsyttävää tämä oma epävarmuus :(

      Poista
  2. Kovasti on Cava taas kasvanut!
    Niiiiin tutulta kuulostavia pohdintoja. Minäkin mietin jatkuvasti, onnistunko saamaan Armaksesta kunnon koirakansalaista, saati sitten pätevää harrastuskoiraa.
    Meillä ainakin rohkeus toisten koirien kanssa on lisääntynyt iän myötä ja nyt olen hyvin tyytyväinen, että poitsu enemmin miettiin hetken ennen leikkiin lähtemistä sen sijaan että ryntäisi vauhdilla päin ja joutuisi harkitsemattomuuttaan pahoihin tilanteisiin.
    Musta koira lumella on valokuvaajan painajainen! Me olemme kuvatessa ja kuvia säätäessä tulleet siihen tulokseen, että monesti kannattaa antaa lumen vähän palaa. Jos lumi on raakakuvissa ennen säätämistä ok, niin koiraa ei saa säätämälläkään sopivasti valaistuksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kasvaa ihan järisyttävää vauhtia! Nyt sillä on jo alkanut pepun päältä hieman pentukarvatkin jo vaihtumaan. Kiva kuulla, että teillä on vanhemmiten rohkeus lisääntynyt. Cavakin aika kivasti tokalla tai viimeistään kolmannella kerralla on jo täysin oma itsensä alusta asti kun samaa koirakaveria nähdään, joten rohkaistuu kyllä melko nopeasti ja sitten tykkää leikkia niin hippaleikkejä kuin painimisiakin. Ja täysin totta kyllä tuo, että miettiminen on parempi vaihtoehto kuin rynnätä päättömästi ja sen seurauksena joutua ikäviin tilanteisiin.

      Joo Cava on vielä jotenkin niin kauniin tumman musta, eikä siinä ole seassa mitään ruosteen väriä tms niinkuin vaikka Kodalla on. Haluaisin saada sen ikuistettua siihen kuvaan, mutta toisaalta tuntuu, että usein koira menee niin tummaksi, että ei edes silmiä erota sieltä enää :D Kiitos paljon pitkästä kommentista!

      Poista

Kiitos kommentistasi!