torstai 31. joulukuuta 2015

Pentutreffit & uusivuosi

Eilen käytiin Cavan kanssa pentutreffeillä. Mukana oli Cavan kaksi siskoa ja veli. Pennuilla oli super hauskaa yhdessä ja oli kivaa kun Cava pääsi leikkimään itsensä tasoisten koirien kanssa. Leikit sujuivat hyvin ja pentuset selkeästi tunnistivat toisensa. Alkuun ei ollut mitään ujostelua vaan siskon niskaan hypättiin heti hirveällä ärinällä :D ihana oli nähdä muita sisaruksia ja täytyy kyllä sanoa, että tosi tasaisia pentuja! Oli myös hauska kuulla, miten muilla oli sujunut omien pentujen kanssa ja pientä helpotusta myös omantunnon tuskiin kun tuli todettua, etteivät muutkaan ole vielä pentujen kanssa puuhastellut niin paljoa. 

Ihaninta oli varmaan kun Cava näki äiti-Raikun ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun hain sen kotiin. Alkuun Cava vähän säpsähti, että mikä iso musta koira oikein tunkee meidän autoon, mutta voi sitä riemua kun se tajusi, että siinä on äiskä! Cava oli niin onnellinen <3 voih! Ihanaa kyllä, että Raiku asuu aika lähellä, joten treffaillaan varmasti jatkossakin.

Kuvia ei pentutreffeiltä ole, koska oli niin pimeää. Käytiin juoksuttamassa pentuja pellolla ja hyvin jaksoi pikkuiset juosta melkein tunnin ajan. Reippaita pieniä! 


Uusivuosi on toistaiseksi sujunut rauhallisissa merkeissä. Ollaan ulkoiltu (ennen klo 18) ja onneksi silloin ei tullut paukkuja kun käytiin Cavan kanssa pihalla. Kodan kanssa lenkkeillessä hieman paukkui jossai kauempana, mutta se ei onneksi välitä paukuista.

Kotona sisällä Cava on vain nukkunut, eikä ole nyt kuuluviin paukkuihin reagoinut edes korvaa heilauttamalla.. Huippu puupi! <3 omakin stressi helpottanut kun ei tuo pieni vaikuta välittävän. Onhan tässä vielä pahimmat paukuttelut jäljellä, mutta pysytellään sisällä telkkari päällä, joten toivottavasti Cavakin pysyy loppu illan yhtä rauhallisena kuin tähänkin asti. 

Ihanaa uuttavuotta kaikille ja rapsutuksia karvakorville! <3


keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Puuhasteluja

Eilen Cavaa kävi ihastelemassa iso joukko ihmisiä. Minun kaksi kaveriani, veljeni kaksi kaveri ja siskoni yksi kaveri. Cava oli ehkä hieman välinpitämätön vieraita kohtaan. Innostui kyllä muutamaan otteeseen leikkimään uusien tuttavuuksienkin kanssa, mutta suurin osa ajasta taisi kyllä kulua Kodan karvoissa roikkumiseen.

Ollaan otettu päivittäiseen ohjelmaan myös erilaisten alkeisharjoitusten tekeminen. Ollaan harjoiteltu maahanmenoa, istumista ja seisomista. Näistä istuminen ja maahanmeno alkaa jo sujua melko mallikkaasti. Lisäksi ollaan harjoiteltu malttamista ja asioista luopumista, näissä on vielä paljon treenattavaa, mutta kehitystä tapahtuu kokoajan. Katsekontaktiharjoituksia ollaan tehty jo alusta asti, ne sujuvat hyvin kotona rauhassa, mutta isommassa häiriössä tai uusissa paikoissa ne eivät vielä oikein suju. Ollaan harjoiteltu ihan muutama minuutti päivässä ja se on tuntunut ihan hyvältä tahdilta toistaiseksi. 

Olen myös leikkinyt Cavan kanssa päivittäin. Se on niin taitava! Kivaa kun on pentu, joka jo osaa jonkun verran leikkiä ja on leluja kohtaan innokas. Sheltit meillä on ollut hieman huonoja leikkimään ja niiden kanssa on tosissaan harjoiteltu leikkimistä ja koitettu innostaa niitä kiinnostumaan leluista. Hauskaa vaihtelua kun on koira, jota on helppo leikittää ja joka oikeasti tykkää siitä ihan luonnostaan. Yleensä koirat, joita palkataan leikillä ovat niin onnellisen näköisiä, joten tottakai toivoisin että omasta pallerostakin kasvaisi iloinen leikkijä :) 

Cava on superahne. Meillä ei yksikään sheltti ole kovin nirso ruuan suhteen, mutta silti tämä ahneus on yllättänyt totaalisesti. Cava on ruuan suhteen niin röyhkeä. Sitä joutuu tosissaan vahtia ja nyt se on joutunut olemaan eri huoneessa sen aikaa kun sheltit syövät, koska muuten koittaa tunkea niiden lautasille varastamaan ruokaa. Koda on vielä kaikenlisäksi niin kiltti ettei se edes sano pennulle mitään jos näin käy. Joten pentu joutuu siis odottelemaan toisessa huoneessa sen aikaa kun sheltit saavat ruokansa. Nopeasti Cava on kuitenkin oppinut, että oman ruokansa se saa vasta kun istuu ja malttaa, toisinaan edelleen hyppii ja huutaa ja yrittää päästä ruokakupille ilman hetken odottamista. 

Huono laatu, mutta mussukat<3 
Tänään ollaan illalla menossa pentutreffeille, niin kivaa nähdä Cavan sisaruksia ja pennutkin varmasti tykkäävät kun pääsevät telmimään keskenään. Harmillisesti illalla ei kyllä varmaan tule oikein kuvia saatua kun on niin pimeää.

Huomenna on uusivuosi ja hieman itseäni jännittää miten Cava suhtautuu paukkuihin. Se on isompiin ääniin suhtautunut toistaiseksi vain hieman ihmetellen, joten toivoisin etteivät paukutkaan aiheuttaisi suurempaa ihmetystä/jännitystä. Onneksi Koda on tosi järkevä ja rauhallinen eikä välitä raketeista lainkaan, joten toivottavasti Cava ottaisi isoveljestä mallia! 

maanantai 28. joulukuuta 2015

Sopivasti ylpeä

Puhun koiristani usein hieman vähättelevään sävyyn. Kuulen usein sanovani, etteivät ne juuri osaa mitään ja ovat huonokäytöksisiä ja kovia tuholaisia. Muistan aina mainita niiden vioista ja puutteista, mutta vain harvoin puhun mitään niiden lukuisista hyvistä puolista. Tästä johtuen ihmiset usein yllättyvät, kun vihdoin näkevät koirani. Saan usein kuulla kommentteja kuinka ne ovat niin kivoja ja söpöjä ja taitavia. Oikeastihan ne ovat ihan mahtavia jokainen, minunkin mielestäni. Ne ovat kaikki hauskoja ja huumorintajuisia, ne ovat lojaaleita ja tottelevaisia, lisäksi ne osaavat valtavasti kaikkea ja ulkonäöllisesti ne ovat todella söpöjä kaikki. 

Toisaalta kaikki osaavat olla kamalia riiviöitä. Ne ovat kaikki tietyssä suhteessa todella herkkiä ja itsepäisiä, kurittomia ja tottelemattomiakin välillä. Kieltämättä hauskimmat tarinat liittyvät juuri näihin ominaisuuksiin. Toisaalta nämä ominaisuudet ovat juuri ne, joiden vuoksi rakastan koiriani niin valtavasti. Ne ovat kaikki niin persoonallisia ja omalaatuisia, ei tule koskaan toista samanlaista ja vaikka niissä on kaikissa paljon samaa toisiinsa verrattuna, ne ovat myös täysin omanlaisiaan yksilöitä ja niin kovin erilaisia.

shetlanninlammaskoira uros Nemo s. 5.9.2005
Tänään olin aamulenkillä kaikkien neljän koiran kanssa (minun koirat + äitini koirat). Puolessa välissä lenkkiä Cava sai hepulit, sellaiset suloiset pentuhepulit. Tosin suloisuus oli kaukana kun olin paikassa, jossa en voinut laskea yhtäkään koiraa vapaaksi. Minulla oli remmeissä yksi pentu, joka teki riemukkaita leikkihyökkäyksiä aikuisia koiria päin, puri niitä naamasta, hännästä ja kaulakarvoista, lisäksi minulla oli yksi aikuinen koira, jolla alkoi mennä hermo pentuun ja sen lisäksi vielä kaksi aikuista koiraa, jotka olivat riemuissaan pennun leikkiyrityksistä ja olivat valmiit pistämään leikkibileet pystyyn. Tilanne oli itselleni varsin hiostava ja koitin rauhallisesti jatkaa matkaa siinä kovinkaan hyvin onnistumatta. Pikkuhiljaa epätoivo alkoi iskeä ja mietin kuumeisesti mitä voin tällaisessa tilanteessa tehdä? Kotiin oli vielä 10minuutin matka, joka taittuisi tällä vauhdilla varmaan tunnissa.

Kirosin mielessäni, mikseivät koirani osaa mitään hyödyllistä, mikseivät ne voi juuri nyt käyttäytyä, miksi ne nöyryyttävät minua heti aamutuimaan. Olimme varmasti hauskaa seurattavaa, mikäli joku naapuri sattui juuri silloin katsomaan ikkunasta ulos. Tiedän tottakai, etteivät koirani oikeasti halunneet nöyryyttää minua, nehän vain käyttäytyivät kukin itselleen luonnollisella tavalla. Olin käskenyt koiria jo muutamaan otteeseen, mutta käskyt kantautuivat kuuroille korville koska kaikkien kierrokset olivat jo ehtineet nousta. Pohdin kaikkia opettamiani temppuja ja mietin, miksen ole opettanut koiriani sietämään remmissä kulkiessa häiriönä pentua, joka roikkuu niiden naamakarvoissa. Niin tosiaan, miksei ollut tullut mieleen moisen opettaminen? Lopulta ratkaisu tilanteeseen oli varsin yksinkertainen, se ei vain aamulla puoliunessa tullut heti mieleeni. Olemme vuosia sitten harjoitelleet shelttien kanssa luopumista, lähinnä ruuasta. Mutta "jätä" käsky toimi tänään erinomaisesti myös pennun suhteen. Oikean käskyn jälkeen kaikki kuuliaisesti ignoorasivat pennun ilakoinnit ja Cava joutui harmikseen tiukkaan remmikoulutukseen ja sheltit saivat löntystellä edellä sen ulottumattomissa. 

shetlanninlammaskoira uros Capo s. 24.9.2009
Vaikka kyseessä ei ollutkaan mitenkään erityisen vaativa tilanne, myönnän itse turhautuneeni. Tilanteeseen kuitenkin oli yksinkertainen ratkaisukin olemassa, mutta täytyy sanoa, että olin iloisesti yllättynyt siitä kuinka hyvin meidän sheltit lopulta tottelivat kun osasin niitä käskeä oikein. Tilanne ja sen ratkeaminen sai minut pohtimaan, miksi puhun koiristani kovin usein vähättelevään sävyyn. Ennemminhän minun pitäisi puhua itsestäni vähättelevään sävyyn, sillä kovin usein koirieni osaamattomuus, tottelemattomuus tai huonokäytöksisyys johtuu itsestäni. Eiväthän nämä mussukat tietysti ole mitään kisatähtiä, mutta kun vertaan niitä moniin esimerkiksi lenkillä vastaan tuleviin koiriin, ovat ne erinomaisen hyvin käyttäytyviä pieniä karvapalloja. Meillä on ollut valtavan huonoa tuuria terveyden suhteen, joten tavoitteiden ei pitäisikään olla siellä kisakentillä, pitäisi osata tyytyä vähempään ja olla iloinen pienistäkin asioista. Ollaan kuitenkin harrasteltu paljon aina kun terveys on antanut siihen mahdollisuuden ja ihan jokaisella koiralla olisi ollut edellytykset pärjätä myös oikeissa kilpailuissa. Nuorempana ne ovat kaikki menestyneet hyvin möllikilpailuissa ja varmasti olisivat myös pärjänneet virallisissakin kilpailuissa, jos terveys olisi riittänyt sinne asti.

Viime postauksessa listasin tavoitteita tulevalle vuodelle. Tavoitteet koskivat lähinnä Cavaa ja sen kanssa touhuamista. Päätin kuitenkin asettaa vielä yhden tavoitteen, itselleni. Olen jatkossa ylpeämpi omista koiristani ja siitä mitä ne osaavat. En vähättele niitä vaan kerron myös niiden hyvistä puolista ja siitä miten ihania ja rakastettavia ne ovat kaikkine virheineen. Toisaalta yritän myös olla armollisempi itselleni, ei koirieni tarvitse osata mitään täydellisesti enkä itsekkään voi osata kaikkea. Sehän koiraharrastuksessa onkin kaikkein parasta ja koukuttavinta kun aina oppii uutta ja ikinä ei ole valmis. Aina tulee uusi koira, joka pistää pakan sekaisin ja pakottaa katsomaan asioita eri suunnasta ja toteamaan, että se mikä toimi toisen kanssa ei todellakaan taida toimia tämän kanssa.

shetlanninlammaskoira uros Koda s. 3.10.2008
Tämä postaus ei varsinaisesti liittynyt Cavaan vaan enemmänkin meidän sheltteihin, jotka tässä nyt esittäytyvät kuvien myötä. Tulevat kuitenkin jokainen pyörimään enemmän tai vähemmän täällä blogissa, vaikka Cava onkin päätähtenä. Aamun oivallusten kunniaksi Cava pääsi tänään harjoittelemaan herkuista luopumista ja myöhemmin iltapäivällä vielä leikkimistä, ollen erittäin pätevä kummassakin. Cava on oppinut kävelemään portaat ja kovasti koittaa hypätä tuoleille ja sohville. Hirveää vauhtia kasvaa pieni! 

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Tavoitteita vuodelle 2016

Tämä tuntui hieman tyhmältä kirjoittaa, koska nämä asiat ovat niin itsestään selviä. Cava täyttää ensi vuoden lopulla vasta vuoden, joten tuskimpa sen kanssa päästään mitään alkeita ihmeellisempää ensi vuonna tekemään. Jotain tavoitteita on kuitenkin hauska kirjoitta ylös ja ensi vuoden lopulla lyödä päätä seinään kun mikään ei toteutunut ;) Toisaalta vuodessa ehtii paljon ja vuonna 2017 olisi Cavan kanssa kivaa päästä korkkaamaan jo ekat kisatkin jossakin lajissa, joten tavoitteellisesti olisi tarkoitus lähteä pennun kanssa touhuamaan.



Arki
Tavoitteena saada arki Cavan kanssa kuntoon, opetella sisäsiistiksi ja kaunis remmikäytös.
Lisäksi harjoitellaan yksinoloa ja autossa matkustamista.

Sosiaalistaminen
Varsinkin alkuvuonna tarkoituksena on vielä jatkaa pennun sosiaalistamista ja käydä sen kanssa erilaisissa paikoissa. Voitaisiin vierailla mustissa&mirrissä, Sellon kauppakeskuksessa (muistaakseni sinne saa viedä koiran), tallilla heppoja katsomassa, liikkua bussilla & junalla, käydä ihmettelemässä muutamat match showt ja nähdä paljon ihmisiä ja erilaisia koiria. Paljon myös rauhoittumisharjoituksia eri paikoissa.

Toko
Tulevaisuudessa olisi haaveissa kisaaminen tokossa Cavan kanssa, joten nyt talven aikana olisi tarkoitus luoda siihen pohjia. Paljon katsekontaktitreeniä ja liikkeiden pienissä paloissa opettelua, myös ylempien luokkien liikkeiden. Paljon leikkimistä ja palkkaamista ja kivaa yhdessäoloa pennun kanssa, mutta kuitenkin fiksusti tekemistä. Haluaisin myös ilmoittaa Cavan jonnekkin pentu/tokokurssille, mutta olen niin nirso, etten ole vielä löytänyt sopivaa. Toisaalta moni paikka ei ole vielä edes ilmoitellut ensi kevään kursseista, joten eiköhän joku sopiva löydy kohtuullisen matkan päästä.

Agility
Paljon rauhoittumista kentän laidalla vaikka muut tekisivät, palkkausta myös odottamisesta (en halua lähdössä varastavaa koiraa). Yksittäisten esteiden harjoittelua ja kontaktien harjoittelua. Loppuvuodesta olisi kiva pystyä tekemään jo pientä rataa.

Jälki
Mulle ihan uusi laji, mutta kiinnostusta on ollut jo pitkään. Cavalla tuntuu olevan tosi toimiva nenä, joten olisi kiva päästä sitä hyödyntämään. Täytyy vaan löytää joku, joka opettaa meille pohjat lajille, koska yksin en uskalla lähteä treenaamaan mitään, etten pilaa koko koiraa :D Eli tavoitteena varmaan löytää joku, joka hieman ohjeistaisi meitä lajissa alkuun ja sen jälkeen treenailla vähän itsekseen.

Tottis
BH-koe olisi tarkoitus suorittaa joskus, niin treenausta myös sitä silmällä pitäen. Varmaan voi ihan hyvin sulauttaa sitä tokotreenienkin yhteyteen, ihan kivaa vaihtelua tehdä välillä paikkamakuu selkä koiraan päin ja harjoitella eteentuloa.

Paimennus
Paimennusta olisi mielenkiintoista käydä muutaman kerran kokeilemassa.

Temput
Opetella paljon temppuja! Omasta mielestäni temppujen opettelu on hauskaa ja sillä saa syvennettyä suhdetta koiraan. Monet temput ovat myös hyödyllisiä esim. tokoa ajatellen.

Terveys
Virallisten terveystutkimusten aika tulee joko 2016 vuoden lopulla tai 2017 vuoden alussa.

Alkuun ajattelin, ettei saada mitään ihmeempiä tavoitteita kasaan, mutta tässähän tuntuu olevan aika paljonkin puuhailtavaa. Pennun kanssa onkin niin ihana touhuta kaikkea! Toivottavasti ei kuulosteta liian totisilta, koska tarkoitus ei kuitenkaan ole heti koiran saavutettua kisaiän suunnata kisaamaan vaan ihan rauhassa edetä ja tutustua sekä yrittää löytää meille sopivin laji/lajit.


lauantai 26. joulukuuta 2015

8 viikkoa

Eilen perjantaina Cava täytti 8 viikkoa. Sen kunniaksi räpsittiin siitä muutama pönötyskuva. Näitä on niin kiva katsoa sitten vaikkapa vuoden päästä, että miten pentu on kehittynyt :) Painoa pennulla oli 4,1 kg ja korkeutta 26,5 cm. Tuntuu ihan valtavan isolta shelttipentujen jälkeen!

Olipa vaikea muokkailla kuvista fiksun näköisiä kun ne on otettu valkoista seinää vasten ja lisää haastetta kuvaamiseen tuo vielä koiran musta väri, mutta ihan hyvin noista nyt saa selvää, että pääsee kehitystä seuraamaan. Tosin tällaiselle amatöörikuvaajalle haastetta on ihan muutenkin kelvollisten kuvien saamisessa vaikkei nyt koiran väriä syytettäisikään.

8 viikon kunniaksi pidin Cavalle myös ekat "treenit". Ennen kuvien ottamista harjoiteltiin hieman seisomista ja lisäksi tehtiin muutamia maahanmenoja. Maahanmenot sujui hyvin ja pentu tajusi jutun heti, seisomiset sujui vähän huonommin ja pentu ei olisi millään malttanut pitää kaikkia neljää tassua samaan aikaan maassa. Tehtiin myös muutamia katsekontakti harjoituksia ja ne sujuivat hienosti, kunhan pentu vain malttoi keskittyä. Alkuun oli niin tohkeissaan, mutta muutaman toiston jälkeen keskittyminenkin parani. Lopeteltiin aika pian kun saatiin muutama hyvä suoritus, eli ihan lyhyesti vaan. Ehtiihän näitä tässä harjoitella kun pentu vähän kasvaa.



Pieni partiolainen <3 



perjantai 25. joulukuuta 2015

Joululahjoja

Jatketaan tänään vielä jouluteemalla. Eilen kävi Joulupukki kylässä ja muisti Cavaakin lahjoilla. Pikkuinen olikin ollut aika kilttinä kun keräsi valtavan lahjasaaliin :) Alkuun Cava oli hieman hämillään ja ihmetteli, miksi meidän sheltit olivat niin innoissaan, mutta lopulta sekin innostui repimään ja avaamaan pakettejaan.

Alla kuvia Cavasta avaamassa paketteja, sekä lopussa vielä kuvat lahjoista. Kaikkea tarpeellista tuli saatua, tosin leluja meillä oli ennestäänkin varmaan 30. Toisaalta, eikai lapsella voi liikaa leluja ollakkaan? Lahjaksi tuli myös vakuutus ja pentukurssi, mutta ne eivät ole noissa kuvissa. Lisäksi saatiin purkki pentu Nutrolinia.


Kivoja revittäviä ja vinkuvia leluja tuli kolme kappaletta. Kaikki erilaisia <3 
Vaaleanpunainen pentupanta, narupallo ja pallo, jonka sisäälle saa laitettua nappuloita
Makupaloja ja vielä kaksi lelua

torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Näiden kuvien myötä toivotamme kaikille Cavan kanssa ihanaa joulua!








Pikku apuri

23. joulukuuta

Viime yö sujui pennun kanssa jo oikeastaan aika hyvin. Pentu heräsi vain kolme kertaa ja joka kerta meni takaisin nukkumaan pienellä avustuksella. Vau! Kohtahan tässä saa jo taas täydet yöunet :) Niin taitava pieni!



Päivällä kävisin töissä muutaman tunnin ajan ja pentu tuli mukaan. Reippaasti se viihdytti itseään aitauksessa tuhoamalla leluja ja mutustamalla purutikkua sillä aikaa kun tein töitä. Pentu saikin osakseen aikamoista ihalua päivän aikana ja nautti kyllä täysillä saamastaan huomiosta. Päivän päätteeksi tehtiin vielä pieni kierros meidän toimistotiloissa ja pentu pääsi tutustumaan uusiin paikkoihin. Eipä se oikeen mistään hätkähtänyt vaan reippaasti kirmaili erilaisilla, liukkaillakin, pinnoilla ja kävi omatoimisesti tutkimassa myös pimeitä huoneita.


Illalla käytiin vielä jakamassa lahjoja ja pentu sai tulla mukaan tapaamaan sille uusia ihmisiä ja ihmettelemään uusia paikkoja. Tosin mun 6 ja 2-vuotiaat serkut olivat sen verran villejä juostessaan ja huutaessaan, että Cava vaan seurasi riehumista sivusta järkyttyneen näköisenä :D ihmislapset ovat selvästi aussielasta villimpiä! 

Ihanin vierailu oli ehdottomasti siskoni poikaystävän Jaakon luona. Siellä oli kylässä myös Jaakon mummi, joka rakastaa koiria, muttei voi enää pitää itse koiraa, koska on niin vanha. Hän oli todella riemuissaan Cavasta ja iloinen kun sai pitää pentua sylissä ja katsella nukkuvaa Cavaa.

Cava nukkuu aina ylisöpösti vierailuilla ja kaikki ihastelevat sen rauhallisuutta eikä kukaan usko kun sanon, että se on kotona täystuho.



24. joulukuuta

Ensimmäinen yö kun ei tullut yhtään vahinkoa sisälle! Huippu Cava :) 

Aamulla käytiin vielä meidän mummon kanssa haudoilla ja Cava pääsi mukaan. Ihastutti muitakin haudalla vierailevia ja kulki reippaasti matkassa mukana. Sai paljon kehuja. On se kyllä aikamoinen mörssäri kun kaikki luulevat sitä berninpaimenkoiraksi... Tosin ehkä se johtuu vaan tuosta värityksestä. 

Haudoilla käymisen jälkeen mentiin vielä hetkeksi meidän serkuille ja sielläkin Cava käyttäytyi erinomaisesti eikä tehnyt sisälle yhtään vahinkoa! 




Iltapäivällä käytin sheltit ja Cavan lenkillä yksin. Hienosti sujui myös remmissä kuljettavat matkat. Pentu ei vetänyt juurikaan ja nyt oli jo vähemmän hyppimistä, pomppimista ja lahkeissa roikkumista. Superpentu! <3 Oon niin onnellinen tosta pennusta. 

tiistai 22. joulukuuta 2015

Riiviöpäivä

Tänään Cavalla on ollut riiviöpäivä. Aamu alkoi vauhdikkaasti isoveljeä kiusaamalla ja pentu ansaitsikin ensimmäisen murahduksen, kun Koda ei jaksanut jatkuvasti naamalle hyppivää ja purevaa pikkuriiviötä. Cava suhtautui murahdukseen kuten kuuluukin, nöyrästi, muttei ottanut sitä liikaa itseensä kuitenkaan. Sen jälkeen pentu siirtyikin huolettomasti tuhoamaan leluja ja vessapaperirullia. Reipas pieni!



Aamu aloitettiin harjoittelemalla remmissä kulkemista. Meno oli aikamoista sinkoilua, mutta hyviäkin pätkiä tuli. Pennulle pitää ehdottomasti alkaa opettamaan valotolppien ja muiden kiertämistä, sillä se helpottaa kyllä huomattavasti lenkkeilyä sitten kun on useampi koira matkassa. 

Iltapäivällä tehtiin luoksetuloharjoituksia, jotka sujuivat pääosin erinomaisesti, superpentu! Cava tunnistaa jo selkeästi oman nimensä ja "Cavaaa, tuletule" saa sen pinkaisemaan hirmuista vauhtia mun luokse. Nämä luoksetulot ikävä kyllä päättyvät siihen, että pentu roikku torahampailla mun lahkeissa ja ärisee hurjasti. Eli pientä hiomista saattaa vielä olla :D mutta hienosti pentu osaa jo! 

Riiviöpäivän teemaan kuuluen pennun hampaita on saanut tänään irroitella kaikesta luvattomasta. Erityisesti kengät ovat tänään olleet vastustamattoman hyvän makuisia, joten niitä on täytynyt käydä aina maistelemassa kun silmä välttää. 



Myös EI-sanaa on tänään tullut harjoiteltua, kovin vaihtelevalla menestyksellä. Cavalla taitaa jo olla pieni käsitys mitä kyseisellä sanalla tarkoitetaan, mutta mielentilasta riippuu totteleeko se vai katsooko se vaan kysyvästä ilmeellä "en minä ymmärrä".

Vapaapäivänä oli aikaa muuhunkin kuin blogin pikaiselle päivitykselle, joten sain vihdoinkin askarreltua tänne jonkin näköisen bannerin ja muutenkin fiksailtua blogin ulkonäköä. Täysin tyytyväinen en vielä ole, mutta tämä saa nyt toistaiseksi kelvata. 



Muutama lukijakin on meidän blogiin näköjään eksynyt. Kivaa! Tervetuloa kaikille ja toivottavasti viihdytte! 


maanantai 21. joulukuuta 2015

Ensimmäinen päivä

Ensimmäinen yö sujui pennun kanssa hieman levottomasti, sillä pennun maha oli hieman sekaisin. Pentu oli kyllä tosi reipas ja itki ainoastaan silloin kun sen piti oikeasti päästä ulos ja muuten nukkui ihan rauhassa. 

Päivällä käytiin pennun ja shelttien kanssa metsässä pienellä lenkillä ja pentu pysyi hyvin muun lauman vauhdissa. Aluksi pentua ihmetytti ja vähän jännittikin kun sheltit rymysivät ja leikkivät keskenään, mutta nopeasti pentukin oli siellä keskellä roikkumassa isoveljien karvoissa ja korvissa ja huutamassa kurkku suorana :D ihastuttava. Pennun äänenkäyttöä pitää ehkä yrittää hieman hillitä. 

Cava on kyllä niin täydellinen pieni. Tietysti kaikki sanovat niin omista koiristaan, mutta itseni tuntien olen tosi yllättynyt siitä, miten nopeasti tuo pentu on alkanut tuntua omalta. Kodan kanssa meni paljon pidempää ennen kuin se tuntui minun koiralta. Cava on niin sievä, se on hauska ja se on nopea. Lisäksi se on hurja riiviö, kuten pennun kuuluukin, mutta samalla se on niin kiltti ja fiksu. Se on oppinut jo istumaan (en tiedä missä koska ei olla itse vielä treenattu mitään, mutta istuu nätisti käskyllä "istu" ja pienellä käsimerkillä). Lisäksi se selkeästi ymmärtää jo mitä "sisälle" tarkoittaa ja omaan nimeensäkkin se reagoi toivotulla tavalla, eli tulemalla vauhdilla luokse. EI-sana on sille kylläkin vielä täysin tuntematon vaikka olen ehkä muutaman kerran joutunut sitä jo käyttämään, joka kerta se näyttää niin kummastuneelta ja viattomalta <3 

Iltapäivästä jouduin jättämään pennun pieneksi hetkeksi autoon (n. 2-5min) ja tässä ajassa pentu oli onnistunut keplotella itsensä ulos häkistä (pienen tutkinnan jälkeen Cava on ilmeisesti purrut tiensä kankaan läpi..) ja se oli tosiaan ripuloinut äitini auton etupenkille. Hups. Tavallaan säälitti ja harmitti kun pennulla oli maha pipi ja näin kävi, toisaalta nauratti ja vähän myös pelotti, että mitähän äiti nyt sanoo. Äitiäkin onneksi vaan nauratti. Voi Cava! Nyt illalla se on onneksi voinut jo huomattavasti paremmin, joten ehkäpä se mahakin alkaa toimia normaalisti. 




Cava haluaa itselleen pystykorvat :D 

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Tervetuloa Cava!

Aamulla oli aikainen herätys ja lähdettiin jo 8 aikoihin ajamaan kohti Turkua. Ohjelmassa oli rakennusetsintätreenit ja pennuille miljöötutustumiskierros Auran vanhalla panimolla. Minulle lähti pentu matkaan tältä reissulta, joten päivä oli erityisen jännä ainakin itselleni.

Rakennusetsintätreenit sujui hyvin ja maalimiehenä olo oli hauskaa ja mielenkiintoista. Pentuja tuli päivän aikana syliteltyä ja pussailtua valtavasti ja pennut olivat super reippaita uudessa paikassa. Nukkuivat suloisesti läjässsä eivätkä välittäneet ympäristön hälinästä. Hereillä ollessaan pennut olivat varsinaisia pikku hirwiöitä ja roikkuivat lahkeissa ja kengännauhoissa. Lisäksi pennuista lähti jo valtavasti ääntä haukkumisen, ulisemisen ja erilaisten ärinöiden muodossa. 

Isojen koirien treenien jälkeen pennut pääsivät tutustumaan treeniympäristönä toimineeseen Auran panimoon ja voi sitä riemua kun pikkuiset pääsivät vilistämään pitkin pimeitä käytäviä. Eipä siellä ketään kyllä yhtään jännittänyt vaan reippaasti ja rohkeasti rymisteltiin pitkin ja poikin. 

Automatkan Turusta Espooseen pentu käytännössä nukkui mun sylissä hiljaa ja tyytyväisenä. Muutaman kerran pentu heräsi äippäkoiran liikehdintään ja silloin tuli hieman itkua, mutta pääasiassa automatka sujui erinomaisen hyvin. Hieno puupi! Kotona käytiin melkein heti ulkona ja pentu teki sinne pisut. Sisällä se alkuun hieman ujosteli meidän muita koiria, mutta nopeasti se tottui ja innostui jopa tekemään leikkihyökkäyksiä vanhuksia päin. Varokaa vaan, kohta ette enää pääse pentua pakoon :D 

Koda suhtautui pentuun hieman myrtsisti ja oli selkeästi vähän mustasukkainen ja harmistunut. Innostui kyllä haistelemaan pentua ja leikkimäänkin sen kanssa hieman kun käytiin pihalla kolmistaan, joten eiköhän sekin iloksi muutu kunhan hieman lämpenee pennulle. 

Capo ja Nemo suhtautuivat pentuun iloisesti ja innokkaastikkin. Nemo olisi kovasti halunnut leikittää pentua, mutta pentua vielä hieman jännitti kun Nemo tarjosi leikitettäväksi kolme kertaa pennun kokoista pehmolelua ja päästeli vielä leikkisää ärinää samalla. Muutama päivä niin pentukin varmasti innostuu :) 

Pentu oli päivän jäljiltä tosi väsynyt ja vaikka koitin pitää sitä hereillä iltaan asti pääsi se muutamaan otteeseen torkahtelemaan. Iltaa kohden pentu onkin kovasti villiintynyt ja saanut hepuleita eikä hiljaakaan malttaisi enää pysyä. Kauhulla odotan millainen yö meille on tulossa! 

Päätin pennun nimenkin ja pennusta tuli Cava. 



perjantai 18. joulukuuta 2015

Wirneen Lumoava Loitsu

Eilen oli jännä päivä. Pennuilla oli pentutestaus ja kasvattaja oli luvannut sen perusteella päättää pentujen kodit. Illalla tulikin ihana viesti kasvattajalta, jossa kerrottiin, että minun pennuksi oli valikoitunut kiltti Loitsu, viralliselta nimeltään Wirneen Lumoava Loitsu. Valinta oli vähän yllättävä enkä itse osannut ainakaan yhtään odottaa, että tämä pentu valikoituisi mulle. Tyytyväinen olen kuitenkin valintaan ja pentutestin perusteella ainakin vaikuttaa itselle sopivalta. Nyt pitäisi vielä malttaa sunnuntaihin asti, että tämä kovasti odotettu söpöläinen saapuu! <3 Kutsumanimi on vielä mietinnässä, muutamia suosikkeja on kuitenkin jo mielessä (mm. Cava/Gava, Hupi ja Lumo), mutta nimen päätän lopullisesti vasta sitten kun pentu on ollut muutaman päivän kotona ja ollaan päästy tutustumaan paremmin.

Alla muutama kasvattajalta lainattu kuva pennusta. 


© Markku Lönnberg

© Markku Lönnberg

© Markku Lönnberg


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Suloiset kyläilijät



Eilen saatiin meille ällöttävän söpöjä kyläilijöitä. Pennut olivat olleet seurailemassa agilitytreenejä ennen meille tuloa, joten aika väsynyttä porukkaa oli. Pihalla kaikki jaksoivat hetken juoksennella, mutta sisällä suurin osa otti rennosti ja nukkui. Voiko olla mitään suloisempaa kuin nukkuvat pennut? <3 Aivan ihania. Muutamalla oli kyllä enemmänkin energiaa ja sitä purettiin pentumaiseen tapaan roikkumalla siskon hännässä tai maistelemalla mattoja ja kenkiä. Yhtään pisuvahinkoa ei käynyt sisälle, joten aika taitavia pieniä. 

Muutama päivä vielä pentutestiin ja sitten varmistuu, kuka ihanuuksista muuttaa meille. Jännittää! 

Koda ja Capo olivat pennuista innoissaan ja hieman ihmeissäänkin, mutta molemmat käyttäytyivät onneksi suhteellisen hyvin. Pentujen vierailun jälkeen etenkin Capo oli aika väsynyt.



sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Pentukuumetta

Perjantaina kävin ensimmäistä kertaa ihastelemassa pentuja kasvattajan luonta ja tänään sain aikaiseksi perustaa tämän blogin. Vähitellen alkaa todella iskeä omaankin tajuntaan se fakta, että muutaman viikon päästä mulla on ikioma pentu. En ole vielä juurikaan stressannut pennun tuloa tai muutenkaan valmistautunut siihen erityisemmin. Kun kotona on ollut koiria yli kymmenen vuotta niin kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta löytyy jo melkoisesti ja kasvattajakin lupaili, että häneltä pentu saa mukaansa aikalailla kaiken tarpeellisen. 

Oma pentukuume kyllä kasvoi vierailun jälkeen ja kovasti odottelen jo, että pääsisi pennun kanssa puuhastelemaan. Jännitystä aiheuttaa myös se, että en vielä tiedä kuka söpöläisistä tulee minulle.