torstai 17. toukokuuta 2018

Agilitykoulutuksessa

Me ollaan nyt kuukauden verran tehty agilityä melkein joka viikko. Meille tämä on jo aika paljon. Cava on tykännyt ja se tuntuu varsin taitavalle, vaikka treenejä on kovin vähän takana. Jonkunlaisia perustaitoja ollaan kuitenkin saatu kasaan. Eilen sitten lähdettiin kaverin seurana Turkuun Elina Jänesniemen agilitykoulutukseen. Kyllä siinä pari kertaa tuli mietittyä, että onhan tämä ihan hullun hommaa, koska ei treenata agilitya kuitenkaan kauhean säännöllisesti ja toisaalta osataanko edes riittävästi että kehtaa "kunnon" treeneihin mennä. Treeneihin meno jännitti hieman, koska kokemusta ei kauheasti ole kummallakaan, mä olen ihan pihalla ohjauksista ja myöskin agilitytermit on mulle hieman epäselviä. Treenin aluksi kerroinkin, että ollaan molemmat ihan aloittelijoita ja pyysin olemaan ymmärtäväinen. Elina kuitenkin totesi nopeasti, että Cava on taitavampi kuin uskonkaan ja jopa mä sain mun ohjauksesta kehuja, vaikka oon aina kuvitellut olevani täysin surkea.

Tässä ratapiirros. Me tehtiin pätkiä 1-5 ja 7-10.


Tehtiin treeni kahdessa setissä, koska oli tosi kuuma niin koirat sai pienen juomatauon treenisettien välissä. Meidän ensimmäinen kierros meni 1-3 esteiden hinkkaamiseen, koska vinoeste (3) oli Cavalle vaikea. Mä olin ihan varma, että ongelma johtuu mun ohjauksesta, mutta Elina totesi, että kyse on kyllä ihan vaan siitä, että Cava ei vaan vielä osaa. Elina kehui, että mun ohjaus oli ihan oikea-aikaista ja jos oisin hänen koiria ohjannut niin ne olisivat kaikki menneet ihan oikein. Eipä siinä sitten muuta kuin Cavalle opettamaan, että myös vinossa linjassa olevia esteitä voi hypätä. Cava sai kehuja siitä, että se lukitsi ensimmäisen esteen hyvin ja irtosi sinne myös mukavasti. Mulle tosin tästä pieni palaute, että sen koiran tosiaan voi lähettää sinne hypylle eikä tarvi saattaa loppuun asti. 

Autettiin Cava tajuamaan tuo kolmoshyppy sillä, että käytin mun molempia käsiä apuna ja samalla rintamasuunta kääntyi enemmän hyppyä kohden. Cava tuntuu myös lukevan mun katsetta tosi paljon, joten mun olis tärkeä katsoa sinne minne Cavan haluan. Tykkäsin Elinan tyylistä tässä kun Cavalle annettiin aikaa miettiä ja itse tajuta tämä (toki mun ohjausta hieman muutettiin, että asia olisi Cavalle ymmärrettävissä), mutta koiraa ei kuitenkaan houkuteltu esim lelua heiluttamalla tulemaan esteen yli. Opittiin tästä molemmat Cavan kanssa paljon :) kun kolmosesteen haasteet oli selätetty niin esteet 1-5 sujuivat melkein helposti. Olin yllättynyt siitä, että mulla ei tässä pätkässä tullut kertaakaan kiire vaan oikeasti koko ajan oli olo, että olen siellä missä pitääkin silloin kun pitää. 4-5 esteillä piti tehdä valssi (mun valssi kyllä oli enemmän jotain sinne päin) ja siinä piti olla tarkkana palkkauksessa, että koira palkattiin vasemmalle puolelle, eli sinne mistä se olisi saanut rataa jatkaa jos meillä rata olisi jatkunut. Mulle siis tämä palaute, että tämän kanssa tarkkana. 

Toisena juttuna päästiin sitten pohtimaan esteitä 7-10. Putki, missä piti lähteä kauempaan päähän mun liikkuessa toiseen suuntaan oli hieman vaikea, mutta parilla helpotetulla Cava tajusi hyvin jutun juonen ja sen jälkeen olikin vaan kovaa vauhtia. 10 esteellä tehtiin vaan käännös ja mä lähdin juoksemaan keinua päin, koska ei tästä oltais enää pidemmälle päästy niin helpotettiin tätä Cavalle ja mulle. Elina olisi siihe suositellut pakkovalssia, mutta koska mä en sitä osaa vielä niin aika alkoi käydä vähiin alkaa mulle mitään uutta ohjaustekniikkaa opettamaan. 

Selvittiin treeneistä ihan oikeasti paremmin kuin hyvin ja ihan jäätävä agilitymotivaatio iski tän jälkeen. Hirveä hinku olisi päästä uudelleen jonnekkin ohjattuihin treeneihin ja oppia itse lisää ja toki Cavallakin on paljon opittavaa vielä. Tykättiin molemmat ja saatiin treeneissä paljon onnistumisia. Mä kyllä itse niin tarvin ohjattuja treenejä, että mulla on motivaatiota tehdä yhtään mitään. Ja onhan se helpompi sitten itsekseenkin treenata kun on jotain ajatusta siitä, että mikä vaatii vielä treeniä ja mitä jo osataan. Saatiinkin Elinalta läksyksi tehdä sellaista, että keskellä on hyppy ja sen molemmilla puolilla siivekkeet 7-13m päässä hypystä. Ensin siivekkeet lähempänä ja sitten kauempana, niin että lopulta mulla ei enää oo mahdollisuutta juosta saattelemassa Cavaa niille vaan sen pitää itse irrota ja kiertää. Vähän tän tyylistä ollaankin tehty. Toisena juttuna tähän voi lisätä haastetta sillä, että hyppyä laitetaan vinommaksi ja vinommaksi eli samalla tulee tuota vinohyppyä treenattua mikä oli treenissä hankala. Tässä myös oiva treeni valssien harjoitteluun. Yksinkertainen harjoitus, mutta monipuolisilla variaatioilla saadaan tässä useampaa meillä vielä kesken olevaa asiaa treenattua. 

Aina on mukavaa kun omasta koirasta saa kehuja, Elina tykkäsi kovasti Cavasta ja kehui kovasti Cavan liikkumista, että aussieksi sillä lähtee tosi hyvin voima liikkeeseen takaa. Hyvän agilitykoiran siitä saisi ja mustakin varmasti kehittyisi kelvollinen ohjaaja treenillä. Treenien jälkeen oli ihan hurjan hyvä fiilis ja pitkästä aikaa saatiin oikeasti onnistumisia ja ylitettiin itsemme. Nää treenit oli niin kaukana mun mukavuusalueesta kuin vain voi olla ja silti onnistuttiin kaikissa jutuissa paremmin kuin hyvin (meidän tasolla siis!). Kova hinku olisi päästä lisää treenaamaan ja ohjattuihinkin treeneihin täytyy mennä joskus toiste.  

maanantai 14. toukokuuta 2018

Sirken toko


Eilen oltiin taas Sirke Viitasen tokokoulutuksessa. Oli kyllä hyvät treenit! Melko hyvin Cavakin jaksoi vaikka aurinko paistoi suoraan kentälle ja lämpöä oli jo reilusti yli 20 astetta. Yhteistreeneissä kyllä huomasi lämmön vaikutuksen ja oli hieman hyytynyt pikkukoira. Kyllä lämpö vähän ohjaajankin yllätti ja ei tullut ihan yhtä tiiviisti seurattua muiden treenejä kuin normaalisti.

Cavan omassa treenissä keskityttiin aluksi hieman hallintaan. Meillä kävi torstaina rally-tokokokeessa harmillisesti niin, että Cava karkasi uusimistilanteessa ensin haukkumaan kehän reunalle ja sen jälkeen koitti vielä moikata tuomaria ja kehäsihteeriä. Totteli kyllä mua niin, että tuli hallintaan ennen kuin ylitti kehänauhan ja saatiin hyväksytty tulos (81p, vaikka itse oisin kyllä antanut moisesta perseilystä hylätyn), itseä jäi harmittamaan tää tilanne ihan älyttömästi. Ei kokeeseen pitäisi viedä koiria jotka eivät ole hallinnassa enkä olisi ikinä Cavaa kokeeseen vienyt jos olisin arvannut näin käyvän. Tilanne tuli itsellekkin yllärinä kun treenataan paljon porukassa ja häiriöisissä paikoissa, ei siis ollut mikään sellainen tilanne, mitä ei olisi treenattu. Koepaikkakin oli suhteellisen rauhallinen, mutta kauempana kehästä metsässä puiden takaa ilmestyneet koirat ilmeisesti säikäytti Cavan ja siitä sitten haukku. Mitään ei onneksi kenellekkään käynyt (paitsi mun luotto Cavaan kyllä otti aika kolauksen) ja nämä puskasta ilmestyneet koirat eivät tainneet edes tajuta Cavan niille huutaneen. Ihan älyttömän kurjaa kuitenkin :(

Koitettiin siis Sirken treenissä saada Cavaa taas karkaamaan ja treenata siihen mun toimintaa. Sirken mielestä olisi parempi olla kutsumatta koiraa (luoksetulon pitäisi olla iloinen asia ja sitä kannattaisi käyttää vain silloin kun koira oikeasti on tulossa luokse, ei silloin kun se juoksee poispäin). Mielummin siis tiukka EI tai muu karjaisu, jolla koiran saa pysähtymään ja sitten kun koira kääntyy katsomaan ja kysymään lisäohjeita niin sitten vasta iloinen luoksetulokutsu ja hommien jatkuminen. Annettiin Sirkelle meidän lelu, jolla Sirke hetsasi Cavaa ja pari kertaa Cava karkasikin kesken seuraamisen. Stoppasi kyllä mun rääkäisystä nopeasti ja tuli iloisesti hommiin. Tuolla rally-kokeessa ehkä ongelma olikin juuri oma toimimattomuus ja jäädyin hölmönä seisomaan paikoilleen ja huutelemaan Cavaa vasta kun se oli jo kaukana musta. Eli omat reaktiot pitäis vastaavaa ajatellen olla paljon nopeammat. Toki tavoite olisi, ettei moista enää pääsisi tapahtumaan.

Toisena juttuna käytiin läpi jääviä ja niihin lähinnä kuuntelutreeniä. Cava teki super hyvin, hitsit kun se kyllä oikeassa mielentilassa osaa ja keskittyy, mutta meillä se oikea mielentila ei vaan ole kaikissa treeneissä paikalla. Otettiin kuuntelutreenit ihan niin, että Cava kulki mun edessä ja aina heitin palkan sen taakse. Jos Cava teki väärän asennon (näitä tuli ehkä 2 koko treenissä..) niin nopea ohottelu ja ikään kuin sellaisella koiraa kiusaavalla asenteella "lällällää etpäs kuunnellut ja nyt et saa palkkaa". Tavoite olisi, että koiraa harmittaisi väärä asento enemmän kuin ohjaajaa. Näihin kuuntelutreeneihin voi hyvin ottaa myös muita temppuja mukaan ettei koira tylsisty vain asentojen tekemiseen. Erilaiset temput (Cavalla varmaan kurre temppu voisi olla riittävän vahva ja pään alas laittaminen, sekä rallyn pyörähdykset molempiin suuntiin). Lisäksi treenattiin liikkurin kanssa niin, että Sirke käskytti ja "käskyllä" en sanonutkaan käskyä vaan Cavan piti jatkaa seuraamista. Ennakoi tässä kohtaa aika vahvasti. Toisena juttuna oli, että tein Cavalle hämykäskyjä kun liikkuri sanoi "käsky". Hämykäskyistä IS ja SE ei tarkoita mitään vaan seuraaminen jatkuu. Vasta ISTU tai SEISO tarkoittaa asentoa. Tavoite, että koira kuuntelisi loppuun asti mikä asento sieltä on tulossa eikä arpoisi. Cava skarppasi ihan älyttömästi näissä ja lopuksi liikkurin kanssa tehdyt jäävät meni kaikki oikein ja asennot oli tosi hyvät. Tässä huomasin vähän, että jäävien seuraamisen alku on aika rumaa, pitää se ottaa nyt erikseen tarkasteluun omissa treeneissä. Nyt loppui aika kesken ja ei enää ehditty siihen keskittyä. Tosin ei siinä ihmeempää, koira vaan ei pääse hommiin jos keulii, pomppii ja poikittaa vaan sitten otetaan alusta. Tarkkana kuitenkin tän kanssa täytyy olla.


Oman treeniajan lisäksi oli vielä häiriötreenejä. Me jouduttiin (päästiin?) kokeneempien häiriöryhmään ja teemana oli paikkikset. Ensin tehtiin rivissä istumista ja yksi koira vuorollaan teki luoksetulon rivin edestä ja rivin takaa. Mä otin näissä vähän varman päälle ja jäin sen verran lähelle Cavaa, että luoksetulo tapahtui mun selän takana. Olisi ehkä pitänyt luottaa koiraan enemmän, koska se ei kauheasti näistä luoksetuloista häiriintynyt :D Yhteen luoksetulo-käskyyn reagoi hieman tassua liikuttamalla, mutta näytti mun silmään enemmän siltä, että luuli mun kutsuneen sivulle eikä niinkään reagoinut juoksevaan koiraan vaan käskyyn. No mielummin ottaa näitä varman päälle kuin päästää kauheasti epäonnistumaan. Rally-kokeen epäonnistuminen painoi vielä sen verran tuoreena muistissa etten halunnut mitään riskiä ottaa.

Lisäksi tehtiin paikkikseen EVL:n käskytyksiä. Tää oli Cavan eka EVL paikkistreeni ja se selvisi superisti. Ei reagoinut kavereiden käskyihin, ei maahanmenoissa eikä luoksetuloissa. Mä olin hieman lyhyemmällä matkalla (ensin 5m ja sitten 7m). Vähän väsy painoi ja teki normaalia hitaammin, mutta kaikki käskyt totteli ekalla ja oli hyvin kuulolla. Sirkekin kommentoi häiriötreenien jälkeen, että tosi vaikea uskoa Cavasta että lähtisi hallinnasta. Ei kuulema vaikuta hommia tehdessä mitenkään reaktiiviselta tai edes erityisen häiriöherkältä vaan on tosi keskittynyt ja taitava. No niinhän se on...


Kuvista kiitos Lea Rentsch!

lauantai 12. toukokuuta 2018

Paimennus 63


Eilen päättyi meidän lyhyt paimennustauko ja ajeltiin Pukkilaan katsomaan lampaita kuukauden tauon jälkeen. Sää ainakin suosi, jos ei muuta. Ihana auringonpaiste ja päästiin pellolle paimentamaan. Maakin oli niin kuiva ettei edes kumppareita tarvinnut. Pellon reunalla menikin lähes kaksi tuntia ja itse onnistuin polttamaan naaman ja kädet tässä ajassa. Aurinkorasvalle olisi ollut tarvetta. Kristiina varoitteli jo alkuun, että koirat ovat olleet nyt aika villejä kun päästy pellolle työskentelemään isompaan tilaan. Tämä piti myös Cavan kohdalla paikkansa. Ensimmäinen kierros meni ihan pelkkään rauhan hakemiseen. Tuli itselle hiki kun suurimman osan ajasta sain juosta estämässä koiraa ja häätämässä sitä lampailta kun tuli niin porsastellen. Cava ei tahtonut millään ottaa painetta läpi vaan juoksi ja villiintyi vaan lisää mun huomautuksista. Pellolla kun on reilummin tilaa tuohon pöllöilyyn ja pääsee helpommin painetta karkuun. Aikamoinen tahtojen taisto oli tässä, mutta kyllä se loppua kohden meni paremmin läpi. Mulle itselle muistutukseksi, että kun koira väistää painetta ja lähtee pois lampailta niin mun pitää myös jättää tilanne siihen eikä jahdata koiraa enää tämän jälkeen. Jäi ehkä hieman itselle päälle se koiran estäminen. 

Ensimmäisellä kierroksella huomasi myös hyvin, että kun Cava teki oikeassa mielentilassa töitä ja paine meni läpi niin ei niissä sen maahanmenoissakaan ollut mitään ongelmaa. Mulle tuli tosi huono olo ensimmäisellä kierroksella kun oli niin kuuma ja olin huonosti aamulla syönyt ja jouduin vielä juoksemaan estämässä koiraa, että heti kun saatiin paketti kasaan ja hetki työstettyä lampaita oli pakko pitää tauko että sai itse hengähdettyä. Jonkun näköinen erävoitto kuitenkin mulle ensimmäiseltä kierrokselta. 

Tämän jälkeen meille tulikin pidempi tauko, autoin toista koirakkoa pitämällä koiran liinasta kiinni ja auttamalla aloituksen onnistumisessa, samalla kun Cava joutui Kristiinan pidettäväksi. Oli Cavalla sitten ihan kivaakin kun pääsi Kristiinan kanssa stoppaamaan ja ohjaamaan takaisin karkaavia lampaita. Toinen kierros alkoi taas aikamoisella sikailulla, mutta nyt olin itsekkin paremmin hereillä ja saatiin tilanne poikki nopeammin kuin ekalla kierroksella. Eka kierros meni ainoastaan sen oikean mielentilan löytämiseen, mutta tokalla kierroksella päästiin jo hieman työstämään riittävää etäisyyttä. Cavalla on monelle aussielle tyypillinen tapa työskennellä ihan liian lähellä lampaita. Nyt pellolla myös huomasi hyvin, että Cava ei lainkaan lukenut laumaa vaan rynnisti lampaille sellaisella "hälläväliä, täältä tullaan!" -asenteella. Siinä olikin hörökorvalle taas sanomista kun se tulla jolkotteli lampaille ja sai lampaat nopeasti juoksemaan mun ohi. Mulle oli kuitenkin helpompi pitää tässä kriteeristä kiinni kun lampaat reagoi niin selkeästi. Lampaita seuraamalla vaan huomasin milloin Cava ei ajattele ja tulee miten sattuu ja milloin se taas mietti enemmän.

Etäisyyttä saatiin paremmaksi, mutta ei varmasti mitään hirveää edistystä tullut tässä yhdessä treenissä aikaan. Lopuksi mun ei enää kauheasti tarvinut sanoa Cavalle vaan se selvästi mietti itsekkin ja malttoi jopa kävellä lampaiden takana. Painekkin tuntui menevän läpi, koska lopuksi mun ei enää tarvinut kuin hieman vilkaista sitä pahasti niin se jo otti etäisyyttä ja hidasti omaa tahtia. On se aikamoinen vauhtiapina. Kummoisesti ei siis kesäkausi paimennuksessa alkanut ja aavistelen vahvasti, että seuraavalla kerralla on ainakin ensimmäisellä kierroksella samanlaista tahtojen taistelua luvassa. Kovin oli erilainen mielentila Cavalla pellolla verrattuna viime kerralla kun oltiin kentällä. Parit treenit varmaan menee totutellessa. Onneksi treeneissä oli myös toinen nuoren aussien omistaja, joka jakoi mun tuskan juoksentelevasta tuhma-aussiesta :D ei siis olla ainoita tämän ongelman kanssa.

Oisko jo mun vuoro?

keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Tokokuulumisia

Vappuaattona oltiin tokoilemassa ATD:n kentällä Pipsan vetämissä treeneissä. Cavan kanssa tehtiin alkuun siirtymiä ja lyhyitä seuraamispätkiä. Mainitsin, että meillä ollut hieman ongelmia näissä kisamaisissa kokonaisuuksissa. Tässä kuitenkin tuli hyvin esiin se, että ongelma ei ole missään teknisessä jutussa vaan juurikin Cavan mielentilassa. Nyt kun sillä oli hyvä mielentila kaikin puolin niin ongelmaakaan ei saatu näkyviin. Cava teki siistejä siirtymiä ja seuraamiset oli hyviä. Pipsa kehui Cavan virettä ja hyvää ilmettä seuraamisessa. Mainitsi pienestä pompusta liikkeelle lähdöissä ja muutamista kontaktin tippumisista. Liikkeelle lähdöissä pitää olla tosiaan itse tarkka, ne pomput niin helposti yleistyy Cavalle muuhunkin seuraamiseen ja toisaalta koko seuraaminen alkaa vähän epäsiististi jos pääsee alussa pomppaamaan. Pientä hienosäätöä kuitenkin vaan, saa olla tyytyväinen että pomppu esiintyy enää vain liikkeelle lähdöissä eikä koko kaavion ajan! Käännöksissä kontakti vähän katoaa, niitä onkin nyt treenattu ja koko ajan menee paremmaksi, liikkuroidussa kaaviossa vaan ehkä oma kävely hieman erilaista niin ei vielä suju täysin samalla laadulla kuin omissa treeneissä? 

Tämän lisäksi katsottiin Cavan ruutua. Olen sitä esitellyt monelle kouluttajalle meidän ongelmaliikkeenä, mutta taaskin Cava teki ihan just niin hyvin kuin sen tällä hetkellä pitääkin osata. En keksi enää muuta kuin sen, että omissa treeneissä sillä on helposti pieni ylivire päällä (ehkä koska en pidä sitä niin tiukassa kurissa ja nuhteessa kuin ohjatuissa treeneissä?) ja ruutuongelmat johtuu tästä ylivireestä. Toisaalta musta tuntuu hieman, että ruudun oikea paikka on Cavalle melko epäselvä. Täytyy tehdä nyt omissa treeneissä paikan vahvistamista. Ruudussa tuntuu olevan niin monta osaa, että ei olla vielä löydetty tasapainoa siihen että kaikkea tulisi treenattua riittävästi. Hitaasti, mutta varmasti sekin kuitenkin tuntuu edistyvän. Parasta on Cavan super asenne tässäkin liikkeessä. 

Ruutuun saatiin muutamia ideoita, treenit tulisi aloittaa aina helposti, mutta jokaisessa treenissä ottaa vaikeampiakin toistoja. Pyrkiä rikkomaan kaavaa eri tavoilla ja sillä tavalla syventää oppimista. Cavalle voisi kokeilla esimerkiksi ruutua ilman nauhoja, jolloin tötsien hakeminen vahvistuisi. Tämä on ihan hyvä treeni senkin takia, että kesällä ulkokokeet voi olla nurmella ja siellä ruutunauha voi välillä hieman kadota nurmen sekaan. Pohdittiin myös Cavan pientä pomppua ruutuun. Hurjan söpöhän se on, mutta vaikeuttaa stoppaamista kun ihan heti se ei sieltä ilmasta laskeudu. Hyviä ajatuksia ja itselle tuli taas motivaatiota ruudun treenaamiseen ja pientä toivoa siitä, että kyllä me vielä tämäkin liike opitaan yhdessä. 

Tänään oltiin Sirkuskentällä treenaamassa. Treenien teemana oli tokoa temppuratamaisesti ja kylläpä oli hauskaa! Montaa eri liikettä tuli tehtyä ja kaikki hieman normaalista poiketen. Joutui sekä Cavan että mun aivot koville ja just tällaisia treenejä me tarvittaisiin enemmänkin. Kuuntelua, liikkeiden sekottamista ja samalla jo osattujen asioiden vahvistamista. Treeni alkoi tunnarilla. Tunnarissa oma oli piilotettu pyyhkeen sisään ja vieressä kasa vieraita kapuloita. Näytin Cavalle oman viemisen ja se teki hyvin omalla tasollaan. Hieman hämmentyi, mutta nenä oli hyvin auki ja löysi piilotetun oman kapulan. Tässä on pakko mainita kapulan palautus, koska se oli erityisen hieno! Seuraavaksi siirryttiin toiselle tehtävälle, jossa koiran oli tehtävä hakea erilaisia pikkuesineitä (lusikka, muovipurkki, lompakko, vessapaperirulla). Tää oli Cavalle tosi vaikea. Hauska huomata, että se ei tosiaan oikein osaa muuta noutaa kuin kapulaa :D Tehtiin sitten helpotetusti, istuin maassa ja tsemppasin Cavaa ottamaan vieraita esineitä suuhun. Hyvä tsemppi molemmilta ja saatiin kaikki esineet nostettua! 

Seuraavana tehtävänä oli rakennettu merkeistä rata, jossa ensin oli tehtävänä seurauttaa koiraa merkkien läheltä eri tempoissa. Yksi väli juoksua, yksi hidasta kävelyä, normaalia kävelyä ja yksi pätkä peruuttaen. Cava otti taas merkeistä vähän häiriötä, eli nyt pitää kyllä viljellä merkkejä omiinkin treeneihin kun ne jaksaa höristä ihmetyttää. Muuten seuraamispätkät meni hyvin, juoksu oli erityisen siisti (ei lainkaan pomppuisa) ja peruuttamiseen olin tosi tyytyväinen, vaikka tehtiin rauhassa ja palkkasin välissä. Seuraamisosuuden jälkeen oli tarkoitus mennä merkkien läheltä toiseen suuntaan ja tehdä jääviä. Jäävien jälkeen käännyttiin koiran eteen (jokainen sai valita haluamansa etäisyyden) ja siitä sitten otettiin kaukoja. Cava teki tosi kivasti. Jäävistä seisomisen se istui ja kaukoissa autoin erityisesti seiso-vaihtojen kanssa aika läheltä, mutta tosi tyytyväinen olen. Kuunteli hyvin ja vaikka hieman hämääntyi tästä uudesta treenistä niin teki tosi siistit kaukojen vaihdot ihan oikealla tekniikalla! Supertyttö. Viimeisenä merkkitehtävänä oli merkin kierto. Hienosti Cava bongasi ison merkin pikkumerkkien välistä ja kierron teki ihan omalla tasollaan.

Näiden jälkeen tehtävät jatkuivat luoksetulon ja ohjatun noudon sekoituksella. Tässä oli tarkoitus tehdä luoksetulon stoppi ja siitä lähettääkin koira hakemaan kapulaa takaa. Cava teki tämän ihan älyttömän hyvin! Tää oli tosi hauska treeni. Autoin Cavaa sillä, että jäin lyhyemmälle matkalle, jolloin olin lähempänä stoppaamassa sitä. Stopit oli kivoja ja hienosti Cava lähti kapuloille. Tässä kohtaa oli jo vähän hiki ja lopussa pito ei ollut ihan niin tiukka kuin olisin toivonut, mutta annetaan se nyt anteeksi. Ei kuitenkaan pureskellut tai pyöritellyt kapulaa, eli selkeästi johtui vaan tuosta läähättämisestä huonompi ote. Lopuksi meillä oli vielä kaukoja takapalkalla, Cava jäi hieman takapalkkaan kiinni ja alkoi tahmata. Ihan hyvä huomata, ei olla paljoa tehty näitä missä sillä palkka on "esillä", mutta aika usein siinä toi tahmaus tulee esille. Lisää luopumistreeniä pitää siis tehdä vielä. Tästä kaukotehtävästä koira oli sitten tarkoitus lähettää ruutuun vielä ja ottaa ruudussa muutama kaukojen vaihto. Tein ruudun näytöllä, hieno ruutu ja siellä ei ollut mitään tahmaamista kaukoissa vaan Cava kuunteli hyvin ja teki nättejä vaihtoja. Otin vaan pari vaihtoa ja sit sai hörökorvakin huipun loppupalkan ja pääsi rallaamaan lelun kanssa. 

Älyttömän kiva treeni ja pitäisi itsekkin modata omia treenejä enemmän tähän suuntaan. Ihan tuttuja juttuja, mutta näin yhdistettynä joutui Cavakin enemmän miettimään. Treenien jälkeen oli vielä ihanaa pentuterapiaa tarjolla, ei tee hyvää omalle pentukuumeelle! 


maanantai 30. huhtikuuta 2018

Supermölli

Viikonloppuna käytiin kokeilemassa jotain ihan uutta Cavan kanssa. Osallistuttiin nimittäin meidän ekoihin agility kisoihin! Kyseessä oli epäviralliset kisat ja supermölli luokka, mutta kuitenkin :D Cava osoittautui sekopäisemmäksi agilityeläimeksi kuin olin ajatellut ja melkoisesta virhepistesaldosta huolimatta meillä oli molemmilla tosi kivaa. Cavahan ei ole kauheasti agilityä tehnyt, treenejä varmaan joku 10 takana koko sen elämän ajalta eikä se ole ikinä tehnyt näin montaa estettä peräkkäin. Mulla ei ollut mitään hajua miten ohjata mustaa salamaa ja ensimmäisellä radalla myöhästyin täysin kun jäin vaan suu auki tuijottamaan, että oho sepäs tulee lujaa. Ensimmäisellä radalla oli aika paljon haastetta, kierrettiin useampi este ja otettiin pari kieltoakin. Toka rata sujui jo paremmin ja ainoastaan vitos este jäi välistä. En alkanut sitä hinkata ja ottaa uusiksi vaan jatkettiin rata loppuun kun tuntui hyvälle ja me oltiin jo ylitetty itsemme sillä että saatiin 1-4 esteet puhtaasti tehtyä. Loppusuora oli vähän haastava kun ei Cava osaa hypyille irrota tai osaa mitään eteen käskyä, mutta siitäkin selvittiin. Putkiin Cava irtosi paremmin kuin olisin uskonut. Tosi kiihkeäksi se aksassa meni enkä kauheasti tykännyt kun se etenkin ekalla radalla alkoi mulle räyhätä kun tuli pieniä ohjausepäselvyyksiä… Hurjan kiva agilitykoira siitä kyllä tulisi :) jos sitä kesällä ottaisi tavoitteeksi käydä vähän useammin aksaamassa niin syksylle voisi olla tavoitteena jo selvitä supermölliradasta puhtaasti maaliin. Tokomasis vaan jatkuu niin nyt on hyvä hetki käyttää aikaa myös muihin lajeihin. Alla ratapiirros ja video.